Naisen kuukautiskiertoa ylläpitää hienosti säädelty järjestelmä, jossa aivot ja munasarjat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa kemiallisina viesteinä toimivien hormonien välityksellä. Säännöllinen kuukautiskierto on tärkeä merkki siitä, että säätelyjärjestelmä toimii normaalisti. Kuukautiskierron häiriöt ja häiriintynyt syöminen kulkevat usein rinnakkain, sillä herkkä säätelyjärjestelmä reagoi nopeasti matalaan tai epäsäännölliseen energiansaantiin, rajuihin painonvaihteluihin, suuriin liikuntamääriin ja psyykkiseen kuormitukseen (1, 2). Vaikka kuukautisten poisjääminen yhdistetään usein matalaan painoon ja laihtumiseen, esiintyy kuukautishäiriöitä myös normaalipainoisilla syömistä rajoittavilla naisilla (3–5).
Kuukautiskierron häiriöistä näkyvimpiä ovat kuukautisten puuttuminen tai niiden käynnistymisen viivästyminen, kun taas salakavalampia ovat satunnaiset epäsäännölliset kierrot ja poikkeavat vuodot. Säätelyjärjestelmän epätasapaino ei onneksi ole pysyvä tila, vaan palautuu usein ennalleen sairaudesta toivuttaessa. Kuukautisten normalisoituminen voi kuitenkin viedä aikaa, ja jättää kuukautiset pitkäksikin ajaksi epäsäännöllisiksi (6). Tässä tekstissä pureudutaan tarkemmin kuukautisten puuttumiseen, eli amenorreaan, ja syömishäiriöstä paranemiseen – missä vaiheessa kuukautiset palaavat ja normalisoituvat, voivatko kuukautishäiriöt vaikuttaa hedelmällisyyteen ja minkälaisia tunteita kuukautisten paluu voi herättää?
Milloin kuukautiset palaavat?
Laihtumisen seurauksena kadonneiden kuukautisten palautumisen edellytyksenä on, että paino nousee ja rasvakudoksen määrä lisääntyy, sillä kuukautiskierrolle kriittistä naissukupuolihormonia estrogeenia vapautetaan rasvakudoksesta (7). On mahdotonta ennustaa, missä kohti kuukautisten palautumiseen vaadittava kynnyspaino tai ‑rasvaprosentti sijaitsee, sillä se on hyvin yksilöllistä (6, 8). Joskus kuukautiset ovat kateissa, vaikka paino olisikin jo ihanteellisella tasolla. Syynä voi olla esimerkiksi säätelyjärjestelmän toimintaa sekoittavat korkeat stressihormonitasot (8,9).
Vaikka amenorrea sekä muut munasolun kypsymishäiriöistä viestivät kuukautisongelmat heikentävät akuutisti hedelmällisyyttä, sairaudesta parantuessa myös hedelmällisyys palautuu usein ennalleen (10,11). Joissakin tapauksissa selittämättömällä lapsettomuudella voi olla juuret syömishäiriössä, joka on päässyt vahingoittamaan elimistön aineenvaihduntaa ja hormonitoimintaa (12,13). Pysyvät vahingot ovat kuitenkin melko harvinaisia – usein kyse on yksinkertaisesti siitä, ettei syömishäiriöstä olla vielä täysin toivuttu (11).
Kuukautiset, kehosuhde ja tunteet
Syömishäiriö voi tuntua ikään kuin yhteyskatkokselta kehon ja mielen välillä. Siksi oman kehon luonnolliseen toimintaan kuuluvat kuukautiset voivat herättää monenlaisia ristiriitaisia tunteita riippuen siitä, missä kohti toipumistaivalta mieli kulkee. Vaikka kuukautisten paluuta olisikin odottanut ja siitä osittain iloitsee, voi samanaikaisesti kokea ahdistusta painonnoususta ja kehon toimintojen normalisoitumisesta sekä surua sairauteen kytkeytyneestä identiteetistä luopumisesta. Kuukautisiin liittyvät oireet, kuten kuukautisia edeltävä painonnousu ja turvotus, voivat myös olla vaikeita asioita hyväksyä (14,15).
Kuukautisten palauduttua toipuva saattaa asettaa itselleen paineita sen suhteen, että nyt kun keho ”toimii kuten pitää”, pitäisi mielenkin toimia (16). Elimistön palautuminen fysiologisella tasolla ei kuitenkaan ole sidoksissa psyykkiseen toipumiseen. Syömishäiriöstä parantuva voi olla myös erityisen herkkä imemään ympäristöstään asenteita ja vaikutteita (15), minkä vuoksi lähipiirin kannattaa omalla esimerkillään suhtautua kuukautisiin neutraalisti ja kunnioittavasti. Parhaimmillaan kuukautisten palaaminen voikin olla voimaannuttava kokemus, joka hiljalleen auttaa vahvistamaan toipuvan luottamusta omaan kehoon ja sen kykyyn palautua syömishäiriöstä.
Lopuksi
Kuukautishäiriöiden taustalla on monitahoinen tekijöiden verkosto, joka koostuu kehonpainon, rasvakudoksen, hormonien, ravitsemuksen, liikunnan sekä psyykkisen stressin vuorovaikutuksesta (17). Kun kaikki nämä tekijät huomioidaan sairastuneen hoidossa ja paranemisprosessin tukemisessa, pääsee kuukautiskiertokin hiljalleen asettumaan omaan luonnolliseen rytmiinsä. On myös hyvä muistaa, ettei syömishäiriöstä paranemisella ole aikataulua, ja se pätee myös kuukautisten palaamiseen. Matkalle mahtuu kompastelua ja takapakkeja niin fyysisten kehon toimintojen palautumisen kuin mielenkin toipumisen suhteen. On siis hyvä olla kärsivällinen ja armollinen itseään kohtaan paranemisen taipaleella. Kun luo keholle hyvät olosuhteet korjata sille koituneet haitat, keho tekee kaikessa hiljaisuudessa työn itselleen luonnollisessa tahdissa.
Talvisin terveisin, Ida Löfberg
Lähteet
1. Pinheiro, A., Thornton, L. M., Plotonicov, K. H., Tozzi, F., Klump, K. L., Berrettini, W. H., … & Bulik, C. M. 2007. Patterns of menstrual disturbance in eating disorders. International Journal of Eating Disorders, 40(5), 424–434.
2. Huhmann, K. 2020. Menses requires energy: a review of how disordered eating, excessive exercise, and high stress lead to menstrual irregularities. Clinical therapeutics, 42(3), 401–407.
3. Laughlin, G. A., Dominguez, C. E., & Yen, S. S. C. 1998. Nutritional and endocrine-metabolic aberrations in women with functional hypothalamic amenorrhea. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, 83(1), 25–32.
4. Kreipe, R. E., Strauss, J., Hodgman, C. H., & Ryan, R. M. 1989. Menstrual cycle abnormalities and subclinical eating disorders: a preliminary report. Psychosomatic medicine, 51(1), 81–86.
5. Miller, K. K., Parulekar, M. S., Schoenfeld, E., Anderson, E., Hubbard, J., Klibanski, A., & Grinspoon, S. K. 1998. Decreased leptin levels in normal weight women with hypothalamic amenorrhea: the effects of body composition and nutritional intake. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, 83(7), 2309–2312.
6. Pape, J., Herbison, A. E., & Leeners, B. 2021. Recovery of menses after functional hypothalamic amenorrhoea: if, when and why. Human Reproduction Update, 27(1), 130–153
7. Frisch, R. E. 1985. Fatness, menarche, and female fertility.Perspectives in Biology and Medicine,28(4), 611–633.
8. Tinahones, F. J., Martinez-Alfaro, B., Gonzalo-Marin, M., Garcia-Almeida, J. M., Garrido-Sanchez, L., & Cardona, F. 2005. Recovery of menstrual cycle after therapy for anorexia nervosa. Eating and Weight Disorders-Studies on Anorexia, Bulimia and Obesity, 10(3), e52-e55.
9. Saketos, M., Sharma, N., & Santoro, N. F. 1993. Suppression of the hypothalamic-pituitary-ovarian axis in normal women by glucocorticoids. Biology of Reproduction, 49(6), 1270–1276.
10. Hoffman, E. R., Zerwas, S. C., & Bulik, C. M. 2011. Reproductive issues in anorexia nervosa. Expert review of obstetrics & gynecology, 6(4), 403–414.
11. Chaer, R., Nakouzi, N., Itani, L., Tannir, H., Kreidieh, D., El Masri, D., & El Ghoch, M. 2020. Fertility and Reproduction after Recovery from Anorexia Nervosa: A Systematic Review and Meta-Analysis of Long-Term Follow-Up Studies. Diseases, 8(4), 46.
12. Linna, M. S., Raevuori, A., Haukka, J., Suvisaari, J. M., Suokas, J. T., & Gissler, M. 2013. Reproductive health outcomes in eating disorders. International Journal of Eating Disorders, 46(8), 826–833.
13. Kimmel, M. C., Ferguson, E. H., Zerwas, S., Bulik, C. M., & Meltzer-Brody, S. 2016. Obstetric and gynecologic problems associated with eating disorders. International Journal of Eating Disorders, 49(3), 260–275.
14. Faust, J. P., Goldschmidt, A. B., Anderson, K. E., Glunz, C., Brown, M., Loeb, K. L., … & Le Grange, D. 2013. Resumption of menses in anorexia nervosa during a course of family-based treatment. Journal of eating disorders, 1(1), 1–7.
15. Stockford, C., Stenfert Kroese, B., Beesley, A., & Leung, N. 2019. Women’s recovery from anorexia nervosa: a systematic review and meta-synthesis of qualitative research. Eating disorders, 27(4), 343–368.
16. Jenkins, J., & Ogden, J. 2012. Becoming ‘whole’again: A qualitative study of women’s views of recovering from anorexia nervosa. European eating disorders review, 20(1), e23-e31.
17. Vyver, E., Steinegger, C., & Katzman, D. K. 2008. Eating disorders and menstrual dysfunction in adolescents. Annals of the New York Academy of Sciences, 1135(1), 253–264.
Vastaa