Usein kysyt­tyä – Kuin­ka ottaa syö­mis­häi­riö puheek­si

Syö­mis­häi­riön puheek­si otta­mi­nen on tär­ke­ää, sil­lä var­hai­nen puut­tu­mi­nen jou­dut­taa toi­pu­mis­ta ja voi estää syö­mis­häi­riön moni­mut­kais­tu­mi­sen. Puheek­si otta­mi­nen voi pelas­taa usei­ta tär­kei­tä vuo­sia elä­mäs­tä. Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­seen tulee­kin usein sai­ras­tu­nei­den lähei­sil­tä kyse­ly­jä sii­tä, kuin­ka syö­mis­häi­riön voi­si ottaa puheek­si. He kai­paa­vat kon­kreet­ti­sia ohjei­ta, sil­lä usein kuul­tu ”empaat­ti­ses­ti ja suo­raan” on ohjee­na lii­an yli­mal­kai­nen.
Lähei­sil­lä on usein pel­ko, että syö­mis­häi­ri­öön sai­ras­tu­nut suut­tuu asian puheek­si otta­mi­ses­ta. Tämän vuok­si suo­raa puhu­mis­ta saa­te­taan väl­tel­lä tai asia esi­te­tään niin varo­vai­ses­ti, että vies­ti jää kuu­le­mat­ta. Onkin tär­ke­ää tie­tää, että sai­ras­tu­neen suut­tu­mis­ta ei kan­na­ta pelä­tä niin, että asiois­ta jäte­tään puhu­mat­ta. Vaik­ka mui­den huol­ta oli­si vai­ke­aa kuun­nel­la, usein tois­tu­va vies­ti jät­tää para­ne­mi­sen halun sie­me­niä itä­mään, jot­ka vähi­tel­len kas­va­vat para­ne­mis­roh­keu­dek­si.
Miten syö­mis­häi­riön sit­ten voi ottaa puheek­si? Koko­sin tähän alle ohjeek­si lausei­ta, joi­ta voi hyö­dyn­tää puheek­si otta­mi­ses­sa. Vih­reäl­lä mer­ki­tyt lauseet ovat hyviä tapo­ja puhua asias­ta, punai­set huo­no­ja:
1. Val­mis­te­le puheek­si otta­mi­nen. Mie­ti enna­kol­ta mil­loin ja mis­sä otat asian puheek­si. Pai­kan pitäi­si olla rau­hal­li­nen. Puhe­li­men soi­mi­nen tai muu vas­taa­va kes­key­tys kes­ken puheek­si otta­mis­ta voi kat­kais­ta hyvin alka­van kom­mu­ni­kaa­tion. Var­mis­ta siis, että voit­te kes­kus­tel­la rau­has­sa asias­ta. Mie­ti kenen kaik­kien oli­si hyvä olla tilan­tees­sa. Jos­kus kes­kus­te­lu on hel­pom­paa kah­den kes­ken, jos­kus kes­kus­te­lus­sa on hyvä olla muka­na useam­pi hen­ki­lö.
2. Tuo esil­le, että väli­tät toi­ses­ta ja haluat sik­si puhua tär­keäs­tä asias­ta:
Minä väli­tän sinusta/Olet minul­le rakas/Olet minul­le tär­keä ja sik­si haluan puhua tär­keäs­tä asias­ta kans­sa­si.”
3. Ker­ro omas­ta huo­les­ta­si. Ker­ro lem­peäs­ti kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä, mil­lai­sis­sa tilan­teis­sa huo­le­si on tul­lut esil­le. Käy­tä minä-lausei­ta sinä-lausei­den sijaan puheek­si otta­mi­sen alus­sa. Puhu asias­ta samal­la suo­raan ja mai­nit­se syö­mis­häi­riö lem­peäs­ti .
”Minä olen huo­lis­sa­ni sinusta/Olen ollut huo­lis­sa­ni sinus­ta”
”Minä olen huo­man­nut, että olet ollut ala­ku­loi­sen ja väsy­neen oloinen/syönyt vähemmän/liikkunut paljon/jne. vii­me aikoi­na. Olen huo­lis­sa­ni hyvin­voin­nis­ta­si. Olen miet­ti­nyt, voi­si­ko sinul­la olla syö­mis­häi­riö.”
”Olen huo­man­nut, että syöm­me nyky­ään har­vem­min yhdessä/Olen huo­man­nut, että vetäy­dyt enem­män omaan huoneesi/ Olen huo­man­nut, että olet alka­nut vetäy­tyä wc:hen ruo­kai­lu­jen jälkeen/Kiinnitin huo­mio­ta, että et syö­nyt ser­kun lak­kiai­sis­sa juurikaan/Huolestuin, kun vii­me vii­kol­la läh­dit len­kil­le, kun sinul­la oli kuu­met­ta.”
”Olen kuul­lut, että täl­lai­set asiat saat­ta­vat mer­ki­tä sitä, että kysees­sä voi­si olla syö­mis­häi­riö ja huo­maan pel­kää­vä­ni, että sinul­la voi­si olla alka­mas­sa jota­kin täl­lais­ta.”
Sinä saat minut huolestumaan/Sinä olet saa­nut minut huolestumaan/Sinä aiheu­tat minul­le huo­lia”
”Sinä olet ollut ala­ku­loi­nen ja väsynyt/syönyt vähemmän/liikkunut paljon/jne. vii­me aikoi­na. Et tai­da voi­da hyvin.
”Et enää kos­kaan syö yhdes­sä minun kanssani/Vetäydyt koko ajan omaan huoneeseesi/Menet aina wc:hen heti syötyäsi/Et syö­nyt yhtään mitään ser­kun lakkiaisissa/Viime vii­kol­la­kin läh­dit pakon­omai­ses­ti len­kil­le, kun sinul­la oli kuu­met­ta. Sait minut huo­les­tu­maan.
Sinul­la on syö­mis­häi­riö”
4. Kysy lem­peäs­ti onko lähei­se­si itse huo­man­nut asi­aa. Anna hänen ilmais­ta tun­tei­taan ja aja­tuk­si­aan avoi­mes­ti. Älä suu­tu tai syyt­te­le, jos lähei­se­si kiel­tää syö­mis­häi­riön.
”Mitä ajat­te­let sii­tä, mitä toin esil­le? Olet­ko itse huo­man­nut muu­tos­ta voinnissasi/syömisessäsi/liikkumisessasi/jne. vii­me aikoi­na? Voi­si­ko sinus­ta sinul­la olla syö­mis­häi­riö?”
”Mil­tä ker­to­ma­ni tun­tuu sinus­ta?”
”Olen todel­la harmissani/vihainen, ettet pys­ty itse tilan­net­ta­si huo­maa­maan. Sinul­la on sel­väs­ti syö­mis­häi­riö”
”Mik­si et vain voi huo­ma­ta tilan­net­ta­si?”
”Sinä valeh­te­let”
5. Kes­kus­tel­kaa aihees­ta avoi­mes­ti. Kuun­te­le, mitä lähim­mäi­se­si sinul­le ker­too ja kysy tar­ken­ta­via kysy­myk­siä kuu­le­ma­si perus­teel­la. Anna hänen tuo­da vapaas­ti esil­le asioi­ta, jois­ta hän on val­mis puhu­maan. Huo­mioi, että nämä asiat voi­vat olla jotain aivan muu­ta, kuin syö­mi­seen ja syö­mis­häi­riön oirei­siin liit­ty­viä. Kuvaa omin sanoin kuu­le­maa­si ja anna posi­tii­vis­ta palau­tet­ta, kun lähim­mäi­nen ker­too itse tilan­tees­taan. Muis­tu­ta uudel­leen, että väli­tät. Älä taker­ru kes­kus­te­lus­sa lii­kaa oirei­siin ja ruo­kaan, anna enem­män sijaa aja­tuk­sil­le ja tun­teil­le. Älä uhkai­le tai syyt­te­le. Väl­tä pelot­te­lua ja kes­ki­ty toi­von luo­mi­seen.
”Olen täs­sä sinua var­ten ja val­mis kuun­te­le­maan. Voit vapaas­ti puhua minul­le kai­kes­ta.”
”Ikä­vä kuul­la, että sinul­la on ras­kas­ta kou­lus­sa. Mitä siel­lä väli­tun­nil­la tapah­tui? Miten toi­voi­sit minun aut­ta­van sinua kou­luun liit­ty­vien mur­hei­de­si kans­sa?”
”Kuu­len ker­to­mas­ta­si, että syö­mi­nen on sinul­le pelot­ta­vaa. Olen­ko ymmär­tä­nyt oikein?”
”Kii­tos, rakas! Olen huo­jen­tu­nut, kun pys­tyt täs­tä minul­le puhu­maan.”
”Kul­ta­se­ni, tuen sinua niin hyvin kuin vain osaan. Olet minul­le rakas.”
”Me löy­däm­me kei­non, miten voit voi­da parem­min. Täs­tä pääs­tään eteen­päin.”
”Nyt sinun täy­tyy puhua asiois­ta­si rehel­li­ses­ti.”
”No kou­lus­sa nyt on välil­lä ras­kas­ta ja väli­tun­neil­la sat­tuu ja tapah­tuu, ei sii­hen noin kan­na­ta rea­goi­da.”
”Ker­ro nyt kuin­ka vähän/paljon sinä oikeas­ti syöt! Mikä sii­nä syö­mi­ses­sä nyt pelot­taa”
”Huo­maat­ko, että kaik­ki toi­min­ta­si on sai­ras­ta? Et syö ikinä/ahmit, jump­paat koko ajan, oksen­nat kai­ken…”
”Sinun täy­tyy alkaa nyt syö­mään parem­min tai muu­ten, et voi…”
”Sinä saat kaik­ki lähei­se­si voi­maan pahoin. Olet pilan­nut minulta/meiltä…”
”Tilan­tee­si tap­paa sinut.”
(Syö­mis­häi­riön vaka­vis­ta seu­rauk­sis­ta on tär­keä puhua, mut­ta niis­tä kan­nat­taa puhua lii­al­lis­ta pelot­te­lua väl­tel­len vas­ta kun puheek­si otta­mi­nen on joh­ta­nut hyvään puheyh­tey­teen ja/tai avun pii­riin.)
6. Miet­ti­kää yhdes­sä miten tilan­net­ta voi­si läh­teä kor­jaa­maan. Sopi­kaa, mis­tä läh­det­te hake­maan apua. (Sel­vi­tä ennen puheek­si otta­mis­ta paik­ko­ja, mis­tä apua voi löy­tää. Löy­dät tie­toa asias­ta jäl­ki­kir­joi­tuk­ses­ta.) Muis­ta, että sinun teh­tä­vä­si ei ole toi­mia tera­peut­ti­na. Olet lähei­nen, joka välit­tää ja on val­mis aut­ta­maan, mut­ta tar­vit­set­te myös ammat­ti­lais­ten apua.
Ole ymmär­tä­väi­nen, vaik­ka aina ensim­mäi­nen puheek­si otta­mi­nen ei joh­da vai­hei­siin 5. ja 6. Voit jou­tua tois­ta­maan syö­mis­häi­riön puheek­si otta­mi­sen usei­ta ker­to­ja ennen kuin pää­set­te vai­hei­siin 5. ja 6. Muis­ta myös, että syö­mis­häi­ri­öön sai­rau­te­na liit­tyy sai­rau­den­tunn­ot­to­muut­ta ja pel­koa muu­tok­ses­ta. Lähei­sen häm­men­nys huo­mioi­hi­si voi siis olla todel­li­nen. Suut­tu­mus taas nousee usein pelos­ta. Sinä voit tun­tua uhal­ta syö­mis­häi­riöl­le ja sii­hen sai­ras­tu­nut rea­goi toi­si­naan suut­tu­mal­la.
Tär­ke­ää on, että pys­tyt otta­maan lähei­sen tun­ne­reak­tion vas­taan rau­hal­li­ses­ti ja empaat­ti­ses­ti. Joku päi­vä lähei­se­si saat­taa kiit­tää sinua sii­tä, että otit asian puheek­si. Muis­ta myös, että lähei­se­si saat­taa olla heti hel­pot­tu­nut puheek­si otta­mi­ses­ta, sil­lä hänel­lä on voi­nut olla salaa toi­ve, että joku huo­mai­si hänen tilan­teen­sa. Puheek­si otta­mi­nen voi pois­taa hänel­tä salai­lun ras­kaan taa­kan.
Muis­tat­han: Puheek­si otta­mi­nen on välit­tä­mis­tä <3
Mil­lai­sia aja­tuk­sia ja koke­muk­sia sinul­la on puheek­si otta­mi­ses­ta? Kom­men­toi aihet­ta, niin muut voi­vat saa­da kom­men­teis­ta­si apua ja hyviä työ­ka­lu­ja puheek­si otta­mi­seen.
Ter­vei­sin,
Ven­la Ero­nen
PS. Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­ta saa apua syö­mis­häi­ri­öön ja syö­mis­häi­riön puheek­si otta­mi­seen. Soi­ta pal­ve­le­vaan puhe­li­meem­me 040 411 5481 ja olem­me val­mii­na aut­ta­maan. Neu­vom­me tar­vit­taes­sa myös mis­tä muu­al­ta apua voi löy­tyä. Lisää Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­ta voit lukea tääl­tä.
PPS. Syö­mis­häi­riö­lii­ton sivuil­ta löy­dät lisää tie­toa, mis­tä apua voi saa­da.

Yksi vastaus artikkeliin “Usein kysyt­tyä – Kuin­ka ottaa syö­mis­häi­riö puheek­si”

  1. Anonyymi avatar
    Anonyymi

    Itse kuu­len jat­ku­vas­ti äidil­tä­ni sii­tä, kuin­ka tyh­mä olen kun tahal­laan pilaan aivo­ni ja krop­pa­ni syö­mis­käyt­täy­ty­mi­sel­lä­ni. Samoin hän saar­naa kuin­ka pilaan elä­mä­ni ja kuin­ka en osaa syö­dä oikein ja kaik­ki on “omaa tyh­myyt­tä”. Vähän väliä lii­kun hänen mie­les­tä lii­an vähän tai syön lii­kaa herk­ku­ja, mut­ta toi­ses­sa het­kes­sä saan palau­tet­ta lii­an vähäi­ses­tä ener­gian saan­nis­ta. Äiti­ni on otta­nut myös tak­tii­kak­si pelo­tel­la minua liho­mi­sel­la “tuol­lai­sel­la syö­mi­sel­lä sitä lihoo”, tar­koi­tuk­se­na kai saa­da minut syö­mään ter­veel­li­sem­min ja riit­tä­väs­ti. Saan ohjei­ta ihan­ne­pai­nos­ta­ni, joka on luku jon­ka saa­vut­ta­mi­sek­si jou­tui­sin ole­maan todel­la vähäl­lä ener­gial­la jat­ku­vas­ti. Äiti­ni pel­kää, että lihon lii­kaa kun en enää ole ali­pai­noi­nen. Tämä on todel­la ras­kas­ta. Joten älkää aina­kaan toi­mi­ko itse samoin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *