Miten syö­mis­häi­riöis­tä para­ne­mi­nen vai­kut­taa kehoon?

Tätä kir­joi­tus­ta var­ten haas­tat­te­lin las­ten­tau­tien eri­kois­lää­kä­ri Nina Kase­vaa, joka työs­ken­te­lee Las­ten ja nuor­ten lää­kä­ria­se­ma Pik­ku­jä­tis­sä. Nina on meil­le vuo­sien takai­nen tut­tu, sil­lä hänen luo­naan käy­vät monet Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­sa hoi­dos­sa ole­vat nuo­ret ja nuo­ret aikui­set, joi­ta Nina hoi­taa hoi­to­mal­liim­me sopi­val­la läm­möl­lä ja vii­sau­del­la. Oli­kin luon­te­vaa kään­tyä Ninan puo­leen ja kysyä hänen näke­myk­si­ään syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­van asiak­kaan kehon toi­pu­mi­sen vai­heis­ta.

Syö­mis­häi­riöt ovat sii­nä mie­les­sä har­vi­nai­sia psyyk­ki­siä sai­rauk­sia, että ne ilme­ne­vät voi­mak­kaas­ti kehol­li­se­na oireh­din­ta­na. Muis­sa psyyk­ki­sis­sä sai­rauk­sis­sa vai­ku­tuk­set kehoon ovat mones­ti vähäi­sem­piä ja seu­raus­ta lähin­nä itse­tu­hoi­ses­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä.

Syö­mis­häi­riöis­sä eni­ten ongel­mia aiheut­ta­vat vai­kea ali­pai­no, ahmi­mi­nen, oksen­te­lu ja lii­al­li­nen lii­kun­ta. Myös eri­lais­ten lääk­kei­den vää­rin­käyt­tö laih­dut­ta­mis­tar­koi­tuk­ses­sa on san­gen taval­lis­ta ja saa aikaan oman­lai­si­aan ongel­mia. Nämä oireet aset­ta­vat kehon koval­le koe­tuk­sel­le ja voi­vat joh­taa mm. luus­ton hau­ras­tu­mi­seen, ham­pai­den rei­kiin­ty­mi­seen sekä aiheut­taa sydä­men ryt­mi­häi­riöi­tä, val­ko­so­lu­tuo­tan­non hei­ken­ty­mis­tä, vat­sa­ki­pu­ja ja ravit­se­muk­sel­li­sia puu­tos­ti­lo­ja.

Luus­ton hau­ras­tu­mi­nen

Lai­huus­häi­riö­tä seu­raa­va luus­ton hau­ras­tu­mi­nen vaa­tii aikaa kor­jaan­tuak­seen. Tär­kein lää­ke on ali­ra­vit­se­muk­sen hoi­to ja nor­maa­lin pai­non yllä­pi­tä­mi­nen. Riit­tä­vän moni­puo­li­sen ravin­non lisäk­si kehoa voi aut­taa syö­mäl­lä kal­siu­mia ja D‑vitamiinia ravin­to­li­sä­nä. Hau­ras luus­to on altis rik­koon­tu­maan epä­ta­val­li­sen hel­pos­ti ja se para­nee myös hitaas­ti. Tämä on har­mil­lis­ta eri­tyi­ses­ti urhei­li­joil­le ja pak­ko­lii­kun­nal­la oirei­le­vil­le, joil­le tulee hel­pos­ti hitaas­ti para­ne­via rasi­tus­mur­tu­mia. Mur­tu­mat ovat kivu­liai­ta ja voi­vat aiheut­taa lii­kun­ta­kiel­lon useik­si kuu­kausik­si. Eri­tyi­sen vaka­vak­si tilan­ne voi men­nä, jos mur­tu­ma tulee sel­kä­ran­kaan.

Jos luus­to hau­ras­tuu ali­syö­mi­sen seu­rauk­se­na, onkin tär­ke­ää ottaa tilan­ne vaka­vas­ti ja työs­tää eri­tyi­sel­lä tar­mol­la ruo­ka­mää­rien lisää­mis­tä ja ravin­non moni­puo­lis­ta­mis­ta. Lai­huus­häi­riöi­sel­le tämä on suu­rin mah­dol­li­nen haas­te, mut­ta mones­ti sai­rau­den vaka­va tilan­ne aut­taa voit­ta­maan lai­huus­häi­riön mie­leen luo­mat pelot ja suun­taa­maan voi­mat kehon elpy­mi­seen.

Lää­kä­ri ja ravit­se­mus­te­ra­peut­ti pyr­ki­vät ennal­taeh­käi­se­mään luus­ton vaka­via vau­rioi­ta mää­rää­mäl­lä kal­siu­mia ja D‑vitamiinia. Nämä ovat tär­keä apu, mut­ta eivät kor­vaa heik­koa ravit­se­mus­ta. Ei siis kan­na­ta tuu­dit­tau­tua sii­hen, että voi­si rau­has­sa ali­syö­dä, kun­han syö ravin­to­li­siä. Lisäk­si esi­mer­kik­si oksen­ta­mi­nen estää niin ruu­an kuin lisä­ra­vin­tei­den imey­ty­mis­tä.

Eri­tyi­ses­ti nuo­ril­la luus­ton hau­ras­tu­mi­nen on han­ka­la oire, sil­lä ihmi­sen luus­to vah­vis­tuu 25-vuo­ti­aak­si saak­ka. Myö­hem­min, van­hem­mal­la aikui­siäl­lä tapah­tuu luus­ton hau­ras­tu­mis­ta. Jos nuo­re­na sai­ras­taa syö­mis­häi­riö­tä, johon liit­tyy vaka­va ali­pai­noi­suus, voi luus­to jää­dä alun perin­kin epä­ta­val­li­sen hei­kok­si. Täs­tä seu­raa se, että luus­to ei kos­kaan saa­vu­ta poten­ti­aa­lis­ta huip­pu­ti­heyt­tään ja iän myö­tä tapah­tu­va luus­ton hau­ras­tu­mi­nen näkyy lop­pue­lä­män epä­ta­val­li­sen mata­li­na luus­ton­ti­heys­lu­ke­mi­na altis­taen luu­ka­dol­le eli osteo­po­roo­sil­le ja mur­tu­mil­le.

Ham­pai­den rei­kiin­ty­mi­nen 

Sydä­men ongel­mat

Sydä­men ryt­mi­häi­riöt ja hidas­lyön­ti­syys liit­ty­vät taval­li­ses­ti nope­aan laih­tu­mi­seen ja syö­mis­häi­riön aiheut­ta­miin rajui­hin muu­tok­siin kehos­sa. Vai­keas­sa ali­ra­vit­se­mus­ti­las­sa nämä ovat eri­tyi­sen taval­li­sia. Myös oksen­ta­mi­sen aiheut­ta­ma epä­ta­sa­pai­no veren elekt­ro­lyy­teis­sä, kuten kalium‑, nat­rium- ja kal­siu­mar­vois­sa ovat ris­ki sydä­men hyvin­voin­nil­le. Eri­tyi­sen suu­res­sa vaa­ras­sa on sel­lai­sen hen­ki­lön sydän, joka on vaka­vas­sa ali­pai­nos­sa ja samaan aikaan oksen­taa. Suu­rin vaa­ra on ryt­mi­häi­riöi­tä tai hidas­lyön­ti­syyt­tä seu­raa­va sydän­py­säh­dys. Onkin erit­täin tär­ke­ää käy­dä sään­nöl­li­ses­ti lää­kä­rin kont­rol­leis­sa, jos oiree­na on run­sas oksen­ta­mi­nen. Täl­löin tilan­tee­seen pääs­tään toden­nä­köi­sem­min puut­tu­maan ennen kuin se aiheut­taa hen­gen­vaa­raa. Onnek­si sydän on vah­va elin ja heti, kun ravit­se­mus­ti­la alkaa kor­jaan­tua ja keho pääs­tä tasa­pai­noon, sydän­kin rau­hoit­tuu ja pää­see jat­ka­maan toi­min­taan­sa nor­maa­lis­ti.

Val­ko­so­lu­jen vähäi­syys

Val­ko­so­lut ovat eli­mis­tön yksi kei­no puo­lus­tau­tua tart­tu­vil­ta tau­deil­ta. Val­ko­so­lu­mää­rän mata­luus tar­koit­taa sitä, että kehoa sai­rauk­sil­ta suo­je­le­vat ”soti­laat” vähe­ne­vät mer­kit­tä­väs­ti. Vaka­vas­sa ali­ra­vit­se­mus­ti­las­sa luu­ydin ei enää pys­ty tuot­ta­maan val­ko­so­lu­ja nor­maa­lis­ti, mis­tä seu­raa nii­den mää­rän vähe­ne­mi­nen veres­sä. Tätä kut­su­taan leu­ko­pe­niak­si ja se voi altis­taa monen­lai­sil­le sai­rauk­sil­le ja vai­keut­taa niis­tä toi­pu­mis­ta. Myös mui­den veri­so­lu­jen tuo­tan­to luu­yti­mes­sä voi vähen­tyä vai­keas­sa ali­ra­vit­se­muk­ses­sa. Veri­so­lu­jen tuo­tan­to kui­ten­kin palau­tuu nopeas­ti ravit­se­mus­ti­lan kor­jaan­nut­tua. Tämä­kin on oire, joka on syy­tä ottaa vaka­vas­ti ja pyr­kiä aut­ta­maan kehoa sen toi­pu­mis­työs­sä niin pal­jon kuin mah­dol­lis­ta.

Vat­san ongel­mat

Vat­sa­ki­vut ovat syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­vil­le tut­tu vie­ras. Tiheä ahmi­mi­nen ja oksen­ta­mi­nen voi­vat aiheut­taa vat­sa­ki­pu­ja, mut­ta samoin myös lii­an vähäi­nen syö­mi­nen. Kun keho tot­tuu ole­maan hyvin vähäi­sel­lä ravin­nol­la, se sopeut­taa toi­min­ton­sa sel­viy­ty­mään nälän­hä­däs­tä esi­mer­kik­si hidas­ta­mal­la aineen­vaih­dun­taa. Ruo­an puut­teen pie­nen­tä­mä vat­sa­lauk­ku ja työt­tö­mä­nä ollut suo­li voi­vat rea­goi­da suu­rem­piin ruo­ka­mää­riin tila­päi­sel­lä kipu­ti­lal­la. Usein kivun koke­mus­ta lisää myös lai­huus­häi­riön mie­leen astut­ta­ma pel­ko liho­mi­ses­ta. Kyl­läi­sen vat­san sie­tä­mi­nen tun­tuu usein lai­huus­häi­riö­tä sai­ras­ta­van mie­les­sä pelot­ta­val­ta para­ne­mi­sen alus­sa. Kun keho muu­ta­man päi­vän kulut­tua taas tot­tuu otta­maan ruo­kaa vas­taan, kivut ja epä­mu­ka­vuu­det lie­ven­ty­vät ja myös syö­mi­nen hel­pot­tuu. Syö­mi­sen kor­jaa­mi­nen saat­taa alus­sa tuot­taa kovas­ti­kin pel­ko­ja ja kipu­ja, joten sii­nä usein tar­vi­taan roh­keut­ta ja päät­tä­väi­syyt­tä, jot­ta han­ka­lim­mas­ta vai­hees­ta pääs­tään eteen­päin. Useim­mat jou­tu­vat hyväk­sy­mään, että para­ne­mi­nen voi olla tila­päi­ses­ti kivu­lias­ta ja pelot­ta­vaa­kin. Para­ne­mi­nen on usein kuin piik­ki­pen­saan läpi kul­ke­mis­ta. Se sat­tuu ja naar­mu­ja tulee, mut­ta se on ainoa reit­ti ulos sai­rau­des­ta.

Syö­mis­häi­riö rin­nak­kais­sai­rau­te­na

Eri­tyi­sen tark­koi­na jou­tu­vat ole­maan sel­lai­set syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­vat, joil­la on mui­ta­kin sai­rauk­sia. Eri­tyi­ses­ti insu­lii­ni­hoi­toi­nen dia­be­tes saat­taa aiheut­taa han­ka­luuk­sia, sil­lä se vaa­tii väis­tä­mät­tä tie­tyn­lais­ta syö­mi­sen tark­kai­lua ja kont­rol­loin­tia. Tämän vuok­si syö­mis­häi­riös­tä ei voi­kaan paran­tua taval­li­seen tapaan har­joit­te­le­mal­la sal­li­vuut­ta ja ren­tout­ta syö­mi­ses­sä, vaan on löy­det­tä­vä koko­nais­ter­vey­den­ti­laa tuke­va tark­ka syö­mi­sen tapa. Dia­be­tes­ta sai­ras­ta­vien onkin eri­tyi­sen tär­ke­ää ker­toa omal­le hoi­ta­val­le lää­kä­ril­leen syö­mis­häi­riös­tään, jot­ta lää­kä­ri voi aut­taa ehkäi­se­mään mah­dol­li­sia ter­vey­del­li­siä vaa­ro­ja. Sama pätee myös mui­hin eri­tyis­ruo­ka­va­lio­ta vaa­ti­viin sai­rauk­siin ja tiloi­hin.

Syö­mis­häi­riöi­hin liit­tyy lisäk­si laa­jal­ti eri­lai­sia hor­mo­naa­li­sia muu­tok­sia, suu­rim­mal­ta osal­ta ali­ra­vit­se­muk­sen aiheut­ta­ma­na. Esi­mer­kik­si kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöt ja muu­tok­set kil­pi­rau­ha­sen toi­min­nas­sa ovat taval­li­sia. Nämä­kin yleen­sä kor­jaan­tu­vat toi­pu­mi­sen myö­tä.

Lopuk­si

Keho on ihmeel­li­sen vah­va ja se on viri­tet­ty täy­teen häm­mäs­tyt­tä­viä kei­no­ja kor­ja­ta itsen­sä mel­kois­ten­kin vau­rioi­den jäl­keen. Onkin tär­ke­ää oppia näke­mään keho ystä­vä­nä, joka jokai­sel­la het­kel­lä tekee par­haan­sa mei­dän hyväk­sem­me niis­sä puit­teis­sa, jot­ka sil­le ase­tam­me. Huo­leh­ties­sam­me sii­tä, suh­tau­tues­sam­me sii­hen lem­pey­del­lä ja armol­li­suu­del­la sekä tar­joa­mal­la sil­le hyvää ravin­toa riit­tä­väs­ti ja lii­kun­taa koh­tuul­li­suu­del­la, autam­me sitä hoi­ta­maan sen luon­nol­lis­ta teh­tä­vää uudis­tua ja kor­ja­ta itse­ään. Tosi­seik­ka­han on – vaik­ka syö­mis­häi­riö yrit­tää­kin muu­ta väit­tää – että kehoa kidut­ta­mal­la mikään asia elä­mäs­säm­me ei muu­tu parem­mak­si.

Keväi­sin ter­vei­sin,

Pia Char­pen­tier ja Nina Kase­va

ps. Seu­raat­ko jo Syö­mis­häi­riö­kes­kus­ta ja Oman Elä­män­sä Urhei­li­ja ‑pro­jek­tia somes­sa? Esi­mer­kik­si täs­tä jul­kai­sus­ta löy­tyy Oman Elä­män­sä Urhei­li­jan Ins­ta­gra­mis­ta (@oeu_2020) seu­raa­va kuva: