Poh­ja­ton näl­kä ja pai­non­nousu ”yli tar­peen” osa­na ali­ra­vit­se­muk­sen kor­jaan­tu­mis­ta

Kir­joi­tin tou­ko­kuus­sa Ome­na­tu­vas­sa poh­jat­to­mas­ta näläs­tä. Yksi luki­ja kysyi, miten pit­käl­le poh­jat­to­maan näl­kään vas­taa­mi­nen on nor­maa­lia. Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa pyrin­kin nyt tuo­hon kysy­myk­seen vas­taa­maan. Luki­jan kysy­mys­tä poh­ties­sa­ni, jäin kui­ten­kin miet­ti­mään eri­tyi­ses­ti sitä, kuin­ka pal­jon kysy­myk­sen taus­tal­la oli pel­koa sii­tä, että näl­kään vas­ta­tes­sa pai­no nousee lii­kaa. Monil­la syö­mis­häi­ri­öön sai­ras­tu­neil­la, joil­la syö­mis­häi­riö on joh­ta­nut ali­ra­vit­se­muk­seen tai jopa näl­kiin­ty­mi­seen, onkin usein pel­ko sii­tä, että pai­no nousee lii­kaa syö­mis­häi­riös­tä toi­vut­taes­sa. Mie­les­sä voi olla pai­no­lu­ke­ma, jos­sa oli ennen syö­mis­häi­ri­öön sai­ras­tu­mis­ta ja jota ei mis­sään nimes­sä haluai­si toi­pues­sa ylit­tää. Monil­la toi­pu­vil­la pai­no kui­ten­kin nousee kor­keam­mal­le, kuin mitä se oli ennen ali­ra­vit­se­muk­sen tai näl­kiin­ty­mi­sen alka­mis­ta. Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa avaan­kin myös syi­tä täl­le pai­non­nousul­le sekä kuvaan myös mik­si se on usein vält­tä­mä­tön­tä – mut­ta hel­po­tuk­sen sana­na  todet­ta­koon – usein myös väliai­kais­ta.

Läh­tö­koh­tai­ses­ti voi­si sanoa, että kehon vies­ti­miin tar­pei­siin vas­taa­mi­nen on aina nor­maa­lia ja hyväk­si. Jos­kus tätä voi kui­ten­kin han­ka­loit­taa syö­mis­häi­riöin aika­na kehon vies­tei­hin latau­tu­neet mer­ki­tyk­set ja usko­muk­set, kuten ”jos syön tiet­tyä mää­rää enem­män, lihon hal­lit­se­mat­to­mas­ti” tai ”en voi luot­taa kehoo­ni”. Syö­mis­häi­riö saa usein aikaan sen, että kehon tar­pei­ta pelä­tään ja tämä pel­ko voi elää vie­lä voi­mak­kaa­na para­ne­mi­sen sii­nä vai­hees­sa, jos­sa poh­ja­ton näl­kä astuu kuvaan. Pel­ko puo­les­taan vai­keut­taa kehon kuun­te­le­mis­ta, sil­lä vies­tien huo­maa­mi­nen nos­taa ahdis­tuk­sen esiin.

Paras­ta on, jos uskal­taa luot­taa kehon vii­sau­teen ja tar­jo­ta sil­le sen pyy­tä­mät asiat. Tämä tar­koit­taa, että anne­taan kehol­le niin pal­jon ruo­kaa kuin se pyy­tää ja lope­te­taan syö­mi­nen, kun keho ilmoit­taa, että vat­sa­lau­kun rajat ovat tul­leet vas­taan. Syö­mi­nen aloi­te­taan uudel­leen, kun keho ilmoit­taa uudel­leen ruo­an­tar­pees­ta. Oleel­li­sin­ta on, että ei pide­tä kehoa lain­kaan näläs­sä täs­sä para­ne­mi­sen vai­hees­sa, sil­lä näläs­sä pitä­mi­nen voi­mis­taa kehon epä­ta­sa­pai­noa.

Tähän vai­hee­seen usein kuu­luu myös sen opet­te­le­mi­nen, että mil­lä kai­kil­la tavoil­la keho ilmoit­taa näläs­tä. Jol­la­kin näl­kä tun­tuu vat­san kou­ris­te­lu­na, jol­lain hei­ko­tuk­se­na ja huo­no­tuu­li­suu­te­na. Toi­sil­la keho ei sano mitään eri­tyis­tä, mut­ta ruo­ka tulee mie­leen ja tekee mie­li alkaa syö­dä. Näl­kä voi myös ilmoit­taa itses­tään eri päi­vi­nä eri tavoin. Nälän monien kas­vo­jen tun­nis­ta­mi­nen aut­taa osal­taan poh­jat­to­man nälän vai­hees­ta sel­viä­mi­seen kun­nial­la.

Sel­vi­täk­seen pai­non­nousuun liit­ty­vien pel­ko­jen kans­sa, on ensin hyvä ymmär­tää hie­man syi­tä mik­si pai­no nousee het­kel­li­ses­ti “yli tar­peen”. “Yli­nousul­le on muu­ta­mia syi­tä. Ensim­mäi­nen yksin­ker­tai­nen syy pätee kaik­kiin hei­hin, joil­la ali­ra­vit­se­mus tai näl­kiin­ty­mi­nen on alka­nut jo lap­suu­des­sa tai var­hais­nuo­ruu­des­sa, mut­ta toi­pu­mi­nen tapah­tuu aikui­suu­den kyn­nyk­sel­lä tai aikui­suu­des­sa. Aikuis­tues­sa pai­non kuu­luu nous­ta. Lap­suu­den pai­no ei ole se, mis­sä aikui­sen keho voi hyvin. Aikui­sen keho hor­mo­ni­toi­min­toi­neen vaa­tii eri pai­non ja kehon­koos­tu­muk­sen­kin kuin lap­sen keho. Myös pituus on voi­nut muut­tua syö­mis­häi­riös­tä huo­li­mat­ta, joten sen­kin vuok­si on vain luon­nol­lis­ta, että pai­non tulee olla kor­keam­pi, kuin lap­suu­des­sa. Sil­loin kyse ei oikeas­taan edes ole pai­non­nousus­ta ”yli tar­peen”.

Aikui­sek­si kehit­ty­mi­nen ei kui­ten­kaan ole ainoa syy, sil­lä onhan osa syö­mis­häi­ri­öön sai­ras­tu­neis­ta ollut aikui­sia tai aikui­sen kokoi­sia jo sai­ras­tues­saan syö­mis­häi­ri­öön. Ali­ra­vit­se­muk­ses­ta tai näl­kiin­ty­mi­ses­tä toi­pu­mi­sen nor­maa­li vai­he on se, että keho var­mis­taa, että se voi toi­pua koko­naan ali­ra­vit­se­muk­sen tai näl­kiin­ty­mi­sen aiheut­ta­mis­ta tuhois­ta kehol­le ja mie­lel­le. Var­mis­taak­seen tämän, keho kerää usein hie­man yli­mää­räis­tä. Ja tämä tapah­tuu siis myös heil­le, joil­la näl­kiin­ty­mi­nen on joh­tu­nut muis­ta syis­tä kuin syö­mis­häi­riös­tä.

Kuu­lui­sas­sa Yhdys­val­ta­lai­ses­sa Min­ne­so­ta-tut­ki­muk­ses­sa ali­ra­vit­tiin 36 vapaa­eh­tois­ta ter­vet­tä mies­tä, jot­ta oli­si ymmär­ret­ty parem­min sodan vuok­si ali­ra­vit­se­muk­ses­ta kär­si­nei­den kun­tout­ta­mis­ta. Tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­neil­le muo­dos­tui ali­ra­vit­se­muk­sen seu­rauk­se­na saman­lai­sia fyy­si­siä ja psyyk­ki­siä oirei­ta, kuin syö­mis­häi­riös­tä kär­si­vil­lä ja hei­dän pai­non­sa las­ki 25 pro­sent­tia. Puo­len vuo­den ali­ra­vit­se­muk­sen jäl­keen ravit­se­mus­ti­laa alet­tiin kor­ja­ta ensin kont­rol­loi­duil­la ja rajoi­te­tuil­la (2000–3200 kcal/päivä) ruo­ka­va­liol­la ja sen jäl­keen rajoit­ta­mat­to­mal­la ruo­ka­va­liol­la.

Rajoi­te­tuil­la ruo­ka­va­lioil­la osal­lis­tu­jien voin­ti ei kor­jaan­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti (eri­tyi­set psyyk­ki­set oireet eivät hel­pot­ta­neet) ja he rapor­toi­vat poh­ja­ton­ta näl­kää. Voin­ti kor­jaan­tui vas­ta, kun ener­gian saan­ti oli huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin nor­maa­lis­sa ravit­se­mus­ti­las­sa ole­vil­la. 4000 kcal osoit­tau­tui kes­ki­mää­räi­ses­ti vähim­mäis­ta­sok­si, kes­kiar­vo osal­lis­tu­jil­la oli kui­ten­kin noin 5000 kcal, mut­ta jot­kut osal­lis­tu­jat söi­vät alus­sa ajoit­tain jopa 11500 kcal päi­väs­sä. Kuusi tut­kit­ta­vaa rapor­toi ahmin­ta­häi­ri­öön tyy­pil­li­ses­ti liit­ty­viä piir­tei­tä syö­mi­ses­sään kont­rol­loi­mat­to­man ener­gian­saan­nin alus­sa. Tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­jat rapor­toi­vat myös poh­ja­ton­ta näl­kää vie­lä rajoit­ta­mat­to­man ruo­ka­va­lion aika­na­kin usei­den kuu­kausien ajan, mut­ta kun keho ja pai­no alkoi­vat kor­jaan­tua, he pää­si­vät sii­tä eroon.

Tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­nei­den pai­no nousi kes­ki­mää­rin 10 pro­sent­tia yli sen mitä hei­dän pai­non­sa oli ennen ali­ra­vit­se­muk­sen alka­mis­ta. Pai­no kui­ten­kin las­ki alun ”yli­nousun” jäl­keen ja hei­dän pai­non­sa vakiin­tui tasol­le, jos­sa he oli­vat ennen ali­ra­vit­se­mus­ta. Tämä pai­non­las­ku tapah­tui ilman ener­gian­saan­nin tie­tois­ta rajoit­ta­mis­ta, vaan osal­lis­tu­jat söi­vät näl­kän­sä mukai­ses­ti. Pai­non­las­ku tapah­tui siis aivan itses­tään kehon alkaes­sa ymmär­tää, että nälän­hä­tä oli ohi ja vau­riot oli saa­tu kor­jat­tua.

Uskoi­sin, että pai­non tasaan­tu­mi­nen vies­tii sii­tä, että poh­jat­to­maan näl­kään vas­taa­mi­nen sai tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­nei­den kehon­toi­min­not (esim. aineen­vaih­dun­nan) toi­mi­maan kun­nol­la ja siten lopul­ta myös poh­ja­ton näl­kä sam­mui. Sitä kaut­ta ruu­as­ta saa­dun ener­gian mää­rä las­ki nor­maa­lil­le tasol­le ja pai­no las­ki ilman tie­tois­ta laih­dut­ta­mis­ta ja ener­gian­saan­nin rajoit­ta­mis­ta, mut­ta keho pys­tyi jat­ka­maan uudel­leen käyn­nis­ty­nei­tä toi­min­to­jaan. Ilman näl­kään vas­taa­mis­ta nuo toi­min­not eivät oli­si käyn­nis­ty­neet yhtä nopeas­ti ja psyyk­ki­set oireet­kin oli­si­vat vai­keut­ta­neet elä­mää pidem­pään.

Keho on siis vii­sas. Se halu­aa var­mis­taa, että sil­lä on kaik­ki raken­nusai­neet kor­jaus­ten teke­mi­seen. Moni ymmär­tää fyy­si­set kor­jaus­tar­peet, mut­ta on hyvä muis­taa, että ener­gi­aa vaa­di­taan myös psyyk­ki­seen kor­jaus­työ­hön, kuten Min­ne­so­ta-tut­ki­mus­kin osoit­ti. Ali­ra­vit­se­muk­seen tai näl­kiin­ty­mi­seen joh­ta­neis­sa syö­mis­häi­riöis­sä onkin siten usein vält­tä­mä­tön­tä hyväk­syä pai­non ”yli­nousu”, jot­ta toi­pu­mi­nen voi­si todel­la tapah­tua. Fyy­sis­ten kor­jaus­ten jäl­keen tar­vi­taan usein vie­lä pit­kään psyyk­kis­tä kor­jaus­työ­tä ja sii­hen aut­taa se, että myös kehos­ta saa­daan raken­nusai­nei­ta työs­ken­te­lyyn. Lii­an alas ase­tet­tu tavoi­te­pai­no ei yleen­sä rii­tä sii­hen, että syö­mis­häi­riön kai­kis­ta rip­peis­tä voi­si pääs­tää irti.

Pai­non ”yli­nousu” ja poh­ja­ton näl­kä ovat­kin siten hyvä näh­dä yhte­nä tär­keä­nä toi­pu­mi­sen vai­hee­na. ”Yli­nousuun” ei tuli­si suh­tau­tua asia­na, joka pitäi­si tie­toi­ses­ti kor­ja­ta ruo­kaa vähen­tä­mäl­lä tai lii­kun­taa lisää­mäl­lä. Kom­pen­saa­tio joh­taa sii­hen, että keho ei pää­se tasa­pai­noon eikä usko ole­van­sa tur­vas­sa, jol­loin se jat­kaa näl­kä­sig­naa­lien pitä­mis­tä yli­vi­rit­ty­nei­nä ja ener­gian kerää­mis­tä varas­toon, jol­loin pai­non nousu voi jat­kua pidem­pään kuin, mitä se jat­kui­si, jos tuon vai­heen uskal­taa hyväk­syä osa­na syö­mis­häi­riös­tä toi­pu­mis­ta. Har­va ali­ra­vit­se­muk­ses­ta toi­pu­va syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­va myös­kään ajau­tuu yhtä mas­sii­vi­seen ylen­syö­mi­seen kuin Min­ne­so­ta-tut­ki­muk­ses­sa osa tut­kit­ta­vis­ta ajau­tui, joten poh­jat­to­maan näl­kään on hyvä vas­ta­ta sii­nä mää­rin, kuin keho toi­voo.

