Kategoria: syömishäiriöiden parissa työskentely

Minul­ta kysy­tään aika ajoin, mik­si teen töi­tä syö­mis­häi­riöi­tä sai­ras­ta­vien paris­sa. ”Onko sinul­la oma­koh­tai­nen koke­mus asias­ta tai jokin muu kut­su­mus työs­ken­nel­lä juu­ri tuon poti­las­ryh­män paris­sa?” En tie­dä kysyt­täi­si­kö asian hen­ki­lö­koh­tai­suut­ta yhtä usein, jos työs­ken­te­li­sin esi­mer­kik­si skit­so­fre­ni­aa tai masen­nus­ta sai­ras­ta­vien paris­sa tai jos oli­sin­kin suun­tau­tu­nut työ­elä­mäs­sä­ni neu­ro­lo­gian maa­il­maan. On kuin syö­mis­häi­riöi­hin pitäi­si olla jotain kos­ke­tus­pin­taa omas­ta elä­mäs­tä,…