Syömishäiriöt ovat vakavia psyykkisiä sairauksia, jotka heikentävät sairastuneen elämänlaatua ja voivat johtaa kuolemaan. Alkuun syömishäiriö voi tuoda ihmiselle helpotusta pahaan oloon, mutta vääjäämättä syömishäiriö kuitenkin johtaa kärsimykseen. Syömishäiriön vakavuutta ei silti aina ymmärretä.
Toisinaan kuulee siitä, kuinka joku on kateellinen laihuushäiriötä sairastavan laihtumisesta ja kyvystä kieltäytyä herkuista. Ahmimishäiriötä sairastavia saatetaan puolestaan kadehtia herkuttelusta ”ilman” painon nousua (näin ei siis lähellekään aina todellisuudessa käy) ja jopa kyvystä oksentaa halutessaan. ”Kun enhän mä edes osaisi oksentaa, vaikka olo olisi tukala”. Oksentaminen saatetaankin nähdä vain pienenä toimena herkuttelun jälkeen, vaikka todellisuudessa kyse on elimistöä vakavasti rasittavasta ja suurta häpeää ja ahdistusta aiheuttavasta teosta.
Tietämättömyys johtaakin toisinaan syömishäiriöiden ihannointiin. Ihminen saattaa kadehtia syömishäiriötä sairastavaa, koska uskoo sairastuneella olevan jotenkin paremmat laihduttamisen ja itsekontrollin keinot ja taidot. Todellisuudessa kyse ei ole taidoista, hyvistä keinoista tai vahvasta luonteenlujuudesta. Sairastava ei ole ottanut elämäänsä hallintaan – sairaus on ottanut elämästä hallinnan. Ja se tekee syömishäiriöstä todella surullisen sairauden.
Mitä se sitten on, kun sairaus hallitsee elämää? Kuvittele, että syömishäiriö on vaikuttamassa kaikkiin, tai ainakin suureen osaan, päätöksistäsi mitä teet. Ystävä pyytää sinut illan viettoon, mutta kieltäydyt, koska siellä voisit joutua syömään tai selittelemään syömättömyyttäsi, etkä ehtisi toteuttaa kaikkia iltajumpparutiinejasi. Tai pelkäisit mennä sinne, koska pelkäät, että ahmimisen ja oksentamisen kierre käynnistyisi tarjolla olevien herkkujen vuoksi ja joku saattaisi huomata sairautesi. Kuvittele pelkääväsi niin paljon kiinni jäämistä, että valehtelet kaikille rakkaillesi. Sosiaalisista tilanteista tulee sairaudelle uhka, joten alat karsia niihin osallistumistasi.
Kuvittele, että nälkiintyneet aivosi eivät pystyisi tekemään mitään valintoja, ei edes yksinkertaisia, kuten sanotko toiselle hei vai moi. Kuvittele, että olet kaupassa ja jumitat siellä monta tuntia punniten omenoita. Onnistuttuasi löytämään sen kaikista kevyimmän omenan, mieleesi heräisi epäilys, että valitsitko sittenkään oikein ja onko sinulla lupa syödä sitä. Kuvittele ostavasi läheiselle joululahjaa, mutta valitseminen on vaikeaa, koska pelkäät, että läheinen ei pidä siitä ja pitää sinua huonona. Kuvittele, että valitsitpa tilanteessa kuin tilanteessa niin tai näin, koet aina, että valitsit väärin.
Vaihtoehtoisesti voit kuvitella, että olet ruokakaupassa ja heität ostoskoriisi kaikki mahdolliset käteesi osuvat herkut jo toista tai kolmatta kertaa päivässä. Mietit, että mitäköhän tuo myyjäkin sinusta ajattelee. Et kuitenkaan kykene hillitsemään impulssiasi. Menet kotiin kiireellä ja olet siellä yksin ahmien ja oksentaen. Et edes ehdi maistaa miltä ostamasi herkut maistuvat. Kun ruljanssi on ohi, vaivut häpeään ja ahdistukseen, mutta tiedät, että teet saman pian uudestaan – ehkä jopa samana päivänä.