Hoi­to­ta­hon on toki hyvä toi­mia tur­va­na, mikä­li pel­ko ahmin­ta­häi­riön muo­dos­tu­mi­ses­ta syn­tyy. Rajoi­tuk­sia ener­gian­saan­nil­le en halua aset­taa, kos­ka tie­dän mil­lais­ta kalo­rin­las­ken­taa monet syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­vat ovat aiem­min toteut­ta­neet ja miten pal­jon työ­tä sii­tä irti­pääs­tä­mi­nen on vaa­ti­nut. Ohje­nuo­ra­na kui­ten­kin todet­ta­koon, että ener­gia­mää­rä saa olla huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi, kuin heil­lä, joil­la ali­ra­vit­se­mus­ta ei ole ollut. Kun poh­jat­to­maan näl­kään uskal­taa vas­ta­ta, poh­ja­ton näl­kä väis­tyy lopul­ta ja pai­no las­kee ”yli­nousun” jäl­keen ja hakeu­tuu sil­le, tasol­le, mis­sä keho ja mie­li voi­vat hyvin.

Ali­ra­vit­se­mus olo­suh­tei­den pakos­ta ja syö­mis­häi­riö ovat toki eri asioi­ta, mut­ta niis­sä on seu­rauk­sien näkö­kul­mas­ta pal­jon yhtä­läi­syyk­siä. Monis­sa syö­mis­häi­riöis­sä aja­tus sii­tä, että pai­non tulee nous­ta, on jo pel­käs­tään ali­ra­vit­se­muk­sen seu­rauk­se­na pelot­ta­va (kyl­lä, ali­ra­vit­se­mus ilman syö­mis­häi­riö­tä­kin saa pel­kää­mään pai­non­nousua ja kehon muut­tu­mis­ta), mut­ta aja­tus sii­tä, että pai­non oli­si hyvä nous­ta hie­man ”yli tar­peen” on vie­lä kau­his­tut­ta­vam­pi. Onnek­si yleen­sä ali­ra­vit­se­muk­sen ja ali­pai­non kor­jaan­tues­sa pel­ko hel­pot­taa hie­man jo itses­tään. On kui­ten­kin sano­mat­ta­kin sel­vää, että toi­pu­va tar­vit­see psyyk­kis­tä tukea sekä psy­koe­du­kaa­tio­ta ”yli­nousun” syis­tä ja tar­peel­li­suu­des­ta. Yksin toi­pu­vaa ei pidä jät­tää näi­den vai­hei­den kans­sa sel­viä­mi­seen.

On myös hyvä huo­ma­ta, että asia ei ole aina help­po ammat­ti­lai­sil­le­kaan. Muis­tan itse­kin jos­kus säi­käh­tä­nee­ni, kun joi­den­kin toi­pu­vien pai­no on nous­sut kor­keam­mal­le, kuin mitä sen kai­ken ravit­se­mus­tie­don valos­sa tuli­si nous­ta. Sii­tä tuli olo, että oli­si joten­kin rik­ko­nut toi­pu­vil­le anne­tun lupauk­sen sii­tä, että pai­non nousu kyl­lä pysäh­tyy. Sil­loin en ymmär­tä­nyt sitä, että keho tar­vit­see tuon ”yli­nousun” kor­jaan­tuak­seen.

Samoin olen säi­käh­tä­nyt, kun toi­pu­vien pai­no on alka­nut las­kea, vaik­ka ruu­an ja lii­kun­nan mää­rä vai­kut­ti­vat­kin hyvil­tä. Hävet­tää myön­tää, mut­ta minul­le on herän­nyt epäi­lys toi­pu­vien rehel­li­syy­des­tä, vaik­ka mikään muu kuin pai­non­las­ku ei epä­re­hel­li­syy­des­tä oli­si­kaan anta­nut viit­tei­tä ja vaik­ka kysei­sien toi­pu­vien koh­dal­la pai­non­las­ku ei niin hai­tal­lis­ta oli­si ollut­kaan.

