Opas talou­del­li­sis­ta etuuk­sis­ta syö­mis­häi­riöi­den osas­to­hoi­don aika­na

Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sel­ta kysy­tään usein, mil­lai­siin talou­del­li­siin etuuk­siin ja tukiin asuk­kaam­me (ja hei­dän per­heen­jä­se­nen­sä) ovat oikeu­tet­tu­ja ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoi­don aika­na. Kelan sivuil­la surf­fai­lu voi tun­tua kuor­mit­ta­val­ta sai­rau­den vai­keis­sa vai­heis­sa ja huo­li talou­del­li­ses­ta toi­meen­tu­los­ta voi olla kova. Muis­ta etuus­mah­dol­li­suuk­sis­ta voi olla vie­lä vähem­män tie­toa. Sik­si ajat­te­lin­kin surf­fail­la itse Kelan sivuil­la ja kir­joit­taa lyhyen oppaan sosi­aa­li­työn­te­ki­jäm­me Tel­ler­von avus­tuk­sel­la talou­del­li­sis­ta etuuk­sis­ta ja tuis­ta, joi­hin asuk­kaam­me ja hei­dän lähei­set ovat yleen­sä oikeu­tet­tu­ja.

Syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­van tul­les­sa hoi­toon Kun­tou­tus- ja hoi­to­yk­sik­köön, tulee hän etuuk­sien näkö­kul­mas­ta sai­raa­la­hoi­toon ja hänet kat­so­taan työ­ky­vyt­tö­mäk­si. Sil­loin hän on oikeu­tet­tu sai­raus­päi­vä­ra­haan. A‑lääkärintodistuksella voi saa­da sai­raus­päi­vä­ra­haa yleen­sä enin­tään 60 vuo­ro­kaut­ta. Tämän jäl­keen tar­vi­taan B‑lääkärinlausunto tai muu sel­vi­tys työ­ky­vyt­tö­myy­des­tä. Sai­raus­päi­vä­ra­haa voi saa­da enin­tään 300 arki­päi­vää eli noin vuo­den ajan. Sai­raus­päi­vä­ra­haa voi hakea Kelan verk­ko­asioin­nin kaut­ta tai lähet­tä­mäl­lä sai­raus­päi­vä­ra­ha­ha­ke­muk­sen (SV 8) Kelaan.

Sai­rau­den ja hoi­to­tar­peen vuok­si syö­mis­häi­ri­öön sai­ras­tu­neet ovat yleen­sä oikeu­tet­tu­ja myös vam­mais­tu­keen. Vam­mais­tu­kea on kol­me eri tasoa – perus­vam­mais­tu­ki, koro­tet­tu vam­mais­tu­ki ja ylin vam­mais­tu­ki. Vam­mais­tuen taso riip­puu sii­tä, mil­lais­ta apua, ohjaus­ta ja val­von­taa sai­ras­tu­nut tar­vit­see. Yleen­sä asuk­kaam­me saa­vat aina­kin perus­vam­mais­tu­kea. Tuki myön­ne­tään yleen­sä mää­rä­ajak­si, mut­ta sil­le voi hakea jat­koa. Mää­rä­ai­kai­suus joh­tuu sii­tä, että sai­rau­des­ta joh­tu­van avun, ohjauk­sen ja val­von­nan tar­ve muut­tuu toi­pu­mi­sen aika­na. Vam­mais­tu­kea var­ten tar­vi­taan alle 6 kuu­kaut­ta van­ha C‑lääkärinlausunto (16-vuot­ta täyt­tä­neil­lä myös B‑lääkärinlausunto käy, jos sii­nä ilme­ne­vät hake­muk­sen rat­kai­se­mi­ses­sa tar­vit­ta­vat tie­dot). Alle 16-vuo­ti­aat hake­vat vam­mais­tu­kea lomak­keel­la Alle 16-vuo­ti­aan vam­mais­tu­ki (EV 258). 16-vuot­ta täyt­tä­neet voi­vat hakea vam­mais­tu­kea ver­kos­sa tai lähet­tä­mäl­lä lomak­keen Eläk­keen saa­jan hoi­to­tu­ki / 16-vuot­ta täyt­tä­neen vam­mais­tu­ki (EV 266) Kelaan. 16-vuot­ta täyt­tä­neen vam­mais­tuen hake­muk­seen kan­nat­taa liit­tää myös mah­dol­li­set kui­tit tai sel­vi­tyk­set sai­rau­den kus­tan­nuk­sis­ta.

Kun sai­raus­päi­vä­ra­han 300 arki­päi­vän kat­to on täyn­nä, voi hoi­dos­sa ole­va saa­da mää­rä­ai­kais­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä eli kun­tou­tus­tu­kea. Kun­tou­tus­tuen hake­mi­sek­si tar­vi­taan mah­dol­li­sim­man tuo­re, enin­tään vuo­den van­ha B‑lääkärinlausunto ja hoi­to- tai kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma. Hoi­to- tai kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma voi olla lää­kä­rin­lausun­nos­sa tai eril­li­se­nä liit­tee­nä. Kun­tou­tus­tu­kea hae­taan lomak­keel­la Työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke (Etk­Ke­la 7002). Jos hoi­dos­sa ole­val­la on työ­his­to­ri­aa taka­na, kun­tou­tus­tu­ki voi tul­la myös Työ­elä­ke­lai­tok­sel­ta. Hake­muk­sen voi kui­ten­kin teh­dä Kelal­le ja Kela sel­vit­tää, mis­tä kun­tou­tus­tu­ki mak­se­taan.

Syö­mis­häi­riön ja hoi­to­tar­peen vuok­si kun­tou­tus­tu­kea saa­va 16-vuot­ta täyt­tä­nyt voi lisäk­si hakea itsel­leen elä­ket­tä saa­van hoi­to­tu­kea. Elä­ket­tä saa­van hoi­to­tu­kea on vam­mais­tuen tavoin kol­mea eri tasois­ta – Perus­hoi­to­tu­ki, koro­tet­tu hoi­to­tu­ki ja ylin hoi­to­tu­ki – ja tasoon vai­kut­taa tar­vi­tun avun, ohjauk­sen ja val­von­nan mää­rä. Vam­mais­tuen tavoin se on mää­rä­ai­kai­nen ja sil­le voi hakea jat­koa. Elä­ket­tä saa­van hoi­to­tu­kea var­ten tar­vi­taan kor­kein­taan 6 kuu­kaut­ta van­ha C‑lääkärinlausunto tai B‑lääkärinlausunto, joka sisäl­tää riit­tä­vät tie­dot hake­muk­sen rat­kai­se­mi­sek­si. Elä­ket­tä saa­van hoi­to­tu­kea voi hakea ver­kos­sa tai lomak­keel­la Elä­ket­tä saa­van hoi­to­tu­ki / 16-vuot­ta täyt­tä­neen hoi­to­tu­ki (SV 256). Hake­muk­seen kan­nat­taa liit­tää myös mah­dol­li­set kui­tit tai sel­vi­tyk­set sai­rau­des­ta aiheu­tu­neis­ta kus­tan­nuk­sis­ta.

Kun­tou­tus- ja hoi­to­yk­si­kön asuk­kai­den pää­sään­töi­set tuet ja nii­den hake­mi­nen

Mikä­li sai­raus­päi­vä­ra­hal­la ole­val­la poti­laal­la on myös oma vuo­kra-asun­to omas­sa koti­kun­nas­saan, voi hän saa­da sil­loin yleis­tä asu­mis­tu­kea.  Kun­tou­tus­tuel­la ole­va voi saa­da eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­kea vuo­kra- tai omis­tusa­sun­toon­sa. Kum­paa­kaan tukea ei voi kui­ten­kaan saa­da, jos asun­nos­sa on ali­vuo­kra­lai­nen.

Vii­me­si­jai­nen tuki­mah­dol­li­suus asuk­kail­lem­me on perus­toi­meen­tu­lo­tu­ki (ja poik­keus­ti­lan­teis­sa koro­tet­tu toi­meen­tu­lo­tu­ki.) Perus­toi­meen­tu­lo­tuen hake­mi­sek­si, pitää ensin sel­vit­tää mitä mui­ta tukia asuk­kaam­me on oikeu­tet­tu saa­maan. Perus­toi­meen­tu­lo­tu­ki on har­kin­nan­va­rai­nen ja sitä var­ten tulee teh­dä las­kel­ma tulois­ta ja menois­ta. Perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea voi saa­da myös, kun asuk­kaam­me odot­te­lee vie­lä mui­ta etuuk­sia. Sil­loin se myön­ne­tään ennak­ko­na ja myön­net­ty perus­toi­meen­tu­lo­tu­ki vähen­ne­tään ensi­si­jai­ses­ta etuu­des­ta. Toi­meen­tu­lo­tu­keen ei yleen­sä ole oikeut­ta, jos on sääs­tö­jä tai varal­li­suut­ta. Lisä­tie­toa toi­meen­tu­lo­tu­kien hake­mi­ses­ta löy­tyy Kelan sivuil­ta.

Alle 16-vuo­ti­aan poti­laan van­hem­mat voi­vat puo­les­taan hakea Kelas­ta eri­tyis­hoi­to­ra­haa niil­le päi­vil­le, jol­loin he osal­lis­tu­vat lap­sen­sa hoi­toon Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­sa (esi­mer­kik­si hoi­to­neu­vot­te­lut ja per­he­ta­paa­mi­set). Eri­tyis­hoi­to­ra­ha on kor­vaus ansion­me­ne­tyk­ses­tä, joka aiheu­tuu lap­sen hoi­toon osal­lis­tu­mi­ses­ta. Eri­tyis­hoi­to­ra­han myön­tä­mi­seen vai­kut­taa lap­sen ikä, hoi­to­paik­ka ja sai­rau­den vai­keus. Sitä var­ten tar­vi­taan D‑lääkärintodistus, jos­sa tode­taan lap­sen sai­raus ja huol­ta­jan hoi­toon osal­lis­tu­mi­sen tar­peel­li­suus. Lisäk­si hake­muk­seen tulee liit­tää pal­kat­to­muus­to­dis­tus työ­nan­ta­jal­ta, jos haki­ja on palk­ka­työs­sä. Eri­tyis­hoi­to­ra­haa ei voi saa­da, jos saa hoi­don ajal­ta (eli hoi­toon osal­lis­tu­mi­sen ajal­ta) palk­kaa tai Kelan mak­sa­maa päi­vä­ra­haa. Eri­tyis­hoi­to­ra­haa voi hakea ver­kos­sa tai lomak­keel­la eri­tyis­hoi­to­ra­ha­ha­ke­mus (SV 89).

Per­heen­jä­se­net voi­vat olla oikeu­tet­tu­ja myös mat­ka­kor­vauk­siin, mikä­li he osal­lis­tu­vat sai­ras­tu­neen hoi­toon, esi­mer­kik­si hoi­to­neu­vot­te­lui­hin tai per­he­ta­paa­mi­siin Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­sa. Per­heen­jä­se­nen osal­lis­tu­mi­nen hoi­toon pitää aina perus­tel­la lää­kä­rin­lausun­nol­la tai ter­vey­den­huol­lon anta­mal­la todis­tuk­sel­la. Asuk­kaan oma­hoi­ta­jat Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­sa voi­vat kir­joit­taa per­heen­jä­se­nil­le todis­tuk­sen, jos­sa on perus­tel­tu mik­si per­heen­jä­se­nen osal­lis­tu­mi­nen hoi­toon on ollut tar­peel­lis­ta. Kor­vaus­ta voi hakea ver­kos­sa tai lähet­tä­mäl­lä lomak­keen Mat­ka­kor­vaus (SV 4) Kelaan.

Täs­sä oli­vat pää­piir­teit­täin taval­li­sim­mat tuet, joi­ta asuk­kaam­me (ja per­heen­jä­se­net) voi­vat saa­da. Sosi­aa­li­työn­te­ki­jäm­me Tel­ler­vo aut­taa Kun­tou­tus- ja hoi­to­yk­sik­köön tule­via ja hei­dän lähei­si­ään tuki­asiois­sa.

Ystä­väl­li­sin ter­vei­sin,
Ven­la Ero­nen

Läh­teet

Kela.fi

Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen sosi­aa­li­työn­te­ki­jän haas­tat­te­lu