Olipa kyse sitten laihuushäiriöstä tai ahmimishäiriöstä, niin myös fyysiset seuraukset ovat vakavia ja kurjia, hieman erilaisia toki sairauden muodosta riippuen. Kuvittele, kuinka luusi ja hampaasi haurastuvat, ihosi väri muuttuu kalvakaksi ja harmahtavaksi, vatsasi ei toimi ja ummetus tuntuu sietämättömältä. Kuvittele, että sinua kalvaa jatkuva närästys. Sinua myös paleltaa koko ajan, eikä mikään villapaita sitä kylmyyttä poista, koska kylmyys tulee sisältä päin. Kehosi yrittää suojata sinua kasvattamalla hennon karvoituksen jopa kasvoihisi. Hiuksesi kuitenkin harvenevat.
Kuvittele miten kaiken riutumisen ja kärsimyksen jälkeen peiliin katsoessasi et näkisikään toivomaasi sinua. Jossain näet aina korjattavaa. Et myöskään välttämättä näe itseäsi oikein tai jos näetkin, niin olet löytänyt jostain netin syövereistä toisen ihmisen, joka on vielä laihempi kuin sinä. Syömishäiriö syyttää ja moittii sinua siitä. Sille mikään ei riitä. Vaihtoehtoisesti saatat kulkea laihuuttasi esitellen, mutta vain hyvin pieni ja sairas joukko ihmisiä pitää sitä hienona ja kauniina saavutuksena. Ja vaikka tuo joukko sinua ihailisikin, olet silti kovin yksin ja tyytymätön.
Syömishäiriö vaikuttaa myös tunteisiisi. Kuvittele, että tunteesi ovat hälvenneet, minkä seurauksena mikään ei oikein tunnu miltään. Saatat pitää sitä olotilaa autuaana, mutta joudut kuitenkin paikkaamaan sen tyhjiön oireilla. Toisaalta jotkin tunteet voivat tuntua niin ylivoimaisilta, että mikään ei tunnu auttavan. Yrität helpottaa oloasi uusilla oireilla. Todellisuudessa ylivoimaisilta tuntuvien asioiden määrä vain kasvaa ja joudut kiristämään tahtiasi koko ajan, jotta selviytyisit.
Kuvittele, että olet loputtaman väsynyt sairauteen ja oireisiisi. Väsymyksestä huolimatta, et anna itsellesi lupaa levätä. Kehoosi koskee joka paikkaan liiallisen rasituksen vuoksi. Kuvittele siis jatkuvat kivut, joille et kuitenkaan voi tehdä mitään, koska sinun on vain pakko jatkaa syömishäiriön tietä.
Kuvittele, että uskot olevasi niin huono ja paha, että sinun kuuluukin voida pahoin. Kaikesta surullisinta syömishäiriöissä onkin se, että ajattelet ansainneesi kaiken kohtaamasi kärsimyksen. Mikäli huomaat ajattelevasi, että ansaitset kirjoituksessa kuvatun surun ja kärsimyksen, ota pian yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Kukaan ei ansaitse tällaista missään tilanteessa!
Toivoisin, että luettuasi tämän kirjoituksen sisäistäisit muutaman asian. Syömishäiriöissä ei ole mitään kadehdittavaa. Se ei ratkaise ongelmia eikä tuo sitä, mitä se ehkä lupailee sinulle. Ja jos olet jo sairastunut syömishäiriöön, muista että, syömishäiriöstä voi ja saa toipua. Muista, että olet hyvä, ihana ja rakastettava syömishäiriöstä huolimatta, et sen vuoksi!
Apua on myös saatavilla – Älä jää yksin! Älä anna läheisenkään jäädä yksin, jos havaitset hänessä syömishäiriön merkkejä! Alkuun hoitopaikan löytämisessä pääset parhaiten ottamalla yhteyttä vaikka sinulle tuttuun terveydenhoitajaan tai lääkäriin. Voit myös soittaa Syömishäiriökeskuksen palvelevaan puhelimeen (040 411 5481) ja me mietimme kanssasi mistä voisit saada apua. Tutustu myös Syömishäiriökeskuksen palveluihin!
Syömishäiriöliiton sivuilta löydät lisätietoa sairaanhoitopiirien hoitopoluista ja kaupunkien hoitoyksiköistä sekä yksityisistä palveluista.
Terveisin,
Venla Eronen
Vastaa