Ajan­koh­tais­ta – Koro­na­vi­rus, syö­mis­häi­riöt ja Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen toi­min­ta

Koro­na­vi­rus vai­kut­taa mei­dän kaik­kien elä­mään täl­lä het­kel­lä ajan, jon­ka pituu­des­ta kenel­lä­kään ei ole var­muut­ta. Pan­de­mian kai­kis­ta vai­ku­tuk­sis­ta elä­määm­me ei myös­kään ole tie­toa ja huo­li saat­taa olla monil­la kova. Lis­ta­sim­me kysy­myk­siä, joi­ta tilan­ne voi nyt syö­mis­häi­riöi­den ja hoi­don näkö­kul­mas­ta aiheut­taa. Lisää kysy­myk­siä voit jät­tää kom­ment­tei­hin. Pyrim­me vas­taa­maan nii­hin par­haam­me mukaan.

1. Vai­kut­taa­ko syö­mis­häi­riö vas­tus­tus­ky­ky­kyy­ni ja mah­dol­li­sen sai­ras­tu­mi­sen vaka­vuusas­tee­seen?

Syö­mis­häi­riöi­tä sai­ras­ta­vil­la ei vält­tä­mät­tä ole huo­nom­pi vas­tus­tus­ky­ky, mut­ta kos­ka koro­na­vi­ruk­ses­ta ja sen vaka­vuu­des­ta eri­lai­sil­le väes­tön­ryh­mil­le tie­de­tään vie­lä var­sin vähän, on hyvä pyr­kiä estä­mään sai­ras­tu­mis­ta ja nou­dat­taa ter­veys­vi­ran­omais­ten ja hal­li­tuk­sen suo­si­tuk­sia, ohjei­ta ja mää­räyk­siä. Koro­na­vi­ruk­ses­ta tie­de­tään se, että muut perus­sai­rau­det voi­vat joh­taa vaka­vam­paan sai­rau­den muo­toon, mut­ta vie­lä meil­lä ei ole tie­toa sii­tä, miten koro­na­vi­rus vai­kut­taa syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­vien infek­tioi­den vaka­vuu­teen. Keho on kui­ten­kin usein syö­mis­häi­riön vuok­si jo val­miik­si kovil­la, joten nyt jos kos­kaan on hyvä teh­dä kaik­ken­sa, jot­ta keho pää­see toi­pu­maan ja on siten vah­vem­pi mah­dol­li­sen tar­tun­nan het­kel­lä.

2. Minus­ta tun­tuu, että syö­mis­häi­ri­öön liit­ty­vät huo­le­ni, eivät ole vaka­via koro­na­vi­ruk­seen ver­rat­tu­na. Mitä voin teh­dä pitääk­se­ni itses­tä­ni huol­ta?

Koro­na­vi­rus on koko maa­il­maa kos­ke­va vaka­va ter­vey­del­li­nen ja yhteis­kun­nal­li­nen haas­te. Se ei kui­ten­kaan pois­ta sitä, että muus­ta ter­vey­des­tä huo­leh­ti­mi­nen ei oli­si tär­ke­ää. Syö­mis­häi­riö on vaka­va sai­raus, joten toi­pu­mis­työn jat­ka­mi­nen on eri­tyi­sen tär­ke­ää ja kan­nat­ta­vaa, sil­lä taka­pa­kit voi­vat pit­kit­tää kär­si­mys­tä koh­tuut­to­mas­ti. On myös hyvä muis­taa, että syö­mis­häi­riö aiheut­taa usein aja­tuk­sia, että oma sai­raus ei ole niin vaka­va asia tai mui­den ter­veys on tär­keäm­pää. Kysei­nen ajat­te­lu­ta­pa on osa syö­mis­häi­riön kie­roa toi­min­ta­ta­paa. Monet tahot ovat myös muis­tut­ta­neet, että ihmis­ten on tär­ke­ää pitää huol­ta mie­len­ter­vey­des­tään tänä epä­var­muu­den ja huo­len aika­na, vaik­ka entuu­des­taan ei oli­si ollut­kaan mitään mie­len­ter­vey­del­li­siä haas­tei­ta tai sai­rauk­sia. Muis­tu­ta siis, että sinun hyvin­voin­ti­si on yhtä tär­ke­ää ja ota se apu vas­taan, mitä ammat­ti­lai­set voi­vat sinul­le täs­sä het­kes­sä tar­jo­ta.

3. Mitä jos en voi tava­ta tera­peut­tia­ni, lää­kä­riä­ni tai hoi­ta­jaa­ni? 

Lähi­vas­taan­ot­to­ja on suo­si­tel­tu vält­tä­mään ja joi­ta­kin tapaa­mi­sia saa­te­taan perua koko­naan ja tämä aiheut­taa ymmär­ret­tä­väs­ti huol­ta ja epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den tun­te­muk­sia. Monet ammat­ti­lai­set kui­ten­kin onnek­si tar­joa­vat video­yh­tey­del­lä tai puhe­li­mit­se tar­jot­ta­vaa vas­taan­ot­toa. Vaik­ka se ei vält­tä­mät­tä kor­vaa­kaan kas­vok­kain tapah­tu­vaa koh­taa­mis­ta, voi se aut­taa tämän epä­var­man ja huol­ta aiheut­ta­van ajan yli. Kes­kus­te­le ammat­ti­lai­sen kans­sa sinul­le sopi­vis­ta vaih­toeh­dois­ta ja pal­ve­luis­ta.

4. Olen sopi­nut terapeuttini/hoitajani kans­sa, että minut pun­ni­taan sään­nöl­li­ses­ti vas­taa­no­tol­la ilman, että saan tie­tää pai­noa­ni. Mitä teen, jos tähän ei nyt ole mah­dol­li­suut­ta ja minul­le tulee pakon­omai­nen tar­ve pun­ni­ta itseä­ni?

Ter­vey­den­huol­lon pal­ve­luis­sa on siir­ryt­ty etä­vas­taan­ot­toi­hin ja teh­ty rajauk­sia ”ei kii­reel­li­siin” pal­ve­lui­hin, jol­lai­sek­si pun­ni­tus saa­te­taan vali­tet­ta­vas­ti kat­soa. Tämä voi aiheut­taa ahdis­tus­ta ja huol­ta sii­tä, että pai­no ei kor­jaan­nu riit­tä­väs­ti tai räjäh­tää hal­lit­se­mat­to­mas­ti. Huo­les­ta kan­nat­taa kes­kus­tel­la yhdes­sä hoi­ta­van hen­ki­lön kans­sa ja etsiä ter­vei­tä sel­viy­ty­mis­kei­no­ja huo­len kans­sa sel­viä­mi­seen. Ehkä voit­te myös sopia, että joku lähei­nen pun­nit­see sinut hoi­ta­van hen­ki­lön anta­mien ohjei­den mukai­ses­ti ja ilmoit­taa pai­no­si ter­vey­den­huol­lon yksik­köön. Tär­ke­ää kui­ten­kin on se, että et sor­ru pakon­omai­seen itse­si pun­nit­se­mi­seen. Jos omaa pai­noa on vält­tä­mä­tön­tä seu­ra­ta itse, ei sitä kan­na­ta teh­dä kuin mak­si­mis­saan ker­ran vii­kos­sa. Sovi lin­jauk­sis­ta tera­peut­ti­si tai hoi­ta­ja­si kans­sa.

5. Mitä teen, jos en voi pitää kiin­ni ate­ria­suun­ni­tel­mas­ta­ni tai löy­dä kau­pas­ta tur­val­li­sik­si koke­mia­ni ruo­kia?

Suo­mes­sa on tois­tai­sek­si riit­tä­nyt ruo­ka hyvin, vaik­ka jot­kin elin­tar­vik­keet ovat saat­ta­neet het­kel­li­ses­ti lop­pua kaup­po­jen vali­koi­mis­ta. Ate­ria­suun­ni­tel­man on hyvä olla riit­tä­vän jous­ta­va eri­lai­si­ne vaih­toeh­toi­neen, jot­ta yksit­täi­sen elin­tar­vik­keen lop­pu­mi­nen ei estä ate­ria­suun­ni­tel­man nou­dat­ta­mis­ta. Jos ate­ria­suun­ni­tel­ma­si on lii­an jäyk­kä, pyy­dä ravit­se­mus­te­ra­peut­tia suun­nit­te­le­maan sii­hen kans­sa­si lisää vaih­toeh­to­ja ruo­ka-aineil­le. Voit myös kysyä, onko sinul­la mah­dol­li­suut­ta saa­da ate­ria­tu­kea esim. video­vas­taan­ot­to­na, ruo­ka­päi­vä­kir­ja­mais­ta tuki­pal­ve­lua (esim. Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­sa käy­tet­tä­vä Meal­Log­ger) tms. pal­ve­lua, mikä voi­si aut­taa sinua ruo­kai­le­maan. Täl­lai­se­na aika­na, kun ruo­ka­kau­pois­sa­kin voi olla poik­keuk­sel­li­sia puu­tok­sia, sinul­la on toi­saal­ta oiva mah­dol­li­suus oppia laa­jen­ta­maan ruo­ka­va­lio­ta­si. Pyy­dä täl­lai­sel­le tut­ki­mus­mat­kal­le tukea tera­peu­til­ta­si tai hoi­ta­jal­ta­si esim. video­vas­taan­o­ton yhtey­des­sä.

6. Miten voin estää ahmin­taa, mikä­li minä tai samas­sa talou­des­sa asu­vat hen­ki­löt täyt­tä­vät kodin täy­teen ruo­kaa?

Iso osa kei­nois­ta estää ahmin­taa täl­lai­se­na poik­keus­ai­ka­na, ovat aivan samo­ja, kuin muul­loin­kin. Täs­mä­syö­mi­nen ja ate­ria­suun­ni­tel­man nou­dat­ta­mi­nen voi­vat aut­taa. On myös hyvä tar­kas­tel­la ohjaa­vat­ko esi­mer­kik­si tyl­sis­ty­mi­nen, yksi­näi­syys, pel­ko tai stres­si sinut ahmi­maan. Näi­tä kaik­kia tun­tei­ta saat­taa ilme­tä nyt täl­lai­se­na poik­keus­ai­ka­na. Tee itsel­le­si lis­ta vaih­toeh­toi­sis­ta toi­mis­ta, joi­ta voit hyö­dyn­tää ahmi­mi­sen sijaan, kun eri­lai­set tun­teet nouse­vat pin­taan. Voit esim. lis­ta­ta har­ras­tuk­sia, joil­la voi hel­pot­taa tyl­sis­ty­mis­tä, soit­taa ystä­väl­le tai lähei­sel­le yksi­näi­syy­den hel­pot­ta­mi­sek­si ja teh­dä eri­lai­sia ren­tou­tu­mis­har­joi­tuk­sia pelon ja stres­sin häl­ven­tä­mi­sek­si. Muis­tu­ta myös itseä­si, että tun­teet ovat sal­lit­tu­ja.
On myös hyvä miet­tiä mis­sä mää­riin ruo­kaa on tar­ve hank­kia kotiin. Nor­maa­li arki­va­rau­tu­mi­nen muu­ta­mik­si päi­vik­si riit­tää ellet jou­du karan­tee­niin. Jos ruo­kaa on vält­tä­mä­tön­tä hank­kia ker­ral­la taval­lis­ta enem­män tai lähei­se­si täyt­tää kaa­pit ruu­al­la, niin kes­kus­te­le huo­lis­ta myös lähei­se­si tai ammat­ti­lai­sen kans­sa ja miet­ti­kää yhdes­sä kei­no­ja, miten ruo­ka ei oli­si lii­an hel­pos­ti ahmit­ta­vis­sa. Apua voi olla esi­mer­kik­si ruo­kien inven­taa­rio­lis­tois­ta tai lukol­li­sis­ta kaa­peis­ta, tuki­pu­he­li­meen soi­tos­ta, yhtei­ses­tä ruo­kai­lu­het­kes­tä per­heen­jä­se­nen kans­sa tai vaik­ka sii­tä, että naa­pu­ri säi­lyt­tää osan ruu­is­ta­si. 

7. Olen huo­lis­sa­ni, että en voi teh­dä lii­kun­ta­suo­ri­tuk­sia­ni tai oirei­lu­ni vah­vis­tuu, jos jou­dun karan­tee­nin kal­tai­siin oloi­hin Mitä voi teh­dä?

Yksin eri­tyk­siin jää­mi­nen on monil­le ymmär­ret­tä­väs­ti vai­ke­aa, eten­kin jos tilan­ne altis­taa oirei­lun vah­vis­tu­mi­sel­le. Yri­tä pitää päi­vis­sä jon­kin­lai­nen raken­ne, mut­ta älä raken­na päi­vää­si täy­teen pakon­omai­sil­la vaih­toeh­toi­sil­la tavoil­la liik­kua. Raken­na päi­vää­si ruo­kai­lu­jen ympä­ril­le eri­lai­sia toi­mia, kuten opis­ke­lua, käsi­töi­tä, tv:n kat­se­lua, kodin­hoi­toa, ystä­viin ja lähei­siin yhtey­den­pi­toa, etä­vas­taan­ot­to­ta­paa­mi­sia, musii­kin kuun­te­lua jne. Anna itsel­le­si lupa levä­tä. Ymmär­räm­me toki, että se voi tun­tua vai­keal­ta ja pelot­ta­val­ta. Voit pyr­kiä hel­pot­ta­maan oloa­si teke­mäl­lä lis­tan, mik­si on tär­ke­ää, ettet kom­pen­soi liik­ku­mat­to­muut­ta syö­mis­tä vähen­tä­mäl­lä. Muis­tu­ta itseä­si, että keho­si tar­vit­see sil­ti ener­gi­aa jo pel­käs­tään kehon nor­maa­lien toi­min­to­jen yllä­pi­tä­mi­sek­si. Muis­tu­ta myös itseä­si kai­kis­ta niis­tä posi­tii­vi­sis­ta muu­tok­sis­ta, joi­ta olet jo onnis­tu­nut teke­mään toi­pu­mi­sen mat­kal­la­si ja pidä niis­tä kiin­ni. Voit myös aset­taa itsel­le­si uusia tavoit­tei­ta, joi­den eteen voit työs­ken­nel­lä. Pal­kit­se itse­si muka­val­la taval­la tavoit­teen saa­vut­ta­mi­ses­ta. 

8. Ovat­ko Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen pal­ve­lut saa­ta­vil­la ja miten Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­sa pyri­tään rajoit­ta­maan koro­na­vi­ruk­sen leviä­mis­tä?

Syö­mis­häi­riö­kes­kus jat­kaa pal­ve­lu­jen­sa tar­joa­mis­ta ja ottaa uusia asiak­kai­ta tois­tai­sek­si vas­taan sekä Tera­piayk­sik­köön että Kun­tou­tus- ja hoi­to­yk­sik­köön varo­toi­mis­ta huo­leh­tien. Tera­piayk­sik­kö tar­jo­aa kes­kus­te­lu­tu­kea myös hen­ki­löil­le, joil­la ei ole syö­mis­häi­riö­tä. Esi­mer­kik­si ahdis­tuk­seen, pak­ko-oirei­siin, masen­nuk­seen tai akuut­tiin tilan­tee­seen liit­ty­viin huo­liin on kes­kus­te­lu­tu­kea tar­jol­la.
Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­sa seu­ra­taan tii­viis­ti viran­omais­ten ja hal­li­tuk­sen anta­mia ohjei­ta ja toi­mi­taan nii­den mukaan. Panos­tam­me huo­lel­li­seen käsi­hy­gie­ni­aan ja tilo­jen sii­voa­mi­seen. Työn­te­ki­jät eivät saa tul­la töi­hin, mikä­li heil­lä on yhtään koro­na­vi­ruk­seen sopi­via oirei­ta ja ulko­mail­ta lomal­ta palaa­vat ovat oireet­to­mi­na­kin kak­si viik­koa etä­töis­sä ennen tavan­omai­siin töi­hin paluu­ta. Vas­taan­ot­to­toi­min­ta sekä per­he- ja ver­kos­to­ta­paa­mi­set jär­jes­te­tään etäyh­teyk­sin ja ulko­puo­lis­ten vie­rai­lut Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­sa ovat tois­tai­sek­si kiel­let­ty. Seu­raam­me tii­viis­ti kaik­kien ter­vey­den­ti­laa ja rea­goim­me vii­veet­tä tilan­tee­seen, jos jol­la­kin ilme­nee koro­na­vi­ruk­seen sopi­via oirei­ta.

9. Mitä jos Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen osas­tol­la poti­las tai joku hen­ki­lö­kun­nas­ta sai­ras­tuu?

Koro­na­vi­ruk­seen sai­ras­tu­nut työn­te­ki­jä ase­te­taan karan­tee­niin, eikä hän saa pala­ta töi­hin ennen kuin on saa­nut sii­hen luvan hoi­ta­val­ta lää­kä­ril­tään. Muil­ta osin toi­mim­me nii­den ohjei­den mukai­ses­ti, jot­ka saam­me tilan­tees­sa koronaneuvonnasta/viranomaiselta.

10. Mitä tämän kai­ken jäl­keen? 

Pan­de­mia väis­tyy jos­sain vai­hees­sa ja elä­mä tulee jat­ku­maan. Ehkä me kaik­ki olem­me oppi­neet pan­de­mian aika­na jotain uut­ta posi­tii­vis­ta itses­tä, omis­ta voi­ma­va­rois­tam­me ja toi­sis­ta ihmi­sis­tä. Olem­me saat­ta­neet sel­vit­tää sen, mikä itsel­le on elä­mäs­sä tär­ke­ää ja mitä haluam­me vaa­lia. Syö­mis­häi­riön nujer­ta­mi­sek­si on saat­ta­nut löy­tyä uut­ta vah­vuut­ta. Naut­ti­kaam­me itsel­le tär­keis­tä asiois­ta ja elä­mäs­tä koko sie­lul­lam­me, kun elä­mä ja sosi­aa­li­nen kans­sa­käy­mi­nen saa­vat jäl­leen kukois­taa. Yksi on myös var­maa – syö­mis­häi­riös­tä toi­pu­mi­nen on aina kan­nat­ta­vaa!
Välit­tä­vin ja roh­kai­se­vin ter­vei­sin koko Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen puo­les­ta,
Ven­la Ero­nen

Apua vai­kei­siin het­kiin:

Syö­mis­häi­riöi­hin eri­kois­tu­neet pal­ve­lut:
Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen pal­ve­le­va puhe­lin arki­sin: 040 411 5481 (suo­mi), 050 522 0077 (svens­ka)
Syö­mis­häi­riö­lii­ton pal­ve­lut: Syö­mis­häi­riö­lii­tol­la on tar­jol­la eri­lai­sia tuki­pal­ve­lu­ja SYLI-cha­tis­tä tuki­pu­he­li­meen laa­jen­ne­tuin päi­vys­tys­ajoin.
 
Lue myös Syö­mis­häi­riö­lii­ton Kat­ri Mik­ki­län erin­omai­nen blo­gi­kir­joi­tus koro­nan aiheut­ta­mas­ta tilan­tees­ta syö­mis­häi­riöi­den näkö­kul­mas­ta tar­kas­te­lu­na. 
Muut tuki­pal­ve­lut:
Mie­li Suo­men mie­len­ter­veys ry:n krii­si­pu­he­lin päi­vys­tää nyt 24/7 nume­ros­ta 09 2525 0111

Seka­sin Chat – Val­ta­kun­nal­li­nen kes­kus­te­lua­lus­ta 12–29 ‑vuo­tiail­le

 

4 vastausta artikkeliin “Ajan­koh­tais­ta – Koro­na­vi­rus, syö­mis­häi­riöt ja Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen toi­min­ta”

  1. Anonyymi avatar
    Anonyymi

    Kii­tos ajan­koh­tai­ses­ta ja kat­ta­vas­ta tekstistä!Ihanaa että olet palan­nut <3
    -M.O

  2. Anonyymi avatar
    Anonyymi

    kys­mys: miten tuen toi­pu­mis­vai­hees­sa ole­vaa läheis­tä nuor­ta­ni, joka sel­väs­ti on vai­keuk­sis­sa syö­mi­sen­sä kans­sa, on itse­kin ilmais­sut asias­ta huo­len­sa ja on kui­ten­kin koko ajan puo­lus­tus­kan­nal­la asian suh­teen?
    nuo­rel­la käy voi­mil­le, kun ei tapaa kave­rei­taan eikä pää­se rak­kai­siin har­ras­tuk­siin. Toi­pu­mi­nen oli jo hyväs­sä vauh­dis­sa ja mie­li ilma­va, nyt jo nuo­ren asen­nos­ta ruo­ka­pöy­däs­sä näkee että on vai­ke­aa.
    Annos­ko­ko­kin tun­tuu pie­ne­ne­vän.
    Kun­nal­li­sel­ta puo­lel­ta (kou­lu­ter­veys), jos­sa nuo­ri oli seu­ran­nas­sa, on vas­tuu­hen­ki­löt siir­ret­ty luon­nol­li­ses­ti toi­siin teh­tä­viin.

  3. Syömishäiriökeskus avatar

    Onpa ikä­vä kuul­la tilan­tees­tan­ne. Tämä on tosi­aan monil­le syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­vil­le ääret­tö­män ras­kas­ta aikaa, jos­ta sel­viy­ty­mi­seen tar­vi­taan var­mas­ti läheis­ten tukea. Hie­noa, että olet asian kans­sa liik­keel­lä.

    Jon­kun ver­ran apua voit saa­da teks­tis­täm­me Usein kysyt­tyä — Syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­van ruo­kai­lu­jen tuke­mi­nen (http://syomishairiokeskus.blogspot.com/2018/09/usein-kysyttya-syomishairiota.html), jos­ta aina­kin voi­si kokeil­la ulkois­ta­mis­ta, johon tuo mukaan ajan­koh­tai­sen tilan­teen vai­ku­tuk­sen, esim. “Syö­mis­häi­riö voi nyt ajan­koh­tai­sen tilan­teen avul­la yrit­tää ottaa otet­ta sinus­ta ja käs­keä sinua vähen­tä­mään ruo­kaa. Tar­vit­set kui­ten­kin ravin­toa, jot­ta jak­sat tämän haas­ta­van ajan yli. Lii­an vähäi­sel­lä ener­gial­la tämä kaik­ki tun­tuu var­mas­ti pal­jon ras­kaam­mal­ta.”. Myös kysei­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa kuvat­tu fyy­si­nen kon­tak­ti ja rau­hoit­ta­va puhe voi­si­vat olla avuk­si. Yhdes­sä kes­kus­tel­len voi­sit­te myös miet­tiä, jos­pa nuo­ren annos­ko­ko­jen vas­tuun kan­tai­si tois­tai­sek­si joku muu.

    Toi­ses­sa blo­gi­teks­tis­säm­me Usein kysyt­tyä — Kuin­ka ottaa syö­mis­häi­riö puheek­si (http://syomishairiokeskus.blogspot.com/2018/07/usein-kysyttya-kuinka-ottaa.html) voit saa­da vink­ke­jä, kuin­ka voit puhua huo­les­ta­si nuo­ren kans­sa. Huo­len esil­le tuo­mis­ta ei siis kan­na­ta pelä­tä, vaik­ka nuo­ri suut­tui­si­kin tai kiel­täi­si asian. Ylei­ses­ti­kin on var­mas­ti hyvä ava­ta kes­kus­te­lua nuo­ren omis­ta huo­lis­ta ja antaa nuo­rel­le tilaa tuo­da esil­le aja­tuk­si­aan ja tun­tei­taan ajan­koh­tai­ses­ta tilan­tees­ta.

    Voit saa­da tukea myös ilmai­ses­ta pal­ve­le­vas­ta puhe­li­mes­tam­me (040 411 5481), jon­ne soit­ta­mal­la voit ker­toa tilan­tees­tan­ne tar­kem­min ja saa­da parem­min juu­ri tei­dän tilan­tee­seen sovel­tu­vaa tukea ja vink­ke­jä.

    Suo­sit­te­len myös läm­pi­mäs­ti tutus­tu­maan Syö­mis­häi­riö­lii­ton etä­tu­ki­pal­ve­lui­hin. Siel­tä löy­tyy tukic­hat, video­vä­lit­tei­siä tuet­tu­ja ruo­kai­lu­ja, tuki­pu­he­lin yms. Syö­mis­häi­riö­lii­ton pal­ve­luis­ta löy­dät hyvin tie­toa hei­dän Face­book-sivuil­taan. Kan­nat­taa myös tse­ka­ta Syö­mis­häi­riö­lii­ton jäse­nyh­dis­tys­ten tar­jon­ta hei­dän verk­ko­si­vuil­taan (https://syomishairioliitto.fi/tukea-ja-toimintaa/#jasenyhdistykset) /facebookista.

    Toi­vot­ta­vas­ti täs­tä oli jotain apua. Voi­mia sin­ne tähän haas­ta­vaan aikaan ja toi­pu­mi­sen tuke­mi­seen.

    Ystä­väl­li­sin ter­vei­sin,

    Ven­la Ero­nen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *