Miten syö­mis­häi­riös­tä para­ne­mi­nen vai­kut­taa kuu­kau­ti­siin?

Nai­sen kuu­kau­tis­kier­toa yllä­pi­tää hie­nos­ti sää­del­ty jär­jes­tel­mä, jos­sa aivot ja muna­sar­jat ovat jat­ku­vas­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa kemial­li­si­na vies­tei­nä toi­mi­vien hor­mo­nien väli­tyk­sel­lä. Sään­nöl­li­nen kuu­kau­tis­kier­to on tär­keä merk­ki sii­tä, että sää­te­ly­jär­jes­tel­mä toi­mii nor­maa­lis­ti. Kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöt ja häi­riin­ty­nyt syö­mi­nen kul­ke­vat usein rin­nak­kain, sil­lä herk­kä sää­te­ly­jär­jes­tel­mä rea­goi nopeas­ti mata­laan tai epä­sään­nöl­li­seen ener­gian­saan­tiin, rajui­hin pai­non­vaih­te­lui­hin, suu­riin lii­kun­ta­mää­riin ja psyyk­ki­seen kuor­mi­tuk­seen (1, 2). Vaik­ka kuu­kau­tis­ten pois­jää­mi­nen yhdis­te­tään usein mata­laan pai­noon ja laih­tu­mi­seen, esiin­tyy kuu­kau­tis­häi­riöi­tä myös nor­maa­li­pai­noi­sil­la syö­mis­tä rajoit­ta­vil­la nai­sil­la (3–5).

Kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöis­tä näky­vim­piä ovat kuu­kau­tis­ten puut­tu­mi­nen tai nii­den käyn­nis­ty­mi­sen vii­väs­ty­mi­nen, kun taas sala­ka­va­lam­pia ovat satun­nai­set epä­sään­nöl­li­set kier­rot ja poik­kea­vat vuo­dot. Sää­te­ly­jär­jes­tel­män epä­ta­sa­pai­no ei onnek­si ole pysy­vä tila, vaan palau­tuu usein ennal­leen sai­rau­des­ta toi­vut­taes­sa. Kuu­kau­tis­ten nor­ma­li­soi­tu­mi­nen voi kui­ten­kin vie­dä aikaa, ja jät­tää kuu­kau­ti­set pit­käk­si­kin ajak­si epä­sään­nöl­li­sik­si (6). Täs­sä teks­tis­sä pureu­du­taan tar­kem­min kuu­kau­tis­ten puut­tu­mi­seen, eli ame­nor­re­aan, ja syö­mis­häi­riös­tä para­ne­mi­seen – mis­sä vai­hees­sa kuu­kau­ti­set palaa­vat ja nor­ma­li­soi­tu­vat, voi­vat­ko kuu­kau­tis­häi­riöt vai­kut­taa hedel­mäl­li­syy­teen ja min­kä­lai­sia tun­tei­ta kuu­kau­tis­ten paluu voi herät­tää?

Mil­loin kuu­kau­ti­set palaa­vat?

Laih­tu­mi­sen seu­rauk­se­na kadon­nei­den kuu­kau­tis­ten palau­tu­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on, että pai­no nousee ja ras­va­ku­dok­sen mää­rä lisään­tyy, sil­lä kuu­kau­tis­kier­rol­le kriit­tis­tä nais­su­ku­puo­li­hor­mo­nia estro­gee­nia vapau­te­taan ras­va­ku­dok­ses­ta (7). On mah­do­ton­ta ennus­taa, mis­sä koh­ti kuu­kau­tis­ten palau­tu­mi­seen vaa­dit­ta­va kyn­nys­pai­no tai ‑ras­va­pro­sent­ti sijait­see, sil­lä se on hyvin yksi­löl­lis­tä (6, 8). Jos­kus kuu­kau­ti­set ovat kateis­sa, vaik­ka pai­no oli­si­kin jo ihan­teel­li­sel­la tasol­la. Syy­nä voi olla esi­mer­kik­si sää­te­ly­jär­jes­tel­män toi­min­taa sekoit­ta­vat kor­keat stres­si­hor­mo­ni­ta­sot (8,9).

Vaik­ka ame­nor­rea sekä muut muna­so­lun kyp­sy­mis­häi­riöis­tä vies­ti­vät kuu­kau­ti­son­gel­mat hei­ken­tä­vät akuu­tis­ti hedel­mäl­li­syyt­tä, sai­rau­des­ta paran­tues­sa myös hedel­mäl­li­syys palau­tuu usein ennal­leen (10,11). Jois­sa­kin tapauk­sis­sa selit­tä­mät­tö­mäl­lä lap­set­to­muu­del­la voi olla juu­ret syö­mis­häi­riös­sä, joka on pääs­syt vahin­goit­ta­maan eli­mis­tön aineen­vaih­dun­taa ja hor­mo­ni­toi­min­taa (12,13). Pysy­vät vahin­got ovat kui­ten­kin mel­ko har­vi­nai­sia – usein kyse on yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä, ettei syö­mis­häi­riös­tä olla vie­lä täy­sin toi­vut­tu (11).

Kuu­kau­ti­set, keho­suh­de ja tun­teet

Syö­mis­häi­riö voi tun­tua ikään kuin yhteys­kat­kok­sel­ta kehon ja mie­len välil­lä. Sik­si oman kehon luon­nol­li­seen toi­min­taan kuu­lu­vat kuu­kau­ti­set voi­vat herät­tää monen­lai­sia ris­ti­rii­tai­sia tun­tei­ta riip­puen sii­tä, mis­sä koh­ti toi­pu­mis­tai­val­ta mie­li kul­kee. Vaik­ka kuu­kau­tis­ten paluu­ta oli­si­kin odot­ta­nut ja sii­tä osit­tain iloit­see, voi saman­ai­kai­ses­ti kokea ahdis­tus­ta pai­non­nousus­ta ja kehon toi­min­to­jen nor­ma­li­soi­tu­mi­ses­ta sekä surua sai­rau­teen kyt­key­ty­nees­tä iden­ti­tee­tis­tä luo­pu­mi­ses­ta. Kuu­kau­ti­siin liit­ty­vät oireet, kuten kuu­kau­ti­sia edel­tä­vä pai­non­nousu ja tur­vo­tus, voi­vat myös olla vai­kei­ta asioi­ta hyväk­syä (14,15).

Kuu­kau­tis­ten palau­dut­tua toi­pu­va saat­taa aset­taa itsel­leen pai­nei­ta sen suh­teen, että nyt kun keho ”toi­mii kuten pitää”, pitäi­si mie­len­kin toi­mia (16). Eli­mis­tön palau­tu­mi­nen fysio­lo­gi­sel­la tasol­la ei kui­ten­kaan ole sidok­sis­sa psyyk­ki­seen toi­pu­mi­seen. Syö­mis­häi­riös­tä paran­tu­va voi olla myös eri­tyi­sen herk­kä ime­mään ympä­ris­tös­tään asen­tei­ta ja vai­kut­tei­ta (15), min­kä vuok­si lähi­pii­rin kan­nat­taa omal­la esi­mer­kil­lään suh­tau­tua kuu­kau­ti­siin neut­raa­lis­ti ja kun­nioit­ta­vas­ti. Par­haim­mil­laan kuu­kau­tis­ten palaa­mi­nen voi­kin olla voi­maan­nut­ta­va koke­mus, joka hil­jal­leen aut­taa vah­vis­ta­maan toi­pu­van luot­ta­mus­ta omaan kehoon ja sen kykyyn palau­tua syö­mis­häi­riös­tä.

Lopuk­si

Kuu­kau­tis­häi­riöi­den taus­tal­la on moni­ta­hoi­nen teki­jöi­den ver­kos­to, joka koos­tuu kehon­pai­non, ras­va­ku­dok­sen, hor­mo­nien, ravit­se­muk­sen, lii­kun­nan sekä psyyk­ki­sen stres­sin vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta (17). Kun kaik­ki nämä teki­jät huo­mioi­daan sai­ras­tu­neen hoi­dos­sa ja para­ne­mis­pro­ses­sin tuke­mi­ses­sa, pää­see kuu­kau­tis­kier­to­kin hil­jal­leen aset­tu­maan omaan luon­nol­li­seen ryt­miin­sä. On myös hyvä muis­taa, ettei syö­mis­häi­riös­tä para­ne­mi­sel­la ole aika­tau­lua, ja se pätee myös kuu­kau­tis­ten palaa­mi­seen. Mat­kal­le mah­tuu kom­pas­te­lua ja taka­pak­ke­ja niin fyy­sis­ten kehon toi­min­to­jen palau­tu­mi­sen kuin mie­len­kin toi­pu­mi­sen suh­teen. On siis hyvä olla kär­si­väl­li­nen ja armol­li­nen itse­ään koh­taan para­ne­mi­sen tai­pa­leel­la. Kun luo kehol­le hyvät olo­suh­teet kor­ja­ta sil­le koi­tu­neet hai­tat, keho tekee kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa työn itsel­leen luon­nol­li­ses­sa tah­dis­sa.

Tal­vi­sin ter­vei­sin, Ida Löf­berg

Läh­teet

1. Pin­hei­ro, A., Thorn­ton, L. M., Plo­to­nicov, K. H., Tozzi, F., Klump, K. L., Ber­ret­ti­ni, W. H., … & Bulik, C. M. 2007. Pat­terns of men­strual dis­tur­bance in eating disor­ders. Inter­na­tio­nal Jour­nal of Eating Disor­ders, 40(5), 424–434.

2. Huh­mann, K. 2020. Men­ses requi­res ener­gy: a review of how disor­de­red eating, exces­si­ve exerci­se, and high stress lead to men­strual irre­gu­la­ri­ties. Cli­nical the­ra­peu­tics, 42(3), 401–407.

3. Laugh­lin, G. A., Domin­guez, C. E., & Yen, S. S. C. 1998. Nut­ri­tio­nal and endoc­ri­ne-meta­bo­lic aber­ra­tions in women with func­tio­nal hypot­ha­la­mic ame­norr­hea. The Jour­nal of Cli­nical Endoc­ri­no­lo­gy & Meta­bo­lism, 83(1), 25–32.

4. Krei­pe, R. E., Strauss, J., Hodg­man, C. H., & Ryan, R. M. 1989. Men­strual cycle abnor­ma­li­ties and subcli­nical eating disor­ders: a pre­li­mi­na­ry report. Psyc­ho­so­ma­tic medici­ne, 51(1), 81–86.

5. Mil­ler, K. K., Paru­le­kar, M. S., Schoen­feld, E., Ander­son, E., Hub­bard, J., Kli­bans­ki, A., & Grins­poon, S. K. 1998. Dec­rea­sed lep­tin levels in nor­mal weight women with hypot­ha­la­mic ame­norr­hea: the effects of body com­po­si­tion and nut­ri­tio­nal inta­ke. The Jour­nal of Cli­nical Endoc­ri­no­lo­gy & Meta­bo­lism, 83(7), 2309–2312.

6. Pape, J., Her­bi­son, A. E., & Lee­ners, B. 2021. Reco­ve­ry of men­ses after func­tio­nal hypot­ha­la­mic ame­norr­hoea: if, when and why. Human Repro­duc­tion Upda­te, 27(1), 130–153

7. Frisch, R. E. 1985. Fat­ness, menarc­he, and fema­le fertility.Perspectives in Bio­lo­gy and Medicine,28(4), 611–633.

8. Tina­ho­nes, F. J., Mar­ti­nez-Alfa­ro, B., Gonza­lo-Marin, M., Garcia-Almei­da, J. M., Gar­ri­do-Sanc­hez, L., & Car­do­na, F. 2005. Reco­ve­ry of men­strual cycle after the­ra­py for ano­rexia ner­vo­sa. Eating and Weight Disor­ders-Stu­dies on Ano­rexia, Buli­mia and Obe­si­ty, 10(3), e52-e55.

9. Sake­tos, M., Shar­ma, N., & San­to­ro, N. F. 1993. Suppres­sion of the hypot­ha­la­mic-pitui­ta­ry-ova­rian axis in nor­mal women by glucocor­ticoids. Bio­lo­gy of Repro­duc­tion, 49(6), 1270–1276.

10. Hoff­man, E. R., Zerwas, S. C., & Bulik, C. M. 2011. Repro­duc­ti­ve issues in ano­rexia ner­vo­sa. Expert review of obs­tet­rics & gyneco­lo­gy, 6(4), 403–414.

11. Chaer, R., Nakouzi, N., Ita­ni, L., Tan­nir, H., Krei­dieh, D., El Mas­ri, D., & El Ghoch, M. 2020. Fer­ti­li­ty and Repro­duc­tion after Reco­ve­ry from Ano­rexia Ner­vo­sa: A Sys­te­ma­tic Review and Meta-Ana­ly­sis of Long-Term Fol­low-Up Stu­dies. Disea­ses, 8(4), 46.

12. Lin­na, M. S., Rae­vuo­ri, A., Hauk­ka, J., Suvi­saa­ri, J. M., Suo­kas, J. T., & Giss­ler, M. 2013. Repro­duc­ti­ve health outco­mes in eating disor­ders. Inter­na­tio­nal Jour­nal of Eating Disor­ders, 46(8), 826–833.

13. Kim­mel, M. C., Fer­guson, E. H., Zerwas, S., Bulik, C. M., & Meltzer-Brody, S. 2016. Obs­tet­ric and gyneco­lo­gic problems associa­ted with eating disor­ders. Inter­na­tio­nal Jour­nal of Eating Disor­ders, 49(3), 260–275.

14. Faust, J. P., Goldsch­midt, A. B., Ander­son, K. E., Glunz, C., Brown, M., Loeb, K. L., … & Le Gran­ge, D. 2013. Resump­tion of men­ses in ano­rexia ner­vo­sa during a cour­se of fami­ly-based treat­ment. Jour­nal of eating disor­ders, 1(1), 1–7.

15. Stock­ford, C., Sten­fert Kroe­se, B., Bees­ley, A., & Leung, N. 2019. Women’s reco­ve­ry from ano­rexia ner­vo­sa: a sys­te­ma­tic review and meta-synt­he­sis of qua­li­ta­ti­ve research. Eating disor­ders, 27(4), 343–368.

16. Jen­kins, J., & Ogden, J. 2012. Beco­ming ‘whole’again: A qua­li­ta­ti­ve stu­dy of women’s views of reco­ve­ring from ano­rexia ner­vo­sa. Euro­pean eating disor­ders review, 20(1), e23-e31.

17. Vyver, E., Stei­neg­ger, C., & Katz­man, D. K. 2008. Eating disor­ders and men­strual dys­func­tion in ado­lescents. Annals of the New York Aca­de­my of Sciences, 1135(1), 253–264.