Mik­si yksi­tyi­siä pal­ve­lui­ta on jär­ke­vää käyt­tää syö­mis­häi­riöi­den hoi­toon?

Lai­toim­me ilol­la mer­kil­le, kuin­ka uudes­sa hal­li­tus­oh­jel­mas­sa mai­ni­taan, että uusi hal­li­tus halu­aa tukea hyvin­voin­tia­luei­ta lisää­mään yhteis­työ­tä yksi­tyis­ten pal­ve­lun­tar­joa­jien kans­sa. Täs­sä pii­lee vin­ha vii­saus, joka usein jää huo­maa­mat­ta yksi­tyi­siä ja jul­ki­sia pal­ve­lui­ta ver­tai­le­vis­sa kes­kus­te­luis­sa. Haluam­me täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa tuo­da esil­le muu­ta­mia kiis­tat­to­mia yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den hyviä puo­lia, joi­ta ei ole tar­peek­si käsi­tel­ty jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa.

Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­sa olem­me hyvin tie­toi­sia sii­tä, että kaik­ki mitä teem­me tänään poh­jus­taa mah­dol­li­suuk­siam­me toi­mia myös huo­men­na. Tämä pakot­taa mei­dät huo­leh­ti­maan pal­ve­luit­tem­me laa­dus­ta jokai­sen asiak­kaan koh­dal­la. Kaik­ki teke­mäm­me toi­mii mai­nok­se­na seu­raa­vil­le asiak­kail­lem­me. Pyr­ki­mys onnis­tu­mi­seen on siis kaik­kien osal­lis­ten etu, niin mei­dän, kuin asiak­kai­dem­me­kin.

Kor­kea hoi­don laa­tu on vält­tä­mä­tön sekä ole­mas­sao­lom­me että työm­me mie­lek­kyy­den ja arvo­jem­me toteut­ta­mi­sen sekä luon­nol­li­ses­ti myös poti­lait­tem­me para­ne­mi­sen kan­nal­ta. Onnek­kaas­ti juu­ri se seik­ka, joka tekee työs­täm­me pal­kit­se­vaa ja mie­len­kiin­tois­ta, on myös se, joka takaa hoi­tom­me laa­dun. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la näi­den kaik­kien osa-alueit­ten toteu­tu­mi­nen aut­taa pää­se­mään hoi­ta­vien hen­ki­löi­den ja poti­lai­den yhtei­seen pää­mää­rään. Todel­la­kin, meil­lä on yhtei­nen pää­mää­rä. Se mikä aut­taa poti­lai­tam­me, aut­taa myös mei­tä ja hait­to­jen kans­sa sama jut­tu.

Käsi­tyk­sem­me mukaan hoi­don laa­tu riip­puu yksi­no­maan hen­ki­lö­kun­nan kyvys­tä tar­jo­ta hyvää ja laa­du­kas­ta hoi­toa. Tämän vuok­si tär­keä osa hoi­don laa­dun­var­mis­tus­ta on hen­ki­lö­kun­nan hyvin­voin­nis­ta ja kou­lu­tuk­ses­ta huo­leh­ti­mi­nen. Hoi­to on juu­ri niin hyvää kuin hoi­ta­vat hen­ki­löt pys­ty­vät tar­joa­maan. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la tähän on mah­dol­li­suus panos­taa, sil­lä sen arvo näyt­täy­tyy kiis­tat­to­ma­na. Täs­sä näyt­täy­tyy jäl­leen kah­den osa­puo­len yhtei­nen etu muo­dos­taen win-win ‑tilan­teen.

