Lähei­sel­lä­ni on syö­mis­häi­riö, mitä voin teh­dä?

Täl­lä sivul­la vas­ta­taan seu­raa­viin kysy­myk­siin:

Lähei­sel­lä­ni on syö­mis­häi­riö, miten ede­tä?

Lähei­sel­lä­ni on syö­mis­häi­riö, mut­ta hän ei suos­tu mene­mään hoi­toon. Mitä voin teh­dä?

Epäi­len, että lap­sel­la­ni on syö­mis­häi­riö. Miten ede­tä?

Miten aut­taa ystä­vää, jol­la on syö­mis­häi­riö?

Saa­ko Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­ta apua van­hem­mil­le? 

Lähei­sel­lä­ni on syö­mis­häi­riö, miten ede­tä?

Hie­noa, että haet tukea lähei­se­si aut­ta­mi­sek­si. Syö­mis­häi­riön kans­sa ei kan­na­ta jää­dä yksin. Syö­mis­häi­riö ulot­tuu monel­le elä­män osa-alu­eel­le ja vai­kut­taa myös lähei­siin, eikä myös­kään lähei­sen pidä jää­dä huo­len­sa kans­sa yksin. Oman lähei­sen voin­nin muu­tok­set herät­tä­vät ymmär­ret­tä­väs­ti iso huol­ta sekä halua aut­taa tois­ta. Myös omat voi­ma­va­rat voi­vat tar­vi­ta kan­nat­te­lua ja sai­ras­tu­neen lähei­set tar­vit­se­vat­kin tie­toa ja tukea vai­ke­aan tilan­tee­seen. 

Huo­li lähei­sen voin­nis­ta kan­nat­taa ottaa hänen kans­saan roh­keas­ti puheek­si muis­taen kui­ten­kin samal­la, että aihees­ta puhu­mi­nen voi herät­tää toi­ses­sa myös vai­kei­ta tun­tei­ta. Varaa kes­kus­te­lul­le aikaa ja rau­hal­li­nen paik­ka, jos­sa huo­lis­ta voi puhua tur­val­li­ses­ti ja ajan kans­sa. Esi­tä huo­mio­si lähei­se­si voin­nis­ta lem­peäs­ti ja kun­nioit­ta­vas­ti, ei syyt­täen tai arvos­tel­len. Voit ker­toa hänel­le, että olet hänen voin­nis­taan huo­lis­saan sik­si, kos­ka väli­tä­tä hänes­tä. 

Ymmär­tääk­se­si syö­mis­häi­riö­tä parem­min, sinun on hyvä saa­da luo­tet­ta­vaa tie­toa sai­rau­des­ta. Sitä aja­tel­len olet­kin jo löy­tä­nyt oike­aan paik­kaan. Sivuil­lam­me ker­ro­taan tar­kem­min eri­lai­sis­ta syö­mis­häi­riöis­tä, sekä sii­tä, miten nii­tä hoi­de­taan ja miten Syö­mis­hä­riö­kes­kuk­seen pää­see hoi­toon.

Lähei­se­si toi­pu­mi­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää, että hän saa mah­dol­li­sim­man ajois­sa tar­vit­se­maan­sa ammat­tia­pua sekä läheis­ten­sä tukea. Jos syö­mis­häi­riön hoi­ta­mi­seen ei tar­tu­ta ajois­sa, oireil­la on yleen­sä tai­pu­mus voi­mis­tua, jol­loin nii­den vas­tus­ta­mi­nen­kin muut­tuu vai­keam­mak­si. Asian­tun­te­van avun äärel­le ohjaa­mi­nen onkin aina pai­kal­laan, myös sil­löin jos lähei­se­si ei itse koe tar­vit­se­van­sa hoi­toa tai ajat­te­lee, että tilan­ne on hänen hal­lin­nas­saan ja hän pär­jää kyl­lä. Syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­van voi jos­kus olla vai­kea itse hah­mot­taa tilan­teen­sa vaka­vuut­ta ja avun tar­peen arvioi­mi­seen on hyvä hyö­dyn­tää ammat­ti­lai­sia. 

Sinul­la on tär­keä roo­li lähei­se­si roh­kai­se­mi­ses­sa ja kan­nus­ta­mi­ses­sa. Voit aut­taa ja tukea hän­tä hake­maan hoi­toa sekä pysyä hänen rin­nal­laan toi­pu­mi­sen aika­na, kun hän opet­te­lee vas­tus­ta­maan oirei­taan ja har­joit­te­lee uusia tapo­ja hel­pot­taa omaa olo­aan. 

Voit ohja­ta läheis­tä­si soit­ta­maan Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen mak­sut­to­maan pal­ve­le­vaan puhe­li­meen, jos­sa hän voi kes­kus­tel­la tilan­tees­taan syö­mis­häi­riöi­den hoi­toon pereh­ty­neen ammat­ti­lai­sen kans­sa sekä sopia hoi­don aloi­tuk­ses­ta. Voit myös itse soit­taa pal­vel­vaan puhe­li­meen saa­dak­se­si ohjei­ta ja tukea lähei­se­si aut­ta­mi­seen. Monet lähei­set ovat hyö­ty­neet myös omas­ta vas­taan­ot­toa­jas­ta, jon­ka aika­na he ovat saneet puhua huo­lis­taan ja saa­neet ohjaus­ta ja neu­vo­ja lähei­sen­sä tuke­mi­seen.  Pal­ve­le­va puhe­lin +35404115481.

Lähei­sel­lä­ni on syö­mis­häi­riö, mut­ta hän ei suos­tu mene­mään hoi­toon. Mitä voin teh­dä?

Syö­mis­häi­riö vai­kut­taa ajat­te­luun ja tun­tei­siin ja se saat­taa myös vää­ris­tää kehon­ku­vaa. Syö­mis­häi­ri­öön sai­ras­tu­neen hen­ki­lön voi olla vai­kea tun­nis­taa ole­van­sa sai­ras­tu­nut vaka­vas­ti vaan hän saat­taa aja­tel­la toi­mi­van­sa juu­ri niin­kuin hänen kuu­luu eikä siten näe tar­vet­ta hakeu­tua hoi­toon. Hän saat­taa näh­dä itsen­sä yli­pai­noi­se­na vaik­ka oli­si oikeas­ti vaka­vas­ti ali­ra­vit­tu. Kehon­ku­van häi­riin­ty­mi­nen joh­tuu­kin juu­ri ali­vait­se­muk­sen aiheut­ta­mas­ta häi­riös­tä ajat­te­luun. 

Jos­kus syö­mis­häi­ri­öön sai­ras­tu­nut hen­ki­lö voi tie­dos­taa sai­ras­tu­neen­sa, mut­tä hän saat­taa tor­jua yri­tyk­siä aut­taa, kos­ka halu­aa pitää kiin­ni kont­rol­lis­ta. Hänel­lä voi olla aja­tus, että ”pär­jään kyl­lä ihan itse”. Jos­kus aja­tus hoi­toon hakeu­tu­mi­ses­ta voi aiheut­taa kivu­liai­ta tun­tei­ta, kuten häpe­ää ja pel­koa. 

Lähei­se­nä voit aut­taa hän­tä tun­nis­ta­maan tun­tei­ta ja aja­tuk­sia, joi­ta hoi­toon mene­mi­nen hänes­sä herät­tää. Voit kan­nus­taa ja roh­kais­ta hän­tä sekä aut­taa hän­tä näke­mään, että avun tar­ve on todel­li­nen ja sai­rau­den hoi­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen vain pahen­taa hänen voin­ti­aan. Ilmai­se huol­ta­si välit­tä­mi­sen kaut­ta ja pysy hänen rin­nal­laan vai­keis­sa het­kis­sä.

Voit aut­taa hän­tä varaa­maan ensim­mäi­sen ajan ter­vey­den­huol­toon ja tar­vit­taes­sa läh­teä hänen mukaan­sa tai saat­ta­maan hän­tä ensi­mäi­sel­le vas­taan­ot­to­käyn­nil­le. Voit kan­nus­taa hän­tä esi­mer­kik­si ker­to­mal­la, ettei hänen tar­vit­se vie­lä sitou­tua mihin­kään vaan riit­tää, että hän menee  kes­kus­te­le­maan tilan­tees­taan ammat­ti­lai­sen kans­sa. Syö­mis­häi­riöi­den hoi­don ammat­ti­lai­set tun­te­vat sai­rau­den ja sii­hen liit­ty­vän vas­tus­tuk­sen. He osaa­vat aut­taa läheis­tä­si käsit­te­le­mään hoi­toa vas­tus­taa­via aja­tuk­sia sekä roh­kais­ta hän­tä läh­te­mään toi­pu­mi­sen tiel­le ja otta­maan apua vas­taan. 

Jos lähei­se­si on alai­käi­nen on hänen van­hem­pien­sa teh­tä­vä huo­leh­tia, että hän pää­see hoi­toon vaik­ka hän ei itse haluai­si­kaan. Van­hem­mat voi­vat käyt­tää val­taan­sa (ja vel­vol­li­suut­tan­sa) huol­ta­ji­na ja tar­vit­taes­sa pakot­taa hänet hoi­toon. Tämä on toki hel­pom­min sanot­tu kuin teh­ty ja van­hem­mat jou­tu­vat usein hyö­dyn­tä­mään koko käy­tös­sään ole­vaa kei­no­va­lik­koa onnis­tuak­seen täs­sä. Läheis­ten onkin tär­keä saa­da myös itsel­leen apua vai­kean tilan­teen­sa sekä omien tun­ne­reak­tioi­den­sa käsit­te­lyyn. Huo­li lähei­ses­tä voi olla todel­la iso ja kuor­mit­taa koko lähi­pii­riä. 

Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­seen voit myös lähei­se­nä vara­ta itsel­le­si ajan, jol­loin pää­set poh­ti­maan tilan­net­tan­ne ammat­ti­lai­sen kans­sa ja voit saa­da hyviä ohjei­ta sii­hen, miten tukea läheis­tä­si hoi­toon. Omis­ta tun­teis­ta­si ja reak­tiois­ta­si puhu­mi­nen myös aut­taa sinua jak­sa­maaan ja vah­vis­taa luot­toa­si sii­hen, että toi­mit juu­ri oikein huo­leh­ties­sa­si lähei­ses­tä­si vaik­ka hän vas­tus­tai­si apua­si.  

Voit kes­kus­tel­la tilan­tees­ta­si ja vara­ta ajan Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­seen soit­ta­mal­la mak­sut­to­maan pal­ve­le­vaan puhe­li­meem­me +358404115481. 

Epäi­len, että lap­sel­la­ni on syö­mis­häi­riö. Miten ede­tä?

Jos epäi­let, että lap­sel­la­si on syö­mis­häi­riö, ota huo­le­si puheek­si lap­se­si kans­sa hänen ikä­ta­soon­sa sopi­val­la taval­la. Varaa kes­kus­te­luun aikaa, sil­lä huo­len nos­ta­mi­nen esil­le voi herät­tää lap­ses­sa vai­kei­ta­kin tun­tei­ta, kuten suut­tu­mus­ta tai häpe­ää. Syö­mis­häi­ri­öön usein kuu­luu, että oirei­ta pii­lo­tel­laan ja puut­tu­mis­yri­tyk­siä tor­ju­taan, välil­lä voi­mak­kaas­ti­kin. Tätä ei tar­vit­se säi­käh­tää vaan on hyvä ymmär­tää, että voi­mak­kat vas­ta­reak­tiot voi­vat joh­tua syö­mis­häi­riös­tä, joka vai­kut­taa aja­tuk­siin ja tun­tei­siin. Syö­mis­häi­riö­epäi­ly on erit­täin vaka­va asia ja huo­len ilmai­se­mi­nen on täy­sin perus­tel­tua. On hyvin ymmär­ret­tä­vää ja luon­nol­lis­ta, ettei van­hem­pi halua pahoit­taa oman lap­sen­sa miel­tä, mut­ta jos huo­li lap­sen voin­nis­ta sivuu­te­taan, on mah­dol­lis­ta, että oireet jat­ku­vat ja sai­raus pää­see kiris­tä­mään otet­taan. Lap­sel­le on hyvä ilmais­ta, että olet huo­lis­sa­si, kos­ka väli­tät hänes­tä ja haluat var­mis­taa, että hän saa tar­vit­se­man­sa avun. 

