Mis­tä tun­nis­tan syö­mis­häi­riön?

Syö­mis­häi­riöt kehit­ty­vät vähi­tel­len, yleen­sä ilman mitään sel­ke­ää puh­kea­mis­het­keä. Myös­kään sai­rau­den oireet eivät aina nou­da­ta tiet­tyä kaa­vaa tai sovi suo­raan johon­kin diag­nos­ti­seen kri­tee­ris­töön. Syö­mis­häi­riö voi oireil­la eri tavoin ja vain osa oireis­ta aiheut­taa sel­lai­sia merk­ke­jä, jois­ta sen voi­si tun­nis­taa ulkoa­päin. Siis­pä tun­nis­taak­seen syö­mis­häi­riön kan­nat­ta huo­mio siir­tää ulko­muo­dos­ta sii­hen, miten hen­ki­lö toi­mii ja mil­lai­sia huo­lia hänel­lä on. 

Eri­lai­set syö­mis­häi­riöt voi­vat näyt­täy­tyä esi­mer­kik­si ruo­kai­lu­ti­lan­tei­den vält­te­ly­nä tai vetäy­ty­mi­se­nä omiin oloi­hin ruo­kai­le­maan. Ne voi­vat näyt­täy­tyä ves­saan hakeu­tu­mi­se­na ruo­kai­lu­jen päät­teek­si, jem­mat­tu­na ruo­ka­na tai epä­ta­val­li­siin paik­koi­hin pii­lo­tet­tui­na ruo­kien kää­re­pa­pe­rei­na. Syö­mis­häi­riö saat­taa ajaa hen­ki­lön len­kil­le kaa­to­sa­tees­sa, sei­sos­ke­le­maan tai salai­le­maan kaup­pa­kuit­te­jaan. Syö­mis­häi­riö voi saa­da aiem­min sosi­aa­li­sen ihmi­sen skip­paa­maan kivo­ja meno­ja tai se voi näkyä kado­tet­tu­na nau­ru­na aiem­min ilmeik­käil­lä kas­voil­la.

Ulkoi­sia vih­jei­tä syö­mis­häi­riös­tä voi­vat olla pai­non muu­tok­set, eri­tyi­ses­ti mel­ko lyhyes­sä ajas­sa tapah­tu­neet sel­lai­set. Vih­jei­tä voi­vat olla hius­ten ohe­ne­mi­nen tai oksen­ta­mi­ses­ta joh­tu­vat veren­pur­kau­mat ja tur­vo­tuk­set kas­voil­la. Pukeu­tu­mi­nen isoi­hin vaat­tei­siin voi ker­toa halus­ta pii­lot­taa var­ta­lon muo­toa. Huo­mat­ta­van läm­pi­mät vaat­teet sää­ti­laan näh­den voi­vat ker­toa jat­ku­vas­ta pale­le­mi­ses­ta tai huo­mat­ta­van vähäi­set vaat­teet voi­vat puo­les­taan ker­toa pyr­ki­myk­ses­tä palel­lut­taa kehoa.  

Yksis­tään ulkoi­sia seik­ko­ja tai toi­min­taa havain­noi­mal­la ei kui­ten­kaan voi­da var­mu­del­la tie­tää, mitä toi­sen ihmi­sen voin­nis­sa on meneil­lään. Syö­mis­häi­riöil­le on tyy­pil­lis­tä, että nii­tä pyri­tään salaa­maan, jol­loin voi olla, ettei hen­ki­lö itse ota vai­keuk­si­aan puheek­si vaan saat­taa esit­tää ulos­päin, että kaik­ki on hyvin. Paras tapa sel­vit­tää, onko toi­sel­la syö­mis­häi­ri­öön liit­ty­viä oirei­ta tai mur­hei­ta onkin puhu­mi­nen. Asias­ta suo­raan kysy­mi­nen voi jos­kus olla tar­peen, mut­ta kes­kus­te­lua voi ava­ta myös avoi­mil­la kysy­myk­sil­lä läh­tien sii­tä, että ”Mitä sul­le kuu­luu?” ja lähes­tyen aihe­pii­riä vähi­tel­len tar­kem­pien kysy­mys­ten avul­la. Aihe on useim­mi­ten arka ja tun­tei­ta herät­tä­vä, joten varaa aina kes­kus­te­lul­le sopi­va rau­hal­li­nen aika ja paik­ka. 

Jos poh­dit, että mah­tai­si­ko sinul­la itsel­lä­si olla syö­mis­häi­riö, sinun kan­nat­taa tie­toi­ses­ti tar­kas­tel­la toi­min­taa­si, aja­tuk­sia­si, tun­tei­ta­si sekä suh­det­ta­si omaan kehoo­si, ruo­kaan ja lii­kun­taan. Voit poh­tia, onko näis­sä tapah­tu­nut jota­kin muu­tos­ta enti­seen sekä sitä, mikä on saa­nut huo­le­si herää­mään. Kan­nus­tam­me sinua myös otta­maan huo­le­si puheek­si luo­tet­ta­van lähei­sen tai ammat­ti­lai­sen kans­sa. Se voi olla vaik­ka opet­ta­ja, työ­te­veys­hoi­ta­ja tai val­men­ta­ja. Yksin ei tar­vit­se asi­aa päh­käil­lä. Jos­kus syö­mis­häi­riö voi vai­keut­taa oman tilan­teen rea­lis­tis­ta arvioin­tia ja sil­loin syö­mis­häi­riön tun­nis­ta­mi­sek­si tar­vi­taan usein toi­nen pari sil­miä ja kor­via. 

Alla ole­vas­sa lis­tas­sa on esi­tet­ty tyy­pil­li­siä häi­riin­ty­neen syö­mi­sen varoi­tus­merk­ke­jä (syö­mis­häi­riöi­den Käy­pä hoi­to ‑suo­si­tuk­sis­ta). Osa niis­tä voi olla merk­ki myös muis­ta sai­rauk­sis­ta, mut­ta on tär­ke­ää kiin­nit­tää nii­hin huo­mio­ta ja sel­vit­tää mis­tä ne joh­tu­vat.

Jos epäi­let itsel­lä­si tai jol­la­kin toi­sel­la syö­mis­häi­riö­tä, mut­ta et ihan tie­dä, miten läh­teä asi­aa sel­vit­tä­mään, voit soit­taa Syö­mis­hä­riö­kes­kuk­sen mak­sut­to­maan pal­ve­le­vaan puhe­li­meen +358404115481.

Pal­ve­le­vaan puhe­li­meen vas­taa syö­mis­häi­riöi­den hoi­toon pereh­ty­nyt sai­raan­hoi­ta­ja, jon­ka kans­sa voit­te yhdes­sä poh­tia tilan­net­ta ja tar­vit­taes­sa vara­ta ajan Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen Tera­piayk­sik­köön arvioin­ti­käyn­nil­le.