Urheilijan syömishäiriöhoito eroaa jonkin verran tavallisesta hoidosta, jonka vuoksi olemme rakentaneet Syömishäiriökeskukselle yhdessä laajan asiantuntijaverkoston sekä Syömishäiriökeskuksen terapiayksikön henkilökunnan kanssa Urheilijan hoitomallin, joka huomioi hoidossa urheilijoiden erityistarpeet.
Urheilijan hoidon tavoitteena on urheilun jatkamisen tukeminen – kuitenkin niin, ettei syömishäiriöstä paraneminen vaarannu.
Urheilijoiden syömisongelmat ja ‑häiriöt eroavat usein muiden sairastavien tilanteesta siinä, että oireiden alkaminen on monesti sidoksissa heidän pyrkimykseensä olla hyviä urheilijoita tai siihen, että he jäävät täysin ilman tukea uran loputtua. Sairastumisen tilanne- ja olosuhdesidonnaisuus aiheuttaa sen, että sairaus on usein luonteeltaan muuten hyvin toimivan psyyken ikään kuin harha-askel hankalassa tilanteessa. Tästä johtuen hoidossa voidaan rakentaa paraneminen pitkälti urheilijalla jo olemassa olevien vahvuuksien varaan. Motivaatio palata takaisin urheilun pariin paranemisen jälkeen sekä halu saada arki järjestykseen uran loputtua ovat tärkeitä kulmakiviä hoidossa. Näiden avulla rakennetaan rohkeutta ja motivaatiota ottaa paranemisen edellyttämät vaativat askeleet.
Urheilijan paranemisen kannalta on keskeistä, että hänen ympärillään olevat aikuiset tukevat hoitoa. Hoitoon pyritään ottamaan mukaan valmentaja ja vanhemmat, sillä heidän panoksensa urheilijan paranemisessa on erittäin keskeinen. Ilman tukea jäävän urheilijan hoito saattaa jopa sabotoitua, jos ympäristö vähättelee hoidon merkitystä tai ei tue urheilijaa tekemään muutoksia, joita paraneminen edellyttää. Parhaimmillaan lähellä olevien tuki auttaa urheilijaa selättämään sairauden nopeastikin.
Hyvän hoitosuhteen luominen perustuu hoitajan ja hoidettavan tahon väliseen arvostamiseen ja kunnioittamiseen. Urheilijan tavoitteita ja hänen urheilijuuttaan ei mitätöidä vaan ne pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Hoitosuunnitelma tehdään yhdessä urheilijan ja hoitotiimin kanssa, tavoitteena urheilijan turvallinen paluu kilpakentille entistä vahvempana.
Hoitomalli jäsentää urheilijalle annettavaa tietoa häiriintyneen syömisen vaikutuksesta hänen suoritukseensa ja auttaa urheilijaa oivaltamaan käyttäytymisensä vaikutuksen tilanteeseensa. Hoitomallissa käydään läpi sarja kysymyksiä, joiden avulla urheilijaa tuetaan pohtimaan tilannettaan ja tulemaan tietoisemmaksi sairaudestaan. Hoidossa hyödynnetään myös SEES-taulukoita (safe exercise at every stage) helpottamaan sopivan liikuntamäärän arviointia huomioiden urheilijan kehon, ravitsemustilan ja psyykkisen voinnin tilanne.
Hoito lopetetaan siinä vaiheessa, kun syöminen on normalisoitunut siten, että urheilija syö liikkumiseensa nähden riittävästi ja energia riittää kaikkeen, mitä urheilija haluaa päivässään tehdä opiskelut mukaan lukien. Hoidon loppuessa on suotavaa, että urheilija on kasvanut tilanteeseen, jossa hän selviää arkensa haasteista joutumatta enää turvautumaan syömishäiriöoireisiin. Tässä vaiheessa on tavoitteena, että hän on oppinut syömisoireita tehokkaampia ja terveellisempiä keinoja olonsa säätelyyn. On myös toivottavaa, että hoidon ollessa loppumassa liikunnan tekemiseen on palannut ilo.
Hoidon lopettamisesta sovitaan aina yhdessä koko hoitotiimin kesken. Samalla varmistetaan, että urheilijalla on riittävästi tukea ympäristössään, jotta paranemistulokset pysyvät ja jotta hän selviää haasteistaan.
Syömishäiriön hoidossa kestää yleensä kuukausia. Tuloksia ei kannata siis odottaa parin viikon jälkeen, vaan ennemminkin puolen vuoden jälkeen. Mitä nopeammin ongelmiin puututaan ja urheilija pääsee hoitoon, sitä lyhyemmän aikaa hoito yleensä kestää.
Hoitoa saa soittamalla Syömishäiriökeskuksen palvelevaan puhelimeen: +358404115481