Syö­mis­häi­riö­epäi­lys­tä voi olla hyvä kes­kus­tel­la luot­ta­muk­sel­li­ses­ti myös mui­den alai­käi­sen lap­sen elä­mäs­sä lähei­ses­ti vai­kut­ta­vien aikuis­ten, esi­mer­kik­si opet­ta­jan tai val­men­ta­jan kans­sa. Lap­sen voin­nin arvioi­mi­sek­si on tär­ke­ää kään­tyä mah­dol­li­si­maan nopeas­ti myös ammat­ti­lais­ten puo­leen. Syö­mis­häi­riön hoi­to kan­nat­taa aloit­taa mah­dol­li­sim­man var­hai­ses­sa vai­hees­sa, jot­ta oireet eivät pää­se han­ka­loi­tu­maan. Syö­mis­häi­riöil­le on tyy­pil­lis­tä, että oireet kehit­ty­vät vähi­tel­len ja jos­kus läheis­ten on vai­kea itse arvioi­da, miten vaka­vas­ta tilan­tees­ta on kyse. Syö­mis­häi­riöt eivät suin­kaan aina näy ulos­päin pai­non muu­tok­se­na eli pai­no ei kos­kaan yksis­tään ker­ro voin­nin vaka­vuu­des­ta. 

Tilan­net­ta voi läh­teä kar­toit­ta­maan lap­sen iäs­tä riip­puen joko kou­lu ‑tai opis­ke­li­ja­ter­vey­den­huol­los­sa, perus­ter­vey­den­huol­los­sa tai yksi­tyi­sen ter­vey­den­huol­lon puo­lel­la. Lää­kä­ri­käyn­ti on alus­sa usein tar­peel­li­nen, jot­ta saat­te tie­toa lap­sen fyy­si­ses­tä ter­vey­den­ti­las­ta ja mah­dol­li­sen vajaa­ra­vit­se­muk­sen vai­ku­tuk­ses­ta kas­vuun sekä kehon toi­min­toi­hin. Lähe­te labo­rat­rio­ko­kei­siin on usein myös tar­peen. 

Lap­sen voin­tia voi myös läh­teä kar­toit­ta­maan varaa­mal­la ajan Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen Tera­piayk­sik­köön syö­mis­häi­riöi­den hoi­toon eri­kois­tu­neen sai­raan­hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­le. Hän aut­taa tei­tä suun­nit­te­le­maan seu­raa­vat aske­leet. Halu­tes­san­ne voit­te soit­taa Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen mak­sut­to­maan pal­ve­le­vaan puhe­li­meen, jos­sa voit­te poh­tia tilan­net­tan­ne yhdes­sä sai­raan­hoi­ta­jan kans­sa ja saat­te ohjei­ta, miten ede­tä. Pal­ve­le­va puhe­lin +358404115481.

Miten aut­taa ystä­vää, jol­la on syö­mis­häi­riö?

Par­hai­ten voit aut­taa syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­vaa ystä­vää­si roh­kai­se­mal­la ja aut­ta­mal­la hän­tä hake­maan itsel­leen asian­tun­te­vaa hoi­toa sekä pysy­mäl­lä hänen rin­nal­laan tuki­ja­na ja kuun­te­li­ja­na. Voit ker­toa hänel­le, että väli­tät hänes­tä ja että haluat olla avuk­si. Sinun ei tar­vit­se osa­ta hoi­taa syö­mis­häi­riö­tä, se on ammat­ti­lais­ten teh­tä­vä. Kuun­te­le­mi­nen, roh­kai­se­mi­nen ja välit­tä­mi­sen sanoit­ta­mi­nen vie­vät jo pit­käl­le. 

Suo­sit­te­lem­me kui­ten­kin myös hank­ki­maan luo­tet­ta­vaa tie­toa syö­mis­hä­riöis­tä: min­kä­lai­ses­ta sai­rau­des­ta on kyse, miten se vai­kut­taa ajat­te­luun, eli­mis­töön ja käyt­täy­ty­mi­seen, sekä miten sii­tä toi­vu­taan. Tie­to aut­taa sinua ymmär­tä­mään ystä­vää­si parem­min ja valit­se­maan oikeat tavat roh­kais­ta hän­tä. Voit tar­vit­taes­sa ohja­ta myös ystä­vää­si luo­tet­ta­van tie­don äärel­le. Jos­kus syö­mis­häi­ri­öön sai­ras­tu­nut hen­ki­lö ei vält­tä­mät­tä tun­nis­ta sai­ras­tu­neen­sa ja saat­taa jopa kavah­taa läheis­ten­sä yri­tyk­siä aut­taa.  Huo­len ilmai­se­mi­nen ja tie­don anta­mi­nen voi­vat kui­ten­kin herä­tel­lä hän­tä avun tar­peen­sa tie­dos­ta­mi­seen ja hoi­don hake­mi­seen. Ystä­vä­si toip­mus­roh­keut­ta voi vah­vis­taa se, että hän kuu­lee ole­van­sa sinul­le tär­keä ja että olet hänes­tä huo­lis­sa­si. 

Suo­sit­te­lem­me ole­maan tie­toi­sia sii­tä, että esi­mer­kik­si ruo­kaan, kehoon ja pai­noon liit­ty­vät kom­men­tit voi­vat herät­tää syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­vas­sa vai­kei­ta tun­tei­ta, joten nii­den kans­sa kan­nat­taa olla sen­si­tii­vi­nen. Voit kan­nus­taa ystä­vää­si ker­to­maan sinul­le, min­kä­lais­ta tukea hän sinul­ta toi­voo ja mikä on ehkä sel­lais­ta, mikä aiheut­taa hänel­le han­ka­laa oloa. Vai­keis­ta aiheis­ta on hyvä ohja­ta kes­kus­te­le­maan tar­kem­min ammat­ti­lai­sen kans­sa. 

Hyviä tie­don läh­tei­tä ovat esi­mer­ki­si Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen ja Syö­mis­häi­riö­lii­ton net­ti­si­vut. Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sel­la on myös Omen­tu­pa-blo­gi ja Elä­män näl­kään ‑podcast, jois­ta voi saa­da hyvää tie­toa. Löy­dät mei­dät myös sosi­aa­li­ses­ta medias­ta Ins­ta­gra­mis­ta ja Face­boo­kis­ta. 

Voit ohja­ta ystä­vää­si soit­ta­maan Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen mak­sut­to­maan pal­ve­le­vaan puhe­li­meen tai soit­taa itse saa­dak­se­si neu­vo­ja tilan­tee­seen +358404115481. Pal­ve­le­vaan puhe­li­meen vas­taa syö­mis­häi­riöi­den hoi­toon pereh­ty­nyt sai­raan­hoi­ta­ja, joka osaa ohja­ta oikeat aske­leet avun saa­mi­sek­si.  

Saa­ko Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­ta apua van­hem­mil­le? 

Kyl­lä saa. Per­heet ote­taan aina yksil­löl­li­sen tar­peen ja toi­veen mukai­ses­ti huo­mioon hoi­dos­sam­me. Alai­käis­ten poti­lai­den van­hem­mat ovat usien tii­viis­ti­kin hoi­dos­sa muka­na ja saa­vat tukea sekä ohjei­ta ja neu­vo­ja kotiin. Täy­si-ikäi­nen poti­las päät­tä itse, mis­sä mää­rin van­hem­mat osal­lis­tu­vat hoi­toon­sa. Van­hem­mat voi­vat joko tul­la mukaan vas­taa­no­tol­le lap­sen­sa kans­sa tai tava­ta työn­te­ki­jää kes­ke­nään yksi­löl­li­sen ohjauk­sen ja tuen mer­keis­sä. Kun­tou­tus ‑ja hoi­to­yk­si­kön osas­to­hoi­dos­sa tava­taan myös poti­laan per­het­tä yksi­löl­li­sen tar­peen mukai­ses­ti. Myös per­he­te­ra­pi­aa on mah­dol­lis­ta saa­da. 

Van­hem­mil­le on tar­jol­la Eväi­tä tuke­mi­sen tiel­le ‑verk­ko­kurs­si, joka toi­mii työ­ka­lu­pak­ki­na vai­kei­siin het­kiin ja antaa van­hem­mil­le kei­no­ja myös oman jak­sa­mi­sen tar­kas­te­luun ja tuke­mi­seen. Tutus­tu kurs­siin! 

Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­sa kokoon­tuu myös läheis­ten ryh­mä 4–6 ker­taa vuo­des­sa. Tapaa­mi­set toteu­te­taan etäyh­tey­den väli­tyk­sel­lä, jol­loin myös kau­em­pa­na asu­vien läheis­ten osal­lis­tu­mi­sen ryh­mään on mah­dol­lis­ta. Ryh­mään voi ilmoit­tau­tua lähet­tä­mäl­lä säh­kö­pos­tia osas­to­hoi­to­ja Min­na Mai­sal­mel­le minna.maisalmi@syomishairiokeskus.fi.