Ammat­ti­lai­sil­ta­kin vaa­di­taan siis roh­keut­ta tukea toi­pu­vaa näi­den vai­hei­den läpi­käy­mi­seen ilman hätäi­ses­ti teh­ty­jä kor­jaus­liik­kei­tä ravit­se­muk­sen ja lii­kun­nan suh­teen tai heti kyte­vää aja­tus­ta sii­tä, että syö­mis­häi­riö ohjaa toi­pu­van toi­min­taa. On hyväk­syt­tä­vä väliai­kai­nen pai­non­nousu sekä teh­tä­vä ero tie­toi­sen laih­dut­ta­mi­sen ja ali­ra­vit­se­mus­ti­lan vii­mei­siin kor­jaus­vai­hei­siin kuu­lu­van luon­nol­li­sen pai­non­las­kun välil­le. Tark­ka­na saa toki olla ja on arvioi­ta­va sitä, onko toi­pu­van toi­min­nas­sa muu­ta hälyt­tä­vää kuin pai­non­nousu ”yli tar­peen” tai pai­non­las­ku. Sel­lai­sis­sa tilan­teis­sa pai­non­las­kuun toki tar­vit­see puut­tua, kun oire­ku­vas­sa on havait­ta­vis­sa syö­mis­häi­riön mukaan toi­mi­mis­ta. Samoin sel­keäs­ti ahmin­ta­häi­riön puo­lel­le hei­lah­ta­vaan oire­ku­vaan on hyvä rea­goi­da. Min­ne­so­ta-tut­ki­muk­ses­sa onnek­si kui­ten­kin havait­tiin, että ahmin­ta­häi­riön oire­ku­va ilme­ni tut­kit­ta­vil­la vain alus­sa ja tilan­ne tasaan­tui lopul­ta.

Mil­lai­sia koke­muk­sia sinul­la on pai­non kor­jaan­tu­mi­ses­ta ”yli tar­peen”? Miten sel­vi­sit tuon toi­pu­mi­sen vai­heen kans­sa? Mitä roh­kai­sun sano­ja antai­sit hänel­le, jon­ka arpoo uskal­taa­ko poh­jat­to­maan näl­kään vas­ta­ta?

Ter­vei­sin,
Ven­la Ero­nen

Läh­teet: 

Ekkert, E – Got­tes­man, I – Swi­gart, S – Cas­per, R 2018. A 57-year Fol­low-Up Inves­ti­ga­tion and Review of the Min­ne­so­ta Stu­dy on Human Star­va­tion and Its Rele­vance to Eating Disor­ders. Arc­hi­ves Of Psyc­ho­lo­gy. Volu­me 2. Issue 3: 1–19.

Kalm, L. M – Sam­ba, R. D 2005. They Star­ved So That Others Be Bet­ter Fed. Remem­be­ring Ancel Keys and the Min­ne­so­ta Expe­ri­ment. The Jor­nal of Nut­ri­tion. Volu­me 135, Issue 6: 1347–1352.

Oras, E 2013. The Min­ne­so­ta Star­va­tion Expe­ri­ment & Eating Disor­ders. Verk­ko­jul­kai­su. Päi­vi­tet­ty 13.6.2013. <https://followtheintuition.com/minnesota-starvation-experiment-eating-disorders/>  Luet­tu 12.7.2019.

13 vastausta artikkeliin “Poh­ja­ton näl­kä ja pai­non­nousu ”yli tar­peen” osa­na ali­ra­vit­se­muk­sen kor­jaan­tu­mis­ta”

  1. Nyytin äiti avatar

    Aivan erin­omai­nen kir­joi­tus, kii­tos täs­tä! Tämän tie­toi­suu­den soi­si tule­van laa­jal­ti ammat­ti­lai­sen kes­kuu­teen, sil­lä toi­pu­van on vai­kea yllä­pi­tää para­ne­mis­roh­keut­ta, jos ammat­ti­lai­nen varoit­te­lee ahmi­mi­ses­ta tai neu­voo rajoit­ta­maan!

  2. Syömishäiriökeskus avatar

    Kii­tos muka­vas­ta palaut­tees­ta 🙂

    Ter­vei­sin,

    Ven­la Ero­nen

  3. Leena Putkonen avatar

    Kii­tos, todel­la hyvä teks­ti ja koki­sin, että nime­no­maan ammat­ti­lai­sil­le tär­ke­ää asi­aa! Olen koko työ­ura­ni aika­ni kuul­lut keis­seis­tä, jois­sa on alet­tu sää­te­le­mään pai­non­nousua asiak­kaan kans­sa nime­no­maan ammat­ti­lais­ten toi­mes­ta — “ettei nyt vaan pai­no nouse lii­kaa”. Mie­les­tä­ni aivan kes­ken hoi­don, aivan lii­an häti­köi­dys­tä ja siten hoi­toa hai­ta­ten. Onnek­si ollaan men­ty hur­jas­ti eteen­päin ihan täs­sä vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den­kin aika­na hoi­toa­sen­teis­sa!