Yksi­tyi­sil­lä toi­mi­joil­la hoi­don laa­dus­ta huo­leh­ti­mi­nen on jat­ku­vuu­den edel­ly­tys. Ne, jot­ka täs­tä tin­ki­vät suu­rem­pien voit­to­jen toi­vos­sa, eivät pysy mark­ki­noil­la pit­kään. Hoi­don laa­tu ja hyvät hoi­to­tu­lok­set on olta­va toi­min­nan pää­ta­voit­tee­na ja kaik­ki muu seu­raa sii­tä itses­tään. Raha­nah­ne toi­min­ta­mal­li ei kos­kaan kes­tä kovin kau­an, sil­lä sii­nä eivät toteu­du kaik­kien osa­puol­ten edut. Kes­tä­väs­sä mal­lis­sa kaik­kien etu on sama ja kaik­ki työs­ken­te­le­vät yhtei­sen pää­mää­rän saa­vut­ta­mi­sek­si. Hoi­ta­vat hen­ki­löt anta­vat paras­taan, esi­mie­het tuke­vat työn­te­ki­jöi­tä ja koko yri­tys kukois­taa kes­tä­vän toi­min­ta­mal­lin­sa ansios­ta.

Yksi­tyi­sil­lä toi­mi­joil­la on lisäk­si puo­lel­laan se etu, että he pys­ty­vät pitä­mään laa­dun tär­keim­pä­nä ohje­nuo­ra­naan, sil­lä väes­tö­vas­tuu, jono­jen pur­ka­mi­sen pak­ko sekä hoi­to­jen lyhen­tä­mi­sen pai­ne eivät estä hoi­ta­mas­ta par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la nii­tä, jot­ka ovat aloit­ta­neet hoi­don. Kai­kil­le voi­daan suo­da para­ne­mi­sen rau­ha ja mah­dol­li­suus kul­kea oman näköi­sen­sä para­ne­mi­sen pol­ku. Vai­kea-astei­set syö­mis­häi­riöt kehit­ty­vät vuo­sien saa­tos­sa ja para­ne­mi­nen vaa­tii aina oman aikan­sa. Mie­len pro­ses­se­ja on usein vai­ke­aa kii­reh­tiä nopeam­mik­si, kuin mihin mie­li on val­mis. Tämän vuok­si pysy­vään para­ne­mis­tu­lok­seen tar­vi­taan rau­haa ja se aika, min­kä mie­li tar­vit­see suo­rit­taak­seen para­ne­mi­sen edel­lyt­tä­män kas­vu­teh­tä­vän lop­puun. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la tähän on mah­dol­li­suus väes­tö­vas­tui­den puut­tues­sa.

Para­ne­mi­seen joh­ta­van hoi­don läpi­käy­mi­seen luon­nol­li­ses­ti tar­vi­taan hoi­don kun­nal­li­nen mak­sa­ja. Onkin tär­ke­ää, että mak­sa­va taho ymmär­tää suu­ren sääs­tön, joka saa­daan sii­tä, että hen­ki­lö hoi­de­taan ker­ral­la ter­veek­si, vaik­ka se vei­si­kin useam­man kuu­kau­den tai jopa vuo­den tai yli­kin. Toi­nen vaih­toeh­to on, että hen­ki­löä ei hoi­de­ta ter­veek­si, sai­raus pit­kit­tyy tai kroo­nis­tuu ja hän jää kuor­mit­ta­maan ter­vey­den­huol­toa vuo­sik­si, jos­kus vuo­si­kym­me­nik­si. Kus­tan­nuk­sia lisää hänen työ- tai opis­ke­lu­ky­vyt­tö­myy­ten­sä, jat­ku­va sai­ras­lo­mal­la ole­mi­nen sekä muu inhi­mil­li­nen kär­si­mys, jol­le hän ja hänen lähei­sen­sä altis­tu­vat pit­kä­kes­toi­ses­ti. Usein kulut vie­lä ker­tau­tu­vat ahdis­tu­nei­den läheis­ten sai­ras­lo­mien ja työ­ky­vyt­tö­myy­den muo­dos­sa. Lyhyel­lä täh­täi­mel­lä kal­liil­ta vai­kut­ta­va hoi­to on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä sel­väs­ti hal­vem­pi vaih­toeh­to, kuin hoi­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen tai puut­teel­li­nen hoi­ta­mi­nen.

Erit­täin tär­keä yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den lisäe­tu on, että siel­lä pys­ty­tään eri­kois­tu­maan tiet­tyyn diag­noo­si­ryh­mään ja säi­lyt­tä­mään ammat­ti­tai­to omien sei­nien sisäl­lä joh­don­mu­kai­ses­ti. Yksi­tyi­sel­lä toi­mi­jal­la ei ole pai­nei­ta uudel­leen orga­ni­soi­da työ­ryh­miä niin, että ammat­ti­tai­to hajo­aa orga­ni­saa­tion sel­lai­siin osiin, jois­sa sil­le ei ole tar­vet­ta. Osaa­mis­ta voi­daan jat­ku­vas­ti kas­vat­taa ja kehit­tää. Työn­te­ki­jöi­den ja esi­hen­ki­löi­den alhai­sen vaih­tu­vuu­den vuok­si tie­to­tai­to käy läpi koke­muk­sen tuo­man evo­luu­tion, jos­sa myös hil­jai­nen tie­to tal­len­tuu arjen käy­tän­töi­hin. Syö­mis­häi­riöi­den kal­tais­ten vaa­ti­vien ja vaa­ral­lis­ten sai­rauk­sien hoi­ta­mi­nen vaa­tii hyvää osaa­mis­ta, koke­mus­ta sekä jat­ku­vaa uudis­tu­mi­sen ja kehit­ty­mi­sen halua. Yksi­tyi­ses­sä eri­koi­syk­si­kös­sä ammat­ti­tai­toa on mah­dol­lis­ta yllä­pi­tää jat­ku­vil­la koh­den­ne­tuil­la kou­lu­tuk­sil­la, sil­lä ammat­ti­tai­to ja sen päi­vit­tä­mi­nen tuo arvok­kaan lisän­sä hoi­don laa­dun kehit­tä­mi­seen ja hoi­to­tu­los­ten jat­ku­vaan para­ne­mi­seen.

Syö­mis­häi­riö­kes­kus tar­jo­aa vai­kea­oi­reis­ta syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­vil­le ympä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta hoi­toa yli hyvin­voin­tia­lue­ra­jo­jen. Hoi­dam­me koko­nais­val­tai­ses­ti ja vah­val­la osaa­mi­sel­la myös hei­tä, joil­la on syö­mis­häi­riön ohel­la psy­kiat­ri­sia rin­nak­kais­sai­rauk­sia. Huo­mio­nar­vois­ta on myös, että osas­to­hoi­don hin­ta­lap­pu on Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­ses­sa sel­väs­ti pie­nem­pi, kuin niil­lä har­voil­la jul­ki­sen eri­kois­sai­raan­hoi­don osas­toil­la, jois­sa tar­jo­taan syö­mis­häi­riöi­den hoi­toon eri­kois­tu­nut­ta eri­tyis­ta­son osas­to­hoi­toa ympä­ri vuo­ro­kau­den. Tämä on iloi­nen uuti­nen hyvin­voin­tia­lueil­le, jois­sa pää­tök­set hoi­toon ohjaa­mi­ses­ta ja mak­susi­tou­mus­ten myön­tä­mi­ses­tä yksi­tyi­sel­le puo­lel­le teh­dään. 

Toi­vom­me, että uuden hal­li­tus­oh­jel­man sii­vit­tä­mä­nä yksi­tyi­set pal­ve­lun­tar­joa­jat pää­se­vät tuke­maan jul­kis­ta ter­vey­den­huol­toa tär­keäl­lä ja arvok­kaal­la taval­la myös hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tuk­sen jäl­kei­ses­sä ajas­sa. Toi­vom­me, että tämä nos­taa esil­le sen eri­tyi­sar­von, jota vain yksi­tyi­nen pal­ve­lun­tar­joa­ja voi tuot­taa ja näin täy­den­tää tär­keäl­lä taval­la jul­kis­ta ter­vey­den­huol­toa.

Läm­pi­mäs­ti,

Pia Char­pen­tier

Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja

Läh­teet:

Hal­li­tus­oh­jel­ma 2023
https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/2/4