Vir­heel­li­siä usko­muk­sia ahmin­ta­häi­riös­tä (BED)

Ahmin­ta­häi­riö (Bin­ge Eating Disor­der eli BED) on syö­mis­häi­riö, jos­sa hen­ki­lö kär­sii hal­lit­se­mat­to­mis­ta ja pakon­omai­sis­ta ahmin­ta­koh­tauk­sis­ta, mut­ta johon ei kui­ten­kaan taval­li­ses­ti lii­ty ahmi­mis­häi­riön eli buli­mia ner­vo­san tapaan oksen­ta­mis­ta. Tie­tä­mys ahmin­ta­häi­riöis­tä on lisään­ty­nyt vii­me aikoi­na. Sii­tä huo­li­mat­ta jot­kin sii­hen lii­te­tyt vir­heel­li­set usko­muk­set ovat var­sin ylei­siä edel­leen­kin. Vir­heel­li­siä usko­muk­sia ovat esi­mer­kik­si seu­raa­vat:

• Ahmin­ta­häi­riö­tä sai­ras­ta­va on aina liha­va ja yli­pai­noi­sel­la on aina ahmin­ta­häi­riö. 
• Ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­nut on se kaik­kien juh­lien suur­syö­mä­ri.
• Kaik­ki ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­neet ovat aikui­sia.
• Ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­nut on vain lais­ka laih­dut­ta­maan.
• Ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­neel­ta puut­tuu tie­to hyväs­tä ravin­nos­ta.
• Ahmin­ta­häi­riös­tä paran­tuu laih­dut­ta­mal­la.
• Ahmin­nan saa lop­pu­maan syö­mäl­lä nor­maa­lis­ti ja ter­veel­li­ses­ti.
• Ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­neen pitäi­si vain ottaa itse­ään nis­kas­ta kiin­ni.
• Ahmin­ta­häi­riö on itse aiheu­tet­tu.
• Ahmin­ta­häi­riö on sai­raus, jon­ka hoi­ta­mi­nen ei ole niin tar­peel­lis­ta tai kan­nat­ta­vaa.

Kuu­los­taa­ko tutul­ta? Usko­muk­sia on niin sai­ras­tu­neil­la itsel­lään, ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­sil­la kuin muil­la­kin sai­rau­teen pereh­ty­mät­tö­mil­lä. Usko­muk­sil­la on vah­va stig­ma ja ne eivät hel­po­ta avun hake­mis­ta ja sen saa­mis­ta. Niin­pä ajat­te­lin hie­man kor­ja­ta näi­tä vir­heel­li­siä usko­muk­sia.

Vir­heel­li­set usko­muk­set ahmin­ta­häi­riös­tä estä­vät näke­mäs­tä ahmin­ta­häi­riö­tä vaka­vas­ti otet­ta­va­na syö­mis­häi­riö­nä. Pahim­mil­laan vir­heel­li­set usko­muk­set joh­ta­vat sii­hen, että ahmin­ta­häi­riö­tä sai­ras­ta­va ei saa tar­vit­se­maan­sa apua ja hänen nega­tii­vi­nen käsi­tys itses­tään vah­vis­tuu.

Ahmin­ta­häi­riö­tä sai­ras­ta­va on aina liha­va ja yli­pai­noi­sel­la on aina ahmin­ta­häi­riö

Vaik­ka ahmin­ta­häi­riö usein joh­taa­kin vai­ke­aan yli­pai­noon jos­sain vai­hees­sa sai­raut­ta, ei pai­no aina ker­ro koko totuut­ta. Sai­rau­den eri vai­hees­sa pai­no saat­taa vaih­del­la pal­jon­kin. Kuten myös muis­sa syö­mis­häi­riöis­sä, niin myös ahmin­ta­häi­riös­sä sai­ras­tu­nei­ta on mones­sa koos­sa. Arviol­ta kui­ten­kin noin 20–25 pro­sent­tia yli­pai­non vuok­si apua hake­neis­ta kär­sii ahmin­ta­häi­riös­tä. Samas­ta arvios­ta tulee näky­viin se, että kai­kil­la yli­pai­noi­sil­la ei ole ahmin­ta­häi­riö­tä.

Ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­nut on se kaik­kien juh­lien suur­syö­mä­ri

Näin ei yleen­sä ole. Ahmin­ta­häi­riö aiheut­taa sai­ras­tu­neel­le pal­jon häpeän tun­net­ta, joten ahmi­mi­nen toteu­tuu usein yksin olles­sa. Juh­lis­sa ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­nut saat­taa­kin syö­dä erit­täin mal­til­li­ses­ti, jopa niu­kas­ti. Tai sit­ten ihan taval­li­ses­ti.

Kaik­ki ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­neet ovat aikui­sia

Ahmin­ta­häi­riö­tä sai­ras­ta­vis­ta iso osa on aikui­sia, mut­ta ahmin­ta­häi­riö­tä esiin­tyy myös muun ikäi­sil­lä. Ongel­mat voi­vat alkaa jo lap­suu­des­sa, mut­ta saat­ta­vat joh­taa ahmin­ta­häi­ri­öön vas­ta aikui­suu­des­sa. On kui­ten­kin myös täy­sin mah­dol­lis­ta, että jo nuo­rel­la on ahmin­ta­häi­riö.

Ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­nut on vain lais­ka laih­dut­ta­maan

Päin­vas­toin. Ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­neet saat­ta­vat laih­dut­taa mel­ko pal­jon­kin. Usein laih­du­tuk­sen kei­not saat­ta­vat olla mel­ko radi­kaa­le­ja niuk­kae­ner­gi­si­ne dieet­tei­neen ja jopa paas­toi­neen. Monet ahmin­ta­häi­riös­tä kär­si­vät ovat­kin kokeil­leet monen­lai­sia laih­du­tus­me­ne­tel­miä elä­män­sä aika­na.

Ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­neel­ta puut­tuu tie­to hyväs­tä ravin­nos­ta

Tämä ei yleen­sä pidä paik­kaan­sa. Moni ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­nut on var­sin tie­toi­nen hyvän ravit­se­muk­sen perus­teis­ta. Ahmin­ta ei ole tie­toon poh­jau­tu­va tapah­tu­ma, vaan sen kim­mok­kei­na on useim­mi­ten ruu­an himo, ruu­an näke­mi­nen tai vai­keat tun­teet. Sik­si tie­to hyväs­tä ravin­nos­ta ei yksi­nään auta ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­nut­ta muut­ta­maan syö­mis­käyt­täy­ty­mis­tään.

Ahmin­ta­häi­riös­tä paran­tuu laih­dut­ta­mal­la

Ensin on jäl­leen hyvä muis­taa, että ahmin­ta­häi­riö ei aina joh­da yli­pai­noon, joten lai­dut­ta­mi­nen on jo läh­tö­koh­tai­ses­ti huo­no vink­ki. Toi­sek­si, ahmin­ta­häi­riö on syö­mis­häi­riö, joten laih­dut­ta­mi­nen ei rat­kai­se ongel­mia sai­rau­den taus­tal­la. Itse asias­sa ahmin­ta­häi­riön hoi­don ensi aske­lei­ta on lopet­taa laih­dut­ta­mi­nen. Laih­dut­ta­mi­nen joh­taa usein ahmin­ta­häi­riö­tä sai­ras­ta­val­la ahmin­ta­koh­tauk­siin. Kun ahmin­ta­häi­riö­tä ja sen taus­tal­la ole­via ongel­mia on ensin hoi­det­tu ja syö­mi­nen on saa­tu hyvään ja jous­ta­vaan tasa­pai­noon, toi­pu­va laih­tuu usein ilman var­si­nais­ta laih­dut­ta­mis­ta.

Ahmin­nan saa lop­pu­maan syö­mäl­lä nor­maa­lis­ti ja ter­veel­li­ses­ti

Riit­tä­vä, moni­puo­li­nen ja sään­nöl­li­nen syö­mi­nen on ahmin­ta­häi­riös­tä toi­pu­mi­sen yksi kes­kei­sis­tä kul­ma­ki­vis­tä, mut­ta ei mis­sään nimes­sä yksi­nään riit­tä­vä apu ahmin­ta­häi­ri­öön. Kuten aiem­min todet­tiin, ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­neel­la on usein var­sin hyvä tie­tä­mys ter­veel­li­ses­tä ravin­nos­ta, mut­ta psyyk­ki­set voi­ma­va­rat eivät mah­dol­lis­ta sen toteut­ta­mis­ta. Sik­si ahmin­ta­häi­riös­tä toi­pu­mi­seen tar­vi­taan ravit­se­muk­sen kor­jaa­mi­sen lisäk­si pal­jon psy­ko­lo­gis­ta työs­ken­te­lyä.

Ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­neen pitäi­si vain ottaa itse­ään nis­kas­ta kiin­ni

Jäl­leen ker­ran, ahmin­ta­häi­riö on sai­raus, syö­mis­häi­riön yksi muo­to. Sii­hen sisäl­tyy usein pal­jon elä­män aika­na opit­tu­ja hai­tal­li­sia toi­min­ta­mal­le­ja ja tun­tei­den käsit­te­lyn vai­keuk­sia. Ahmin­taa ei sil­loin saa kuriin vain otta­mal­la itse­ään nis­kas­ta kiin­ni. Itse asias­sa ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­nut saat­taa kont­rol­loi­da toi­min­taan­sa mel­ko pal­jon­kin ja syö­mi­sen kont­rol­loin­ti voi jopa aiheut­taa ahmin­ta­koh­tauk­sia. Lisäk­si itse­ku­ri saat­taa ulot­tua elä­mää rajoit­ta­vak­si teki­jäk­si elä­män muil­le­kin alueil­le.

Ahmin­ta­häi­riö on itse aiheu­tet­tu

Kuten muis­sa­kin syö­mis­häi­riöis­sä, ahmin­ta­häi­riös­sä taus­ta­te­ki­jöi­tä on usein monia. On lap­suu­des­sa opit­tu­ja syö­mis­tot­tu­muk­sia, vai­kei­ta elä­män tapah­tu­mia, tun­ne­sää­te­lyn vai­keuk­sia sekä perin­nöl­li­siä ja sosi­aa­li­sia teki­jöi­tä. Taus­tal­la voi myös olla mui­ta psyyk­ki­siä sai­rauk­sia. Ahmin­ta­häi­riö ei ole valin­ta eikä siten itse aiheu­tet­tu.

Ahmin­ta­häi­riö on sai­raus, jon­ka hoi­ta­mi­nen ei ole niin tar­peel­lis­ta tai kan­nat­ta­vaa

Ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­neet koke­vat vali­tet­ta­van usein, että hei­dän tilan­net­taan ei ymmär­re­tä ja hoi­toa on vai­kea saa­da. Sai­rau­den aiheut­ta­maa psyyk­kis­tä kär­si­mys­tä ei aina huo­mioi­da ja fyy­si­siin hait­toi­hin suh­tau­du­taan itse aiheu­tet­tui­na. Ahmin­taa saa­te­taan mora­li­soi­da ja kau­his­tel­la taval­la, joka vain pahen­taa ahmin­nas­ta aiheu­tu­neen syyl­li­syy­den ja häpeän tun­tei­ta. Kun sai­ras­tu­nut pyy­tää tukea esi­mer­kik­si ruo­kai­lu­jen suju­mi­sek­si, saa­te­taan hänel­le tode­ta, että näyt­tää kyl­lä sil­tä, että syöt jo ihan riit­tä­väs­ti. Toi­si­naan sai­ras­tu­nut­ta jopa keho­te­taan jät­tä­mään ate­rioi­ta väliin.

Mui­den syö­mis­häi­riöi­den tavoin, myös ahmin­ta­häi­ri­öön sai­ras­tu­neet tar­vit­se­vat apua. Hoi­ta­mat­to­ma­na ahmin­ta­häi­riö aiheut­taa pal­jon inhi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä ja mui­ta ter­vey­son­gel­mia, joi­ta usein hoi­de­taan ahmin­ta­häi­riös­tä irral­li­si­na ongel­mi­na. Ahmin­ta­häi­riö voi aiheut­taa myös hen­gen­vaa­ran kompli­kaa­tioi­den sekä syö­mis­häi­riöi­hin liit­ty­vän kohon­neen itse­mur­ha­ris­kin vuok­si. Oikein hoi­det­tu­na, iso osa kui­ten­kin saa ahmin­ta­häi­ri­öön mer­kit­tä­vää hel­po­tus­ta tai paran­tuu sii­tä koko­naan. Myös mui­den ter­vey­den­huol­to­pal­ve­lu­jen tar­ve vähe­nee sil­loin mer­kit­tä­väs­ti. Ahmin­ta­häi­riön hyvään hoi­toon kan­nat­taa­kin panos­taa.

Mil­lai­sia ahmin­ta­häi­ri­öön liit­ty­viä ennak­ko­luu­lo­ja tai vir­heel­li­siä usko­muk­sia sinä olet koh­dan­nut?

Ter­vei­sin,
Ven­la Ero­nen

PS. Lisää ahmin­ta­häi­riös­tä voi lukea muun muas­sa tääl­tä. Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­ta saa apua ahmin­ta­häi­ri­öön! Kysy lisää Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen pal­ve­luis­ta ilmai­ses­ta pal­ve­le­vas­ta puhe­li­mes­tam­me nume­ros­ta 040 411 5481. Ammat­ti­lais­ten tar­joa­man avun rin­nal­la apua voi saa­da myös Mie­len­ter­veys­ta­lon net­ti­si­vuil­ta löy­ty­väs­tä Irti ahmin­nas­ta ‑itse­hoi­to-ohjel­mas­ta.