Tuo­rei­ta tut­ki­musuu­ti­sia Jyväs­ky­län yli­opis­tos­ta – ruo­ka­va­lion rajoit­ta­mi­nen ja syö­mis­häi­riöt ovat yhtey­des­sä vam­moi­hin nai­sur­hei­li­joil­la

Tämän­ker­tai­ses­sa blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa käsi­tel­lään tuo­ret­ta, Jyväs­ky­län yli­opis­ton lii­kun­ta­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa teh­tyä tut­ki­mus­ta, jos­sa sel­vi­tet­tiin rajoit­tu­neen syö­mis­käyt­täy­ty­mi­sen, syö­mis­häi­riöi­den sekä kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöi­den ylei­syyt­tä suo­ma­lai­sil­la nai­sur­hei­li­joil­la. Lisäk­si tut­kit­tiin, onko näi­den teki­jöi­den ylei­syy­des­sä ero­ja urhei­li­joi­den tason, iän tai laji­tyy­pin suh­teen tar­kas­tel­tu­na. Tut­ki­muk­ses­sa tar­kas­tel­tiin myös edel­lä mai­nit­tu­jen teki­jöi­den yhteyt­tä vam­mo­jen ilmaan­tu­mi­seen sekä vam­ma­vuo­ro­kausien luku­mää­rään vas­taus­het­keä edel­tä­vän vuo­den aika­na.

Käyn seu­raa­vak­si läpi sitä, mil­lä taval­la tut­ki­musai­neis­to kerät­tiin ja miten haas­tei­ta syö­mi­ses­sä ja kuu­kau­tis­kier­ros­sa tut­kit­tiin. Jos haluat lukea vain tut­ki­muk­sen tulok­sis­ta, hyp­pää suo­raan Tut­ki­muk­sen löy­dök­set ‑osioon.

Tut­ki­mus­me­ne­tel­mät

Tut­ki­musai­neis­to kerät­tiin säh­köi­sel­lä kyse­ly­lo­mak­keel­la, jon­ka link­kiä jaet­tiin Suo­men Olym­pia­ko­mi­tean, laji­liit­to­jen ja urhei­lua­ka­te­mioi­den avus­tuk­sel­la sekä sosi­aa­li­ses­sa medias­sa. Kyse­lyyn toi­vot­tiin vas­tauk­sia vähin­tään 15-vuo­tiail­ta nai­sur­hei­li­joil­ta aina kil­pa­kun­toi­li­jois­ta kan­sain­vä­li­sen tason urhei­li­joi­hin. Kyse­ly oli avoin­na tou­ko­kuus­ta elo­kuu­hun vuon­na 2020.

Nyt jul­kais­tun tut­ki­muk­sen aineis­to koos­tui 846:sta 15–45-vuotiaasta nai­sur­hei­li­jas­ta, jot­ka kil­pai­li­vat yhteen­sä 67:ssä eri lajis­sa. Kyse­ly­lo­mak­keel­la rajoit­tu­nut­ta syö­mis­käyt­täy­ty­mis­tä, eli ruo­ka­va­lion tark­kaa rajoit­ta­mis­ta ja kont­rol­loin­tia, sekä syö­mis­häi­riöi­tä kysyt­tiin yksit­täi­sil­lä kysy­myk­sil­lä. Kuu­kau­tis­kier­toon liit­tyen kysyt­tiin mm. kier­ron kes­toa vuo­ro­kausis­sa, edel­lis­ten kuu­kau­tis­ten ajan­koh­taa sekä kuu­kau­tis­ten luku­mää­rää edel­li­sen vuo­den aika­na. Lisäk­si tut­kit­ta­vil­ta tie­dus­tel­tiin hor­mo­naa­lis­ten val­mis­tei­den käy­tös­tä.

Kuu­kau­tis­kier­ron häi­riök­si kat­sot­tiin ylei­sen käy­tän­nön ja suo­si­tus­ten mukai­ses­ti (Nat­tiv ym. 2007; Kol­tun ym. 2020; Elliott-Sale ym. 2021) seu­raa­vat tilan­teet: 1) kuu­kau­tis­kier­ron pituus (aika kuu­kau­tis­ten alka­mi­ses­ta seu­raa­vien kuu­kau­tis­ten alkuun) oli taval­li­ses­ti yli 35 vuo­ro­kaut­ta, 2) edel­li­sis­tä kuu­kau­ti­sis­ta oli vähin­tään kol­me kuu­kaut­ta, 3) edel­li­sen vuo­den aika­na oli ollut alle yhdek­sät kuu­kau­ti­set, 4) kuu­kau­ti­set eivät olleet alka­neet 15 ikä­vuo­teen men­nes­sä tai 5) urhei­li­ja rapor­toi käyt­tä­vän­sä hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä sik­si, että muu­ten kuu­kau­ti­sia ei tuli­si. Kuu­kau­tis­kier­toa
kos­ke­vis­sa kysy­myk­sis­sä tar­kas­tel­tiin vain nii­tä urhei­li­joi­ta, jot­ka eivät käyt­tä­neet hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä tai jot­ka rapor­toi­vat käyt­tä­vän­sä hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä sik­si, että muu­ten kuu­kau­ti­sia ei tuli­si. Näin toi­mit­tiin sik­si, että hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn käyt­tö voi peit­tää kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöt alleen (De Souza ym. 2014; Mount­joy ym. 2018), eikä hor­mo­naa­li­sia val­mis­tei­ta käyt­tä­vil­lä pys­ty­tä päät­te­le­mään, tuli­si­vat­ko kuu­kau­ti­set sään­nöl­li­ses­ti ilman hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä.

Tut­ki­muk­sen löy­dök­set 

Tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­neis­ta nai­sur­hei­li­jois­ta 25 % rapor­toi rajoit­tu­nees­ta syö­mis­käyt­täy­ty­mi­ses­tä, 18 % nykyi­ses­tä tai aikai­sem­mas­ta syö­mis­häi­riös­tä ja 32 % kuu­kau­tis­kier­ron häi­riös­tä. Edel­lä mai­nit­tu­jen teki­jöi­den ylei­syy­des­sä ei ollut eroa kor­keam­man tason eli kan­sal­li­sen ja kan­san­vä­li­sen tason urhei­li­joi­den ja alem­man tason eli kil­pa­kun­toi­li­joi­den ja pii­ri- tai alue­ta­son urhei­li­joi­den välil­lä. Sen sijaan nuo­rem­pia (15–24-vuotiaita) ja van­hem­pia (25–45-vuotiaita) urhei­li­joi­ta ver­rat­taes­sa nuo­rem­mat rapor­toi­vat useam­min kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöis­tä ja van­hem­mat useam­min nykyi­ses­tä tai aikai­sem­mas­ta syö­mis­häi­riös­tä.

Kun urhei­li­jat jaet­tiin laji­tyyp­pien mukaan pai­no­herk­kien ja ei-pai­no­herk­kien lajien har­ras­ta­jiin, havait­tiin, että rajoit­tu­nut syö­mis­käyt­täy­ty­mi­nen, nykyi­nen tai aikai­sem­pi syö­mis­häi­riö ja kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöt oli­vat ylei­sem­piä pai­no­herk­kien lajien har­ras­ta­jil­la. Pai­no­her­kil­lä lajeil­la tar­koi­tet­tiin laje­ja, jos­sa pai­no tai ulko­nä­kö ovat suo­ri­tuk­ses­sa kes­kei­ses­sä ase­mas­sa. Täl­lai­sik­si lajeik­si luet­tiin esteet­ti­set ja kes­tä­vyys­la­jit sekä pai­no­luok­ka- ja hyp­py­la­jit, kun taas ei-pai­no­her­kik­si kat­sot­tiin tek­ni­set lajit sekä teho- ja pal­loi­lu­la­jit.

Lisäk­si tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­si, että edel­tä­vän vuo­den aika­na har­joit­te­lun tai kil­pai­le­mi­sen estä­nyt urhei­lu­vam­ma oli sat­tu­nut 62 %:lle rajoit­tu­nees­ta syö­mis­käyt­täy­ty­mi­ses­tä rapor­toi­vis­ta urhei­li­jois­ta ja 68 %:lle nykyi­ses­tä tai aikai­sem­mas­ta syö­mis­häi­riös­tä rapor­toi­vis­ta urhei­li­jois­ta. Urhei­li­joil­la, jot­ka eivät rapor­toi­neet rajoit­tu­nees­ta syö­mis­käyt­täy­ty­mi­ses­tä tai syö­mis­häi­riös­tä, luvut oli­vat 54 % ja 53 %, eli heil­lä vam­mo­jen ilmaan­tu­mi­nen oli jon­kin ver­ran har­vi­nai­sem­paa. Kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöis­tä rapor­toi­neis­ta urhei­li­jois­ta 40 % oli jou­tu­nut jät­tä­mään har­joi­tuk­sia tai kil­pai­lui­ta väliin vam­man vuok­si vähin­tään kol­men vii­kon ver­ran vii­mei­sen vuo­den aika­na. Urhei­li­joil­la, joil­la ei ollut kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöi­tä, vas­taa­va luku oli 27 %. Rajoit­tu­nut syö­mis­käyt­täy­ty­mi­nen ja syö­mis­häi­riöt oli­vat siis yhtey­des­sä vam­ma­ris­kiin, ja kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöt yhdis­tyi­vät suu­rem­paan vam­ma­vuo­ro­kausien luku­mää­rään.

Tulok­sia tul­ki­tes­sa on tär­ke­ää huo­mioi­da se, että tie­dot kerät­tiin yhdes­sä aika­pis­tees­sä, mis­tä joh­tuen tulok­set eivät suo­raan osoi­ta, että rajoit­tu­nut syö­mis­käyt­täy­ty­mi­nen ja syö­mis­häi­riöt lisäi­si­vät vam­ma­ris­kiä tai että kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöt vai­kut­tai­si­vat vam­ma­vuo­ro­kausien mää­rään lisää­väs­ti. Tut­ki­muk­sen tulok­sis­ta sel­vi­ää myös, että urhei­li­joil­la, jot­ka rapor­toi­vat kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöis­tä, oli mata­lam­pi kehon pai­noin­dek­si kuin urhei­li­joil­la, jot­ka rapor­toi­vat sään­nöl­li­ses­tä kuu­kau­tis­kier­ros­ta. Lisäk­si kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöis­tä rapor­toi­vil­le urhei­li­joil­le ker­tyi myös enem­män har­joi­tus­tun­te­ja kuin sään­nöl­li­ses­tä kuu­kau­tis­kier­ros­ta rapor­toi­vil­le. Näin ollen voi­kin olla, että kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöi­den ja vam­ma­vuo­ro­kausien väli­nen yhteys selit­tyy pikem­min­kin suu­rem­mal­la har­joit­te­lu­mää­räl­lä ja/tai mata­lam­mal­la pai­noin­dek­sil­lä kuin sil­lä, että kuu­kau­tis­kier­to ei ole sään­nöl­li­nen.

Huo­li­mat­ta sii­tä, että tämän tut­ki­muk­sen perus­teel­la ei voi­da pää­tel­lä syy-seu­raus­suh­tei­ta, aikai­sem­mis­ta tut­ki­muk­sis­ta tie­de­tään kui­ten­kin, että urhei­li­joi­den rajoit­tu­nut syö­mis­käyt­täy­ty­mi­nen ja syö­mis­häi­riöt joh­ta­vat monis­sa tapauk­sis­sa kulu­tuk­seen näh­den lii­an alhai­seen ener­gian­saan­tiin ja tätä kaut­ta altis­ta­vat urhei­li­jan monil­le ter­veys­haas­teil­le (mm. Mount­joy ym. 2018). Syö­mis­häi­riö­oi­reet on myös aikai­sem­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa yhdis­tet­ty vam­moi­hin nuo­ril­la ja nuo­ril­la aikui­sil­la urhei­li­joil­la (Thein-Nis­sen­baum ym. 2011; Scheid & Ste­fa­nik 2019), ja nyt teh­ty tut­ki­mus osoit­taa, että yhteys vam­mo­jen ja syö­mis­häi­riöi­den välil­lä löy­tyy myös sil­loin, kun tar­kas­tel­laan vain van­hem­pia (25–45-vuotiaita) urhei­li­joi­ta. Näyt­tää siis sil­tä, että syö­mi­sen haas­teet yhdis­ty­vät vam­moi­hin urhei­li­joil­la iäs­tä riip­pu­mat­ta.

Miten näi­tä tulok­sia sit­ten voi­si hyö­dyn­tää käy­tän­nös­sä? Kos­ka tulos­ten mukaan haas­teet syö­mi­ses­sä ja kuu­kau­tis­kier­ros­sa ovat ylei­siä kai­ken tasoi­sil­la urhei­li­joil­la, oli­si tär­ke­ää, että urhei­li­jat ja hei­dän kans­saan toi­mi­vat hen­ki­löt kiin­nit­täi­si­vät tar­peek­si aikai­ses­sa vai­hees­sa huo­mio­ta syö­mi­sen haas­tei­siin ja kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöi­hin. Usein edel­leen tun­nu­taan ajat­te­le­van, että mitä alhai­sem­pi on pai­no, sitä parem­pi on suo­ri­tus­ky­ky, mut­ta asia ei ole aivan näin yksin­ker­tai­nen ja suo­ra­vii­vai­nen. Jois­sain tapauk­sis­sa pai­non opti­moin­ti voi päin­vas­toin alen­taa suo­ri­tus­ky­kyä lisään­ty­nei­den vam­mo­jen myö­tä. (Huo­maa, että riit­tä­mä­tön ener­gian­saan­ti voi aiheut­taa haas­tei­ta opti­maa­li­sel­le suo­ri­tus­ky­vyl­le myös ilman vam­mo­jen ilmaan­tu­mis­ta, kuten Van­Heest ja kol­le­gat
(2014) osoit­ti­vat tut­ki­muk­ses­saan.)

Tut­ki­mus­jul­kai­su on avoi­mes­ti luet­ta­vis­sa osoit­tees­sa https://www.mdpi.com/2072–6643/13/9/3275. Tut­ki­mus on osa laa­jem­paa Jyväs­ky­län yli­opis­ton ja Kil­pa- ja huip­pu-urhei­lun tut­ki­mus­kes­kuk­sen Nai­sur­hei­li­ja 2.0 ‑han­ket­ta, jota joh­taa lii­kun­ta­tie­tei­den toh­to­ri Johan­na Iha­lai­nen.

Kir­joit­ta­ja:

Suvi Ravi, tut­ki­muk­sen vas­taa­va
kir­joit­ta­ja ja väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja, Jyväs­ky­län yli­opis­to

Läh­teet:

Elliott-Sale, K. J., Mina­han, C. L., de
Jon­ge, X. A. J., Acker­man, K. E., Sipi­lä, S., Cons­tan­ti­ni, N. W., … &
Hack­ney, A. C. (2021). Met­ho­do­lo­gical con­si­de­ra­tions for stu­dies in sport and
exerci­se science with women as par­tici­pants: a wor­king gui­de for stan­dards of
prac­tice for research on women. Sports Medici­ne, 51(5), 843–861.

De Souza, M. J., Nat­tiv, A., Joy, E., Mis­ra, M.,
Wil­liams, N. I., Mal­lin­son, R. J., … & Panel, E. (2014). 2014 Fema­le
Ath­le­te Triad Coa­li­tion Con­sen­sus Sta­te­ment on treat­ment and return to play of
the fema­le ath­le­te triad: 1st Inter­na­tio­nal Con­fe­rence held in San Francisco,
Cali­for­nia, May 2012 and 2nd Inter­na­tio­nal Con­fe­rence held in India­na­po­lis,
India­na, May 2013. Bri­tish jour­nal of sports medici­ne, 48(4), 289–289.

Kol­tun, K. J., Wil­liams, N. I., & De Souza, M.
J. (2020). Fema­le Ath­le­te Triad Coa­li­tion cumu­la­ti­ve risk assess­ment tool:
pro­po­sed alter­na­ti­ve sco­ring stra­te­gies. Applied Phy­sio­lo­gy, Nut­ri­tion, and
Meta­bo­lism, 45(12), 1324–1331.

Mount­joy, M., Sund­got-Bor­gen, J. K., Bur­ke, L. M.,
Acker­man, K. E., Blauwet, C., Cons­tan­ti­ni, N., … & Bud­gett, R. (2018).
IOC con­sen­sus sta­te­ment on rela­ti­ve ener­gy deficiency in sport (RED‑S): 2018
upda­te. Bri­tish jour­nal of sports medici­ne.

Nat­tiv, A.; Loucks, A.B.; Mano­re, M.M.; San­born,
C.F.; Sund­got-Bor­gen, J.; War­ren, M.P. (2007) Ame­rican Col­le­ge of Sports
Medici­ne Posi­tion Stand. The Fema­le Ath­le­te Triad. Med. Sci. Sports Exerc.
39(10), 1867–1882.

Scheid, J. L., & Ste­fa­nik, M. E. (2019). Dri­ve
for Thin­ness Pre­dicts Muscu­los­ke­le­tal Inju­ries in Divi­sion II NCAA Fema­le Ath­le­tes.
Jour­nal of Func­tio­nal Morp­ho­lo­gy and Kine­sio­lo­gy, 4(3), 52.

Thein-Nis­sen­baum, J. M., Rauh, M. J., Carr, K. E.,
Loud, K. J., & McGui­ne, T. A. (2011). Associa­tions between disor­de­red
eating, men­strual dys­func­tion, and muscu­los­ke­le­tal inju­ry among high school
ath­le­tes. jour­nal of ort­ho­pae­dic & sports phy­sical the­ra­py, 41(2), 60–69.

Van­Heest, J. L., Rod­gers, C. D., Maho­ney, C. E.,
& De Souza, M. J. (2014). Ova­rian suppres­sion impairs sport per­for­mance in
junior eli­te fema­le swim­mers. Medici­ne and science in
sports and exerci­se, 46(1), 156–166.