Ensim­mäi­ses­tä päi­väs­tä läh­tien minul­la on ollut ter­ve­tul­lut ja läm­min tun­ne hoi­to­kon­tak­tis­ta­ni Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­sa. Hen­ki­lö­kun­ta on aina ollut hyvin ystä­väl­li­nen ja vas­taa­not­ta­va minua koh­taan, ja esim muut­kin kuin oma­hoi­ta­ja ter­veh­ti­vät aina hyvän­tuu­li­ses­ti odo­tus­huo­nees­sa tms. Olen monel­le ystä­väl­le suo­si­tel­lut hoi­toa tääl­lä, ja tulen jat­kos­sa­kin suo­sit­te­le­maan. En vie­lä tähän päi­vään asti ole kenel­tä­kään kuul­lut mitään nega­tii­vis­ta sanot­ta­vaa hoi­dos­ta SHK:ssa, eikä minul­la hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ole tämän­kään 3v hoi­don jäl­keen ole muu­ta kuin posi­tii­vis­ta sanot­ta­vaa 🙂 Hoi­to on ollut hyvin moni­puo­lis­ta ja olen aina koke­nut olo­ni kuul­luk­si ja ymmär­re­tyk­si. En vaih­tai­si koke­mus­ta­ni SHK:ssa mihin­kään, se on pelas­ta­nut hen­ke­ni moneen ottee­seen, enkä oli­si täs­sä mis­sä olen nyt ilman hoi­to­kon­tak­tia­ni siel­lä.