Ahmin­ta­häi­riö (BED)

Ahmin­ta­häi­riö eli BED (Bin­ge Eating Disor­der) on yksi ylei­sim­mis­tä syö­mis­häi­riöis­tä. Se alkaa taval­li­ses­ti nuo­re­na tai nuo­re­na aikui­se­na, mut­ta sai­raus saat­taa kehit­tyä myös myö­hem­min.  

Ahmin­ta­häi­riön oireet ovat saman­kal­tai­sia kuin buli­mias­sa. Sai­ras­tu­nut esi­mer­kik­si syö taval­lis­ta suu­rem­pia mää­riä ruo­kaa ker­ral­la lyhyes­sä ajas­sa ja tun­tee menet­tä­vän­sä hal­lin­nan syö­mi­ses­tä ahmin­nan aika­na. Ahmin­ta­häi­riö­tä sai­ras­ta­va ei vält­tä­mät­tä rajoi­ta syö­mis­tään tai kom­pen­soi ahmin­to­jen jäl­keen liik­ku­mal­la, oksen­ta­mal­la tai muil­la tavoin. Sai­ras­tu­neen ruo­kai­lut saat­ta­vat vaih­del­la ahmin­ta­jak­sois­ta tiu­kas­ti kont­rol­loi­tuun syö­mi­seen, jota jat­kuu, kun­nes aja­tus ahmin­nas­ta taas nousee. Suh­de syö­mi­seen ja lii­kun­taan voi olla hyvin mus­ta­val­koi­nen. Ahmin­taan liit­tyy usein tun­ne­syö­mis­tä, mikä ote­taan huo­mioon ahmin­ta­häi­riön hoi­dos­sa. 

Pit­kään tois­tues­saan ahmin­ta­koh­tauk­set ja hal­lit­se­ma­ton syö­mi­nen joh­ta­vat usein pai­non nousuun ja liha­vuu­teen. Tämän seu­rauk­se­na häpeän ja itsein­hon tun­teet lisään­ty­vät enti­ses­tään ja ahmin­ta­häi­riön rin­nal­le voi kehit­tyä meta­bo­li­sia sai­rauk­sia tai nii­den esias­tei­ta. Sik­si hoi­toon hakeu­tu­mi­nen mah­dol­li­sim­man var­hain syö­mis­häi­riön tai häi­riin­ty­neen syö­mi­sen alka­mi­ses­ta kan­nat­taa.