  4. Syömishäiriökeskus avatar

    Kii­tos! Haas­ta­va aihe tämä toki on ammat­ti­lai­sil­le­kin. Häti­köi­dyis­sä kor­jaus­liik­keis­sä on mah­dol­li­ses­ti muka­na huo­li toi­pu­van psyyk­ki­ses­tä jak­sa­mi­ses­ta, mut­ta ehkä sit­ten myös ne omat “ahdis­tuk­set” sii­tä, että toi­pu­van pai­no oli­si joten­kin nous­sut lii­kaa ja se oli­si joten­kin hai­tal­lis­ta myön­tei­sen kehon­ku­van ja minä­ku­van kehit­ty­mi­ses­sä ja siten estäi­si toi­pu­mis­ta. Toi­pu­mi­seen kuu­luu monia vai­hei­ta ja noi­ta vai­hei­ta pitäi­si pys­tyä kat­so­maan koko toi­pu­mis­pro­ses­sin näkö­kul­mas­ta eikä vain sii­nä het­kes­sä esil­le nouse­vien tee­mo­jen valos­sa.

    Ter­vei­sin,

    Ven­la Ero­nen

  5. Anonyymi avatar
    Anonyymi

    Jes, musiik­kia kor­vil­le­ni!!!
    Lii­an mon­ta ker­taa hoi­to­ta­ho aset­taa pai­no­ta­voit­teen, joka on aaa­ivan lii­an pie­ni sai­ras­ta­van kehol­le. Täs­tä tavoit­tees­ta tulee mak­si­mi ja sai­ras­ta­va alkaa taas rajoit­taa ener­gian­saan­tia tai kom­pen­soi­maan, jos tuo maa­gi­nen raja alkaa lähes­tyä, saa­ti ylit­tyä. Pitäi­si aina teh­dä tutuk­si ter­mi: bio­lo­gi­nen nor­maa­li­pai­no, joka on jokai­sel­la oma ja voi olla vaik­ka sen tylyn BMI-tau­lu­kon yli 25 pykä­lis­sä.
    Lii­kaa kuu­lee myös hoi­to­ta­hol­ta sitä, että tulee “buli­mi­nen vai­he” tai sai­ras­ta­va “ahmii”. Tämä sano­taan nega­tii­vi­seen sävyyn ja saras­ta­va häpe­ää näl­kään­sä ja pel­kää siir­ty­vän­sä diag­noo­sis­ta toi­seen. Jat­ku­va näl­kä tul­ki­taan “vää­räk­si ja pahak­si”. Se on kui­ten­kin se jut­tu, jota pitää kuun­nel­la ja joka tulee mel­kein väis­tä­mät­tä jokai­sel­le toi­pu­val­le! Oli näl­kä sit­ten men­taa­lis­ta tai fyy­sis­tä, sii­hen pitää vas­ta­ta, pai­nos­ta riip­pu­mat­ta. Jos tähän näl­kään (ext­re­me hun­ger) ei vas­taa, keho kuvit­te­lee, että edel­leen on nälän­hä­tä ja sai­raus ei väis­ty tuu­maa­kaan. Vas­ta kun syö rajoit­ta­mat­to­mas­ti, mitä vain, miten pal­jon tahan­sa ja mil­loin vain, keho alkaa taju­ta, että on tur­val­lis­ta taas. Ruo­kaa on saa­ta­vil­la ja sitä ei tar­vit­se varas­toi­da. Näl­kä­sig­naa­lit rau­hoit­tu­vat, mie­li tyyn­tyy ja pai­no hakeu­tuu kun­kin omaan bio­lo­gi­seen nor­maa­li­pai­noon, jos­sa kehon on juu­ri täl­lä hen­ki­löl­lä hyvä olla. Ja tämä tapah­tuu vain syö­mäl­lä, ei taas rajoit­ta­mal­la. Monel­le tulee yllä­tyk­se­nä, että ei tar­vi­ta mitään “yllä­pi­toa­te­ria­suun­ni­tel­mia” vaan ala­ti ja aina syö­dään niin pal­jon, kuin mais­tuu. Ei ole “lii­kaa ruo­kaa”, kun para­nee syö­mis­häi­riös­tä! Overs­hoot, eli tuo yli­me­no on kehon tapa var­mis­taa, että on vara­ra­vin­toa, jos nälän­hä­tä (kom­pen­saa­tio ja rajoit­ta­mi­nen) iskee­kin uudel­leen. Keho on vii­sas ja onkin tär­ke­ää että hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta ei tuo­mit­se sai­ras­ta­van näl­kää, vaan tukee syö­mään aina, kun ruo­ka on mie­les­sä. Ja jos on tar­ve ate­ria­suun­ni­tel­mal­le, se on EHDOTON ALARAJA ja lisää pitää tar­jo­ta aina kun vain sil­tä tun­tuu. Mon­ta ker­taa olen osas­tol­la saa­nut hau­kut, kun olen otta­nut “lii­an täy­den” puu­ro­kau­hal­li­sen tai syö­nyt hedel­miä tyy­dyt­tääk­se­ni näl­kää, jon­ka lii­an pie­ni ate­ria­suun­ni­tel­ma on jät­tä­nyt. Joka ker­ta minut hau­kut­tiin ahmi­mi­ses­ta. Kun pai­no lähes­tyy “nor­maa­li­pai­non ala­ra­jaa” tii­mi alkoi vähen­tää ener­gian­saan­tia ja se toi sig­naa­lin, että syö­mi­set on syö­ty, pak­ko alkaa taas kit­kut­taa.
    Ja nämä koke­muk­set ovat sh eri­kois­tu­neis­ta yksi­köis­tä. Oli­si­ko­han hen­ki­lö­kun­taa aika pereh­dyt­tää Min­ne­so­ta Stu­dyyn?

  6. Unknown avatar

    Aivan upea kir­joi­tus ja juu­ri sitä tie­toa mitä sai­ras­tu­nut tar­vit­see ymmär­tääk­seen, hyväk­syäk­seen häm­men­tä­vän tilan­teen joka toi­pu­val­le on vai­ke­aa. Antaa myös ymmär­ryk­sen, toi­von toi­pu­van per­heel­le. Kii­tos!!!

  7. Anonyymi avatar
    Anonyymi

    Vii­sas kir­joi­tus, todel­la. Tämä on myös käy­tän­nös­sä oikeak­si todet­tu: ano­rek­sias­ta toi­pu­va syö jos­sa­kin vai­hees­sa hur­jas­ti ja se on merk­ki sii­tä, että ihmi­sen para­ne­mis­me­ka­nis­mi on käyn­nis­ty­nyt.

    Myös se on tot­ta, että monet ammat­ti­lai­set eivät tajua yhtään tätä yli­kom­pen­saa­tio­vai­het­ta. Ahmi­mis­ta pelä­tään niin hys­tee­ri­ses­ti, että jopa ran­kas­ti ali­pai­nos­ta poti­las­ta este­tään osas­tol­la syö­mäs­tä yhtään yli ate­ria­suun­ni­tel­man mini­min ja poti­las on usein nälis­sään. Ate­ria­suun­ni­tel­mas­ta voi tul­la var­si­nai­nen ahdis­tuk­sen­läh­de sekä poti­laal­le että hen­ki­lö­kun­nal­le, jos sitä nou­da­te­taan jous­ta­mat­to­mas­ti.

  8. Anonyymi avatar
    Anonyymi

    Kii­tos täs­tä ihan hur­jan pal­jon. Käyn itse ilmei­ses­ti juu­ri nyt läpi tätä pai­non­nousu vai­het­ta, ja se tun­tuu ihan kama­lal­ta, kun kokoa­jan on näl­kä, en mah­du puo­liin­kaan vaatteistani(tosin ei mel­kein 30vuotiaan kai kuu­lu­kaan käyt­tää samo­ja vaat­tei­ta kuin 15-vuotiaana)ja vaik­ka voin­ti muu­ten on pal­jon parem­pi kuin ehkä iki­nä, ahdis­taa keho sil­ti ihan äärim­mäi­sen pal­jon. On hel­pot­ta­vaa lukea, että pai­non nouse­mi­nen yli nor­maa­lin on normaalia(heh) ja toi­von tosi­aan että jak­san tämän vai­heen läpi niin että ihan oikeas­ti jos­kus para­nen. Mut­ta pelot­taa sil­ti ihan hir­veän pal­jon.

  9. Syömishäiriökeskus avatar

    Tsemp­piä ja voi­mia sinul­le! Pel­ko on sal­lit­tua ja ymmär­ret­tä­vää, mut­ta onnek­si se hel­pot­taa ajan kans­sa. Tämä on monil­le haas­ta­va vai­he, mut­ta täs­tä­kin voi sel­vi­tä. Vai­kei­na het­ki­nä kan­nat­taa muis­tut­taa itse­ään juu­ri nois­ta posi­tii­vi­sis­ta muu­tok­sis­ta, sil­lä ne voi­vat aut­taa jak­sa­maan ja jat­ka­maan toi­pu­mis­ta, vaik­ka pel­ko oli­si­kin suu­ri.

    Ystä­väl­li­sin ter­vei­sin,

    Ven­la Ero­nen

  10. Anonyymi avatar
    Anonyymi

    Mitäs sit­ten, jos pai­no nousee niin­kin hur­jaa vauh­tia kuin 10 kg alle vii­kos­sa?

  11. Syömishäiriökeskus avatar

    Hei! Yksit­täi­sen ihmi­sen tilan­tee­seen on vai­kea ottaa kan­taa tun­te­mat­ta tilan­net­ta tar­kem­min. Onko tämä todet­tu nousu vai pel­ko tai tun­ne sii­tä, että pai­no nousee 10 kg vii­kos­sa? Läh­tö­koh­tai­ses­ti pitäi­sin 10 kg vii­kos­sa nousua mel­ko epä­to­den­nä­köi­se­nä. Suo­sit­te­li­sin kään­ty­mään ammat­ti­lai­sen puo­leen asias­ta, mikä­li se on mah­dol­lis­ta. Toi­vot­ta­vas­ti vas­tauk­ses­ta oli apua.

    Ystä­väl­li­sin ter­vei­sin,

    Ven­la Ero­nen

  12. Outi avatar
    Outi

    Minul­la on saman­ta­pai­sia ongel­mia: pai­no­ni nousee jopa 15 kiloa rei­lus­sa kuu­kau­des­sa ja tur­vo­tus on todel­la voi­ma­kas­ta. Lisäk­si minul­la alkaa joka ker­ta syö­mi­sen nor­ma­li­soi­dut­tua eri­lai­set oireet: mm. vat­san voi­ma­kas täyt­ty­mi­nen ja tur­vo­tus, kivut eri puo­lil­la vat­saa, pahoin­voin­ti, refluk­si ja oksen­te­lu, umme­tus ja ripu­li, virt­saa­mis­vai­keu­det, kivut eri puo­lil­la var­ta­loa, mata­la-astei­nen kuu­me, hikoi­lu, sydä­men tiheä­lyön­ti­syys, nivel­ki­pu ja ‑tur­vo­tus, voi­ma­kas ala­sel­kä­ki­pu, ‑sär­ky ja ‑voi­mat­to­muus, lihas­heik­kous, raa­jo­jen puu­tu­nei­suus, ihon punoi­tus, lai­kuk­kuus ja kir­ja­vuus, kuti­se­vat näpyt eri puo­lil­la var­ta­loa tai kuti­se­ma­ton ihot­tu­ma ja pie­niä näp­py­jä kas­vo­jen ja kau­lan sivuil­la.

    Voi­vat­ko nämä kaik­ki oireet liit­tyä ravit­se­mus­ti­lan yhtäk­ki­seen muut­tu­mi­seen ja esi­mer­kik­si sii­tä joh­tu­vaan auto­no­mi­sen her­mos­ton häi­ri­öön, jot­ka kor­jaan­tu­vat kun jat­kaa syö­mis­tä? Jos liit­ty­vät, vähe­ne­vät­kö oireet ajan myö­tä, kun keho tot­tuu otta­maan ruo­kaa vas­taan?

    Luin englan­nik­si, että tur­vo­tus (refee­ding ede­ma) ja auto­no­mi­sen her­mos­ton häi­riöt liit­ty­vät syö­mis­häi­riöi­hin ja aineen­vaih­dun­nan kor­jaan­tu­mi­seen, mut­ten löy­dä täs­tä juu­ri­kaan tie­toa suo­mek­si.

  13. Syömishäiriökeskus avatar

    Hei! Asi­aa oli­si var­maan paras sel­vit­tää lää­kä­rin kans­sa. Onko esim. jotain aller­gioi­ta, jot­ka aiheut­ta­vat iho-oirei­ta. Jos­kus vat­san toi­min­ta on pit­kän ali­ra­vit­se­muk­sen jäl­keen sekai­sin ja eri­näi­siä vat­sa­vai­vo­ja voi mel­ko pit­kään­kin ilme­tä. Myös ahdis­tus voi ilme­tä vah­voi­na­kin somaat­ti­si­na oirei­na. Refee­ding on hen­gen­vaa­ral­li­nen tila, min­kä vuok­si ravit­se­mus­kun­tou­tus on hyvä aloit­taa ammat­ti­lai­sen val­von­nas­sa.

    Ystä­väl­li­sin ter­vei­sin,

    Ven­la Ero­nen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *