Urhei­lu­ra­vit­se­mus

Kir­joit­ta­jat:
Maria Heik­ki­lä, Elin­tar­vi­ke­tie­tei­den toh­to­ri
Ida Hei­ku­ra, Lii­kun­ta­tie­tei­den toh­to­ri
Ida Löf­berg, Ter­veys­tie­tei­den kan­di­daat­ti

---

Täs­tä osios­ta löy­dät tie­toa seu­raa­vis­ta aiheis­ta:

Urhei­lu­ra­vit­se­muk­sen perus­teet
Urhei­li­jan ener­gian­saan­ti ja suh­teel­li­nen ener­gia­va­je
Nai­sur­hei­li­jal­le

---

Urhei­li­jan opti­maa­li­nen kehit­ty­mi­nen vaa­tii riit­tä­väs­ti moni­puo­lis­ta har­joit­te­lua, lepoa ja ravin­toa. Hyvin koos­tet­tu ruo­ka­va­lio aut­taa urhei­li­jaa pysy­mään ter­vee­nä, har­joit­te­le­maan tehok­kaas­ti ja palau­tu­maan har­joi­tuk­sis­ta.

Jokai­sen tavoit­teel­li­sen urhei­li­jan ja pal­jon liik­ku­van on hyvä ymmär­tää, miten urhei­lu tuli­si huo­mioi­da päi­vit­täi­siä ruo­ka­va­lin­to­ja teh­des­sä. Jo urhei­le­val­le lap­sel­le ja hänen huol­ta­jil­leen on hyvä opet­taa urhei­lu­ra­vit­se­muk­sen perus­tei­ta osa­na muu­ta urhei­lu­val­men­nus­ta, ja syven­tää näi­tä tie­to­ja iän kart­tues­sa.

Run­sas liik­ku­mi­nen lisää eten­kin urhei­li­jan ener­gian­tar­vet­ta. Ener­gian­tar­ve voi urhei­li­jal­la olla jopa monin­ker­tai­nen vähän liik­ku­vaan ver­rat­tu­na. Riit­tä­vä ener­gian­saan­ti onkin urhei­li­jan ravit­se­muk­sen kul­ma­ki­vi. Myös sään­nöl­li­seen ate­ria­ryt­miin ja ruo­ka­va­lion laa­tuun tulee kiin­nit­tää huo­mio­ta.

---

“Urhei­li­jan ruo­ka­va­lion koos­ta­mi­nen ei ole raket­ti­tie­det­tä eikä sii­tä kan­na­ta teh­dä lii­an moni­mut­kais­ta. Kuten har­joit­te­lu­kin, ravit­se­mus on pit­käl­ti tois­to­jen teke­mis­tä. Se ei tar­koi­ta, että ravit­se­mus oli­si tyl­sää. Ate­rioin­ti on aina pysäh­ty­mi­sen het­ki arjen kes­kel­lä ja sii­tä kan­nat­taa teh­dä itsel­leen mah­dol­li­suuk­sien mukaan mie­lui­nen tapah­tu­ma.”

Ter­ve Urhei­li­ja ‑ohjel­ma

---

---

Urhei­lu­ra­vit­se­muk­sen perus­teet

Urhei­li­jan ravit­se­muk­ses­ta ja ter­vey­des­tä on koot­tu kat­ta­va, tut­kit­tuun tie­toon poh­jau­tu­va mate­ri­aa­li­pa­ket­ti Ter­ve Urhei­li­ja ‑ohjel­man sivus­tol­le. Suo­sit­te­lem­me tutus­tu­maan ajan kans­sa koko sivus­toon! Näis­tä osiois­ta on hyvä läh­teä liik­keel­le:

---

Tutus­tu lisäk­si:

Kat­ta­vaan tie­to­pa­ket­tiin urhei­li­jan ener­gian­saan­nis­ta sekä suh­teel­li­ses­ta ener­gia­va­jees­ta: Urhei­li­jan ener­gian­saan­ti ja suh­teel­li­nen ener­gia­va­je

Nai­sur­hei­li­jal­le laa­dit­tuun moni­puo­li­seen koos­tee­seen hor­mo­ni­toi­min­nas­ta ja kuu­kau­tis­kier­ros­ta: Nai­sur­hei­li­jal­le

---

Urhei­li­jan ener­gian­saan­ti ja suh­teel­li­nen ener­gia­va­je

Ida Hei­ku­ra, Lii­kun­ta­tie­tei­den toh­to­ri

Ener­gian­saan­ti ja ener­gian riit­tä­vyys

Sopi­va ener­gian­saan­ti suh­tees­sa kulu­tuk­seen on tär­kein ravit­se­mus­te­ki­jä urhei­li­jan ter­vey­den ja kehi­tyk­sen taus­tal­la. Moni urhei­li­ja kui­ten­kin tie­toi­ses­ti tai tie­dos­ta­mat­taan saa lii­an niu­kas­ti ener­gi­aa ravin­nos­taan. Tämä voi pit­kään jat­kues­saan joh­taa ongel­mal­li­seen tilan­tee­seen, kun eli­mis­tö alkaa sää­del­lä elin­toi­min­to­jaan var­mis­taak­seen sel­viy­ty­mi­sen kan­nal­ta vält­tä­mät­tö­mim­pien toi­min­to­jen säi­ly­mi­sen.

Ener­gia­va­jeen taus­tal­la voi siis olla mon­ta var­sin eri­lais­ta syy­tä, ja tilan­tee­seen puut­tu­mi­nen on toki huo­mat­ta­van eri­lais­ta vaka­van syö­mis­häi­riö­ta­pauk­sen koh­dal­la ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si maas­to­hiih­tä­jään, joka ei kyke­ne syö­mään riit­tä­väs­ti har­joi­tus­kuor­maan­sa näh­den. On kui­ten­kin tär­ke­ää huo­mioi­da, että eli­mis­tö rea­goi niuk­kaan ener­gian­saan­tiin samal­la tavoin, oli kysees­sä sit­ten tahal­li­nen tai taha­ton ener­gia­va­je.

Tämän takia jokai­sen urhei­li­jan, sekä urhei­lun paris­sa työs­ken­te­le­vän asian­tun­ti­jan oli­si syy­tä kiin­nit­tää huo­mio­ta mah­dol­li­siin ener­gia­va­jeen oirei­siin ja yhdes­sä urhei­li­jan ja tar­vit­taes­sa ravit­se­mus­asian­tun­ti­jan kans­sa var­mis­taa sopi­va ener­gian­saan­ti suh­tees­sa yksi­löl­li­siin tar­pei­siin ja lajin vaa­ti­muk­siin.

Ener­gia­ta­sa­pai­no ja ener­gian­saa­ta­vuus

Usein ener­gia­va­jeen koh­dal­la puhu­taan nega­tii­vi­ses­ta ener­gia­ta­sa­pai­nos­ta. Vii­me vuo­si­na on yhä enem­män alet­tu käyt­tää ter­miä alhai­nen ener­gian­saa­ta­vuus. Kum­man­kin ilmiön taus­tal­la on käy­tän­nös­sä sama aja­tus, mut­ta käsit­teet kuvaa­vat ilmiö­tä hie­man eri näkö­kul­mis­ta (alla lyhyt kuvaus molem­mis­ta käsit­teis­tä). Molem­mat joh­ta­vat pit­kään jat­kues­saan suh­teel­li­sen ener­gia­va­jeen (Rela­ti­ve Ener­gy Deficiency in Sport, RED‑S) kehit­ty­mi­seen, mil­lä on kau­as­kan­toi­sia, epäe­dul­li­sia vai­ku­tuk­sia ter­vey­teen ja suo­ri­tus­ky­kyyn.

Ener­gia­ta­sa­pai­no kuvas­taa päi­vit­täis­tä koko­nai­se­ner­gian­saan­nin (kaik­ki päi­vän aika­na ravin­nos­ta saa­tu ener­gia) ja koko­nai­se­ner­gian­ku­lu­tuk­sen (ener­gia­mää­rä, jon­ka eli­mis­tö kulut­taa yhden päi­vän aika­na pait­si lii­kun­taan, myös lepoai­neen­vaih­dun­nan yllä­pi­tä­mi­seen, ravin­non käsit­te­lyyn ja muu­hun aktii­vi­suu­teen) suh­det­ta. Ener­gia­ta­sa­pai­nos­sa urhei­li­ja saa ruo­ka­va­lios­taan sopi­vas­ti ener­gi­aa suh­tees­sa koko­nais­ku­lu­tuk­seen.

Posi­tii­vi­nen ener­gia­ta­sa­pai­no kuvas­taa suu­rem­paa ener­gian­saan­tia suh­tees­sa kulu­tuk­seen. Nega­tii­vi­nen ener­gia­ta­sa­pai­no kuvas­taa päin­vas­tais­ta tilaa. Vaik­ka yhtä­lö onkin yksin­ker­tai­nen, ener­gia­ta­sa­pai­no on nyky­tie­tä­myk­sen valos­sa suh­teel­li­sen huo­no mit­ta­ri kuvas­ta­maan kehon aineen­vaih­dun­nal­lis­ta tasa­pai­no­ti­laa.

Esi­merk­ki ener­gia­ta­sa­pai­non las­ke­mi­ses­ta:

Ener­gian­saan­ti	Ener­gian­ku­lu­tus	Yhtä­lön ero­tus	Ener­gia­ta­sa­pai­no
2500 kcal	2500 kcal	0 kcal	tasa­pai­nos­sa
3000 kcal	2500 kcal	500 kcal	posi­tii­vi­nen
2000 kcal	2500 kcal	- 500 kcal	nega­tii­vi­nen

Ener­gian­saa­ta­vuus sen sijaan kuvas­taa sitä ener­gia­mää­rää, joka eli­mis­töl­lä jää lii­kun­nan­ai­kai­sen ener­gian­ku­lu­tuk­sen jäl­keen eli­mis­tön mui­hin elin­toi­min­toi­hin käy­tet­tä­väk­si. Ener­gian­saa­ta­vuus suh­teu­te­taan kehon ras­vat­to­maan (aineen­vaih­dun­nal­li­ses­ti aktii­vi­seen) mas­saan (fat-free mass, FFM) ja las­ke­taan seu­raa­vas­ti: (ener­gian­saan­ti – lii­kun­nan aikai­nen ener­gian­ku­lu­tus) / FFM.

Ener­gian­saa­ta­vuus las­kee siten joko ener­gian­saan­tia vähen­tä­mäl­lä tai lii­kun­taa lisää­mäl­lä. Vaik­ka taus­tal­la ovat eri syyt, eli­mis­tö kokee ener­gia­va­jeen samal­la taval­la molem­mis­sa tilan­teis­sa.

	Sopi­va ener­gian­saa­ta­vuus	Alhai­nen ener­gian­saa­ta­vuus
nai­set	n. 35–45 kcal/kg FFM	<30 kcal/kg FFM	Nai­sen eli­mis­tö on her­kem­pi ener­gian­saa­ta­vuu­den vaih­te­lul­le, min­kä vuok­si eri suku­puo­lil­le on annet­tu eri ris­ki­ta­sot
mie­het	n. 35–45 kcal/kg FFM	<25 kcal/kg FFM

Ener­gian­tar­ve eri lajeis­sa

Kos­ka ener­gian­tar­ve on todel­la yksi­löl­lis­tä ja vaa­ti­muk­set jopa kah­den saman­ko­koi­sen, samaa lajia har­ras­ta­van urhei­li­jan välil­lä saat­ta­vat ero­ta toi­sis­taan huo­mat­ta­vas­ti, ei täs­sä osios­sa anne­ta ylei­siä luke­mia ener­gian­tar­pees­ta laji­koh­tai­ses­ti. Samal­la jokais­ta urhei­li­jaa kan­nus­te­taan kiin­nit­tä­mään huo­mio­ta riit­tä­vään ja sopi­vaan ener­gian­saan­tiin omal­la koh­dal­la. Ver­tai­lu vie­rus­ka­ve­rin lau­ta­seen ja syö­mis­tyy­liin ei pal­ve­le kenen­kään etua.

Huo­li­mat­ta toi­si­naan var­sin suu­ris­ta­kin erois­ta eri lajien ja yksi­löi­den ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa, riit­tä­vä ener­gian­saa­ta­vuus on yhtä tär­ke­ää kai­kil­le urhei­li­joil­le ikään, suku­puo­leen ja lajiin kat­so­mat­ta. Seu­raa­vas­sa osios­sa ker­ro­taan tar­kem­min suh­teel­li­sen ener­gia­va­jeen vai­ku­tuk­sis­ta ter­vey­teen ja suo­ri­tus­ky­kyyn.

Suh­teel­li­nen ener­gia­va­je (RED‑S)

Kuin­ka yleis­tä? RED‑S oireyh­ty­män kom­po­nent­te­ja esiin­tyy urhei­li­joil­la pal­jon. Oirei­den esiin­ty­vyys riip­puu mm. urhei­lu­la­jis­ta (ylei­ses­ti ottaen kehon pai­noa kan­nat­te­le­vat lajit ja estetiikka/painoluokkalajit suu­rin ris­ki­ryh­mä) ja suku­puo­les­ta (nai­sil­la ylei­sem­pää kuin mie­hil­lä, mut­ta mie­hil­lä­kin oireyh­ty­mää esiin­tyy).

Tut­ki­mus­ten mukaan jopa 25–50% nais- tai mie­sur­hei­li­jois­ta kär­sii alhai­ses­ta ener­gian­saa­ta­vuu­des­ta (fysio­lo­gi­set oireet esim. kuu­kau­tis­häi­riöt tai alhai­nen tes­tos­te­ro­ni­pi­toi­suus); huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­män osan koh­dal­la taus­tal­la on syö­mis­häi­riö tai häi­riin­ty­nyt syö­mis­käyt­täy­ty­mi­nen (noin 10–25%).

Vai­ku­tuk­set ter­vey­teen ja suo­ri­tus­ky­kyyn: Suh­teel­li­nen ener­gia­va­je vai­kut­taa eli­mis­tön toi­min­toi­hin jo alle vii­kos­sa. Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä vai­ku­tuk­set ovat huo­mat­ta­via. Seu­raa­vas­sa on kuvail­tu lyhyes­ti suh­teel­li­sen ener­gia­va­jeen vai­ku­tuk­sia urhei­li­jan ter­vey­teen ja suo­ri­tus­ky­kyyn.

Alhai­nen ener­gian­saa­ta­vuus muun muas­sa hei­ken­tää:

• suku­puo­li­hor­mo­nien tuo­tan­toa, min­kä seu­rauk­se­na nai­sur­hei­li­jan kuu­kau­tis­kier­to häi­riin­tyy (ame­nor­rea) ja mie­sur­hei­li­jan tes­tos­te­ro­ni­ta­sot las­ke­vat
• estro­gee­ni­pi­toi­suuk­sia, mil­lä on vai­ku­tuk­sia myös sydän- ja veren­kier­toe­li­mis­tön toi­min­taan sekä luus­ton ter­vey­teen
• luus­ton tiheyt­tä suo­raan ja epä­suo­ras­ti hor­mo­nien väli­tyk­sel­lä
• aineen­vaih­dun­ta­hor­mo­nien pitoi­suuk­sia (lep­tii­ni ja T3), min­kä seu­rauk­se­na aineen­vaih­dun­ta levos­sa ja lii­kun­nan aika­na las­kee
• kehon­koos­tu­mus­ta, kun lihas­mas­sa saat­taa las­kea ja ras­va­mas­sa las­kea, pysyä ennal­laan tai nous­ta, tilan­tees­ta riip­puen
• rau­ta-aineen­vaih­dun­taa
• ener­gia­ta­so­ja ja jak­sa­mis­ta tree­neis­sä
• palau­tu­mis­ta tree­neis­tä
• vas­tus­tus­ky­kyä
• psyyk­kis­tä hyvin­voin­tia

Urhei­li­joil­la, joil­la on alhai­nen ener­gian­saa­ta­vuus, on ter­vei­siin urhei­li­joi­hin ver­rat­tu­na:

• ~3‑kertainen ris­ki alen­tu­neel­le luun­ti­hey­del­le
• 4,5 ker­taa enem­män rasi­tus­mur­tu­mia uran aika­na
• 7 ker­taa hei­kom­pi mah­dol­li­suus menes­tyä arvo­kil­pai­luis­sa
• 4,5 ker­taa enem­män mene­tet­ty­jä har­joi­tus­päi­viä
• 3,8‑kertainen ris­ki sai­ras­tua ylä­hen­gi­tys­tiein­fek­tioon lähel­lä arvo­kil­pai­lua
• epäe­dul­li­sem­pi kehon­koos­tu­mus (suu­rem­pi ras­va­mas­sa)
• hei­kom­pi rau­ta­ta­sa­pai­no (alhai­sem­pi hemo­glo­bii­ni­mas­sa)
• hei­ken­ty­nyt kes­kit­ty­mis­ky­ky (2‑kertainen ris­ki)
• huo­nom­pi mie­lia­la (yli 2‑kertainen ris­ki)
• hei­kom­pi her­mo­li­has­jär­jes­tel­män suo­ri­tus­ky­ky
• hei­kom­pi har­joi­tus­vas­te (yli 2‑kertainen ris­ki)
• alhai­set gly­ko­gee­ni­va­ras­tot

Erit­täin lyhyt­kes­toi­nen (~alle vii­kon) ener­gia­va­je tus­kin aiheut­taa kovin vaka­vaa tai pysy­vää vahin­koa urhei­li­jan ter­vey­del­le tai suo­ri­tus­ky­vyl­le, mut­ta mitä kau­em­min ener­gia­va­je kes­tää, sitä vaka­vam­pia seu­rauk­set ovat ja sitä haas­ta­vam­paa tilan­net­ta on kor­ja­ta jäl­ki­kä­teen.

---

Tämän osion läh­teet:

• Acker­man KE, Cano Soko­loff N, G DENM, Clar­ke HM, Lee H, Mis­ra M (2015) Frac­tu­res in Rela­tion to Men­strual Sta­tus and Bone Para­me­ters in Young Ath­le­tes Med Sci Sports Exerc 47:1577–1586 doi:10.1249/MSS.0000000000000574
• Acker­man KE et al. (2019) Low ener­gy avai­la­bi­li­ty sur­ro­ga­tes cor­re­la­te with health and per­for­mance con­sequences of Rela­ti­ve Ener­gy Deficiency in Sport Br J Sports Med 53:628–633 doi:10.1136/bjsports-2017–098958
• Acker­man KE et al. (2020) #REDS (Rela­ti­ve Ener­gy Deficiency in Sport): time for a revo­lu­tion in sports cul­tu­re and sys­tems to impro­ve ath­le­te health and per­for­mance Br J Sports Med doi:10.1136/bjsports-2019–101926
• Cial­del­la-Kam L, Gue­bels CP, Mad­da­lozzo GF, Mano­re MM (2014) Die­ta­ry inter­ven­tion res­to­red men­ses in fema­le ath­le­tes with exerci­se-associa­ted men­strual dys­func­tion with limi­ted impact on bone and muscle health Nut­rients 6:3018–3039 doi:10.3390/nu6083018
• Deutz RC, Benar­dot D, Mar­tin DE, Cody MM (2000) Rela­tions­hip between ener­gy deficits and body com­po­si­tion in eli­te fema­le gym­nasts and run­ners Med Sci Sports Exerc 32:659–668 doi:10.1097/00005768–200003000-00017
• Drew M et al. (2018) Pre­va­lence of ill­ness, poor men­tal health and sleep qua­li­ty and low ener­gy avai­la­bi­li­ty prior to the 2016 Sum­mer Olym­pic Games Br J Sports Med 52:47–53 doi:10.1136/bjsports-2017–098208
• Drew MK et al. (2017) A mul­ti­fac­to­rial eva­lua­tion of ill­ness risk fac­tors in ath­le­tes pre­pa­ring for the Sum­mer Olym­pic Games J Sci Med Sport 20:745–750 doi:10.1016/j.jsams.2017.02.010
• Elliott-Sale KJ, Ten­for­de AS, Parzia­le AL, Holtz­man B, Acker­man KE (2018) Endoc­ri­ne Effects of Rela­ti­ve Ener­gy Deficiency in Sport Int J Sport Nutr Exerc Metab 28:335–349 doi:10.1123/ijsnem.2018–0127
• Hei­ku­ra IA, Bur­ke LM, Bergland D, Uusi­ta­lo ALT, Mero AA, Stel­lingwerff T (2018a) Impact of Ener­gy Avai­la­bi­li­ty, Health, and Sex on Hemo­glo­bin-Mass Res­pon­ses Fol­lowing Live-High-Train-High Alti­tu­de Trai­ning in Eli­te Fema­le and Male Dis­tance Ath­le­tes Int J Sports Phy­siol Per­form 13:1090–1096 doi:10.1123/ijspp.2017–0547
• Hei­ku­ra IA, Uusi­ta­lo ALT, Stel­lingwerff T, Bergland D, Mero AA, Bur­ke LM (2018b) Low Ener­gy Avai­la­bi­li­ty Is Dif­ficult to Assess but Outco­mes Have Lar­ge Impact on Bone Inju­ry Rates in Eli­te Dis­tance Ath­le­tes Int J Sport Nutr Exerc Metab 28:403–411 doi:10.1123/ijsnem.2017–0313
• Koji­ma C, Ishi­bas­hi A, Tana­be Y, Iway­ama K, Kamei A, Taka­has­hi H, Goto K (2020) Muscle Glyco­gen Con­tent during Endu­rance Trai­ning under Low Ener­gy Avai­la­bi­li­ty Med Sci Sports Exerc 52:187–195 doi:10.1249/MSS.0000000000002098
• Loucks AB (2006) The res­pon­se of lutei­nizing hor­mo­ne pul­sa­ti­li­ty to 5 days of low ener­gy avai­la­bi­li­ty disap­pears by 14 years of gyneco­lo­gical age J Clin Endoc­ri­nol Metab 91:3158–3164 doi:10.1210/jc.2006–0570
• Loucks AB, Kiens B, Wright HH (2011) Ener­gy avai­la­bi­li­ty in ath­le­tes J Sports Sci 29 Suppl 1:S7-15 doi:10.1080/02640414.2011.588958
• Mount­joy M et al. (2018) IOC con­sen­sus sta­te­ment on rela­ti­ve ener­gy deficiency in sport (RED‑S): 2018 upda­te Br J Sports Med 52:687–697 doi:10.1136/bjsports-2018–099193
• Torn­berg AB, Melin A, Koi­vu­la FM, Johans­son A, Skou­by S, Faber J, Sjo­din A (2017) Reduced Neu­ro­muscu­lar Per­for­mance in Ame­norr­heic Eli­te Endu­rance Ath­le­tes Med Sci Sports Exerc 49:2478–2485 doi:10.1249/MSS.0000000000001383
• Van­heest JL, Rod­gers CD, Maho­ney CE, De Souza MJ (2014) Ova­rian suppres­sion impairs sport per­for­mance in junior eli­te fema­le swim­mers Med Sci Sports Exerc 46:156–166 doi:10.1249/MSS.0b013e3182a32b72
• Wells KR, Jeacoc­ke NA, Appa­neal R, Smith HD, Vla­ho­vich N, Bur­ke LM, Hug­hes D (2020) The Austra­lian Ins­ti­tu­te of Sport (AIS) and Natio­nal Eating Disor­ders Col­la­bo­ra­tion (NEDC) posi­tion sta­te­ment on disor­de­red eating in high per­for­mance sport Br J Sports Med doi:10.1136/bjsports-2019–101813

---

Nai­sur­hei­li­jal­le

Ida Löf­berg, Ter­veys­tie­tei­den kan­di­daat­ti

Kuu­kau­tis­kier­to

Urhei­lu voi muut­taa kuu­kau­tis­kier­toa, ja kuu­kau­tis­kier­ron aika­na vaih­te­le­vat hor­mo­ni­ta­sot saat­ta­vat vai­kut­taa urhei­li­jan suo­ri­tus­ky­kyyn suo­raan tai välil­li­ses­ti eri­lais­ten oirei­den kaut­ta. Noin 40 % nai­sur­hei­li­jois­ta kokee kuu­kau­tis­kier­ron vai­kut­ta­van hei­dän suo­ri­tus­ky­kyyn­sä.

Mitä kehos­sa tapah­tuu kuu­kau­tis­kier­ron aika­na?

Kuu­kau­ti­set alka­vat kes­ki­mää­rin 12–13 vuo­den iäs­sä. Kier­ron pituus vaih­te­lee 26 ja 35 päi­vän välil­lä, kes­kiar­von olles­sa 28 päi­vää.

Kuu­kau­tis­kier­to jae­taan kar­keas­ti kah­teen puo­lis­koon: 1) mata­la­hor­mo­ni­seen fol­lik­ke­li­vai­hee­seen, ja 2) kor­kea­hor­mo­ni­seen lute­aa­li­vai­hee­seen. Kier­ron puo­li­vä­lis­sä tapah­tu­va ovu­laa­tio erot­taa nämä kak­si vai­het­ta toi­sis­taan.

Ovu­laa­tio. Äkil­li­sen LH-pitoi­suu­den kas­vun ja kor­kean estro­gee­ni­pi­toi­suu­den seu­rauk­se­na kyp­sy­neen muna­rak­ku­lan yksi muna­so­lu irto­aa kier­ron puo­li­vä­lis­sä, jol­loin hedel­möit­ty­mi­nen on mah­dol­lis­ta. Tätä kut­su­taan ovu­laa­tiok­si.

Lute­raa­li­vai­he. Lute­aa­li­vai­hees­sa sekä estro­gee­ni, että pro­ges­te­ro­ni ovat yhtä­ai­kai­ses­ti kohol­la. Kel­ta­rau­ha­nen, joka muo­dos­tuu jäl­jel­le jää­neis­tä koh­dun lima­kal­von soluis­ta, huo­leh­tii pro­ges­te­ro­nin tuo­tan­nos­ta ja eri­tyk­ses­tä. Pro­ges­te­ro­nin teh­tä­vä­nä luo­da koh­dun lima­kal­von olo­suh­teis­ta opti­maa­li­set hedel­möit­ty­neel­le muna­so­lul­le.

Jos hedel­möit­ty­mis­tä ei ole tapah­tu­nut, lute­aa­li­vai­heen lop­pu­puo­lel­la estro­gee­ni- ja pro­ges­te­ro­ni­ta­sot romah­ta­vat, ja kier­to alkaa jäl­leen alus­ta kuu­kau­ti­sil­la.

Kuu­kau­tis­kier­to ja suo­ri­tus­ky­ky

Kuu­kau­tis­kier­toon liit­ty­vien oirei­den ja fysio­lo­gis­ten muu­tos­ten, kuten estro­gee­ni- ja pro­ges­te­ro­ni­ta­so­jen hei­lah­te­lu­jen, sekä suo­ri­tus­ky­vyn yhteyk­sis­tä on löy­det­ty jon­kin ver­ran viit­tei­tä. Tulok­set ovat kui­ten­kin hyvin ris­ti­rii­tai­sia joh­tuen eri­lai­sis­ta tut­ki­mus­a­se­tel­mis­ta, mit­tauk­sen ajoit­ta­mi­ses­ta oike­aan kier­ron vai­hee­seen, sekä muis­ta suo­ri­tus­ky­kyyn vai­kut­ta­vis­ta teki­jöis­tä, kuten vai­keas­ti kont­rol­loi­ta­vas­ta ravit­se­mus­ti­las­ta. Kos­ka yksi­lö­ta­sol­la vaih­te­lut voi­vat olla mer­kit­tä­viä, ei nii­den vai­ku­tus­ta suo­ri­tus­ky­kyyn voi vähek­syä.

Aikai­nen fol­lik­ke­li­vai­he (kuu­kau­ti­set). Kier­ron ensim­mäi­sen puo­lis­kon aika­na estro­gee­nin ja pro­ges­te­ro­nin olles­sa mata­lal­la tasol­la lihak­seen varas­toi­tu­neen hii­li­hy­draa­tin, eli gly­ko­gee­nin käyt­tö saat­taa tehos­tua. Lisäk­si kivun­sie­to­ky­ky ja ener­gia­ta­sot voi­vat olla kor­keam­mal­la. Teo­reet­ti­ses­ti siis voi­daan aja­tel­la kier­ron alku­vai­heen ole­van otol­lis­ta aikaa kova­te­hoi­sil­le har­joi­tuk­sil­le, jol­loin ener­gia­läh­tee­nä suo­si­taan lihak­seen varas­toi­tu­nut­ta, uuvut­ta­vas­sa lii­kun­nas­sa mer­kit­tä­vä­nä polt­toai­nee­na toi­mi­vaa hii­li­hy­draat­tia.

Toi­saal­ta taas kuu­kau­tis­ten alku­päi­vi­nä esiin­ty­vät oireet, kuten pahoin­voin­ti, vat­sa­vai­vat, kuu­kau­tis­ki­vut, sekä vuo­don aiheut­ta­ma epä­mu­ka­va olo saat­ta­vat häi­ri­tä kes­kit­ty­mis­tä urhei­lus­sa, tai jopa estää har­joit­te­lun koko­naan. Oireet joh­tu­vat pros­taglan­dii­ni-hor­mo­nin eri­tyk­sen lisään­ty­mi­ses­tä ja sen aiheut­ta­mas­ta koh­dun supis­te­lus­ta. Koh­tuul­li­sel­la tehol­la suo­ri­te­tun kes­tä­vyys­lii­kun­nan ja venyt­te­ly­tyyp­pi­sen lii­kun­nan, kuten joo­gan, koe­taan usein hel­pot­ta­van oirei­ta.

Noin 10–15% suo­ma­lai­sis­ta nai­sis­ta kär­sii jat­ku­vas­ti run­sais­ta kuu­kau­tis­vuo­dois­ta, joil­la voi olla nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia mie­lia­laan, ener­gia­ta­soi­hin, tuot­te­liai­suu­teen ja ihmis­suh­tei­siin. Pel­ko ohi­vuo­dois­ta on mer­kit­tä­vä psyyk­ki­nen teki­jä, jol­la voi olla tuhoi­sa vai­ku­tus urhei­li­jan itse­luot­ta­muk­seen har­joi­tuk­sis­sa tai kil­pai­lusuo­ri­tuk­sis­sa. Run­saat kuu­kau­ti­set ovat myös huo­mat­ta­va ter­veys­ris­ki, sil­lä nii­den muka­na pois­tuu run­saas­ti rau­taa, mikä lisää rau­dan­puu­tea­ne­mian ris­kiä. Ane­mian oirei­ta ovat väsy­mys, kal­peus, pään­sä­ryt sekä aiem­paa her­kem­pi hen­gäs­ty­mi­nen ja sydä­men syk­keen nousu, jot­ka mer­kit­tä­väs­ti vai­kut­ta­vat myös urhei­lusuo­ri­tuk­seen.

Myö­häi­nen fol­lik­ke­li­vai­he ja ovu­laa­tio. Nouse­val­la estro­gee­nil­la saat­taa olla monen­lai­sia yhteyk­siä suo­ri­tus­ky­kyyn. Voi­ma­ta­sot voi­vat paran­tua, mah­dol­li­ses­ti joh­tuen estro­gee­nin vai­ku­tuk­sis­ta ener­gia-aineen­vaih­dun­taan. Lisäk­si estro­gee­nil­la on osoi­tet­tu ole­van lihas­tu­leh­dus­ta lie­vit­tä­viä ja lihas­ten kor­jaus­pro­ses­se­ja kiih­dyt­tä­viä vai­ku­tuk­sia, joten keho saat­taa vas­ta­ta voi­ma­har­joit­te­luun tehok­kaam­min ovu­laa­tion estro­gee­ni­pii­kin aikoi­hin. Toi­saal­ta vam­ma­ris­kin on havait­tu kohoa­van ovu­laa­tion aika­na, mikä saat­taa joh­tua hor­mo­nien aiheut­ta­mis­ta nivel­ten löys­ty­mi­ses­tä.

Kes­tä­vyys­suo­ri­tus­ky­ky voi­daan kokea parem­mak­si estro­gee­nin olles­sa kohol­la, mikä saat­taa selit­tyä hen­gi­tyk­seen, läm­mön­sää­te­lyyn, ener­gia-aineen­vaih­dun­taan ja psyyk­ki­siin teki­jöi­hin, kuten moti­vaa­tioon, liit­ty­vien muu­tos­ten takia. Ovu­laa­tio­ta ympä­röi­viä päi­viä on ylei­ses­ti pidet­ty kuu­kau­tis­kier­ron miel­lyt­tä­väm­pä­nä vai­hee­na, jol­loin nai­sen olo on hyvä ja mukau­tu­va.

Lute­raa­li­vai­he. Joi­den­kin nai­sur­hei­li­joi­den suo­ri­tus- ja palau­tu­mis­ky­ky saat­ta­vat hei­ken­tyä lute­aa­li­vai­hees­sa, mikä voi selit­tyä kor­kean pro­ges­te­ro­nin ja estro­gee­nin itse­näi­sil­lä vai­ku­tuk­sil­la sekä yhteis­vai­ku­tuk­sil­la. Pro­ges­te­ro­nil­la on kata­bo­li­sia, eli lihas­ta hajot­ta­via vai­ku­tuk­sia, ja se saa aikaan mm. ruu­miin­läm­mön ja syk­keen nousua, sekä hen­gi­tyk­sen ja hikoi­lun kiih­ty­mis­tä, mikä puo­les­taan voi vai­kut­taa koet­tuun rasi­tuk­seen suo­ri­tuk­sen aika­na.

Ylei­sim­piä oirei­ta ovat pai­non­nousun ja tur­vo­tuk­sen lisäk­si vat­sa­ki­vut, pahoin­voin­ti, väsy­mys, ruo­ka­ha­lun muu­tok­set, mie­lia­la­muu­tok­set ja uni­vai­keu­det. Oireyh­ty­män tark­kaa syy­tä ei tois­tai­sek­si tie­de­tä, mut­ta se liit­tyy toden­nä­köi­ses­ti geneet­ti­siin teki­jöi­hin, sekä hei­lah­te­lui­hin hor­mo­nien ja joi­den­kin välit­tä­jä­ai­nei­den tasa­pai­nos­sa.

Lii­kun­nan on havait­tu hel­pot­ta­van PMS-oirei­ta. Jos kui­ten­kin oireet inva­li­di­soi­vat urhei­li­jaa, hoi­to­na voi­daan käyt­tää kipu­lääk­kei­tä, tai ovu­laa­tion estä­vää yhdis­tel­mäeh­käi­sy­val­mis­tet­ta, jol­loin tyy­pil­li­siä lute­aa­li­vai­heen hor­mo­naa­li­sia muu­tok­sia ei tapah­du.

Lii­kun­ta ja kuu­kau­tis­häi­riöt

Nai­sen hor­mo­naa­li­nen jär­jes­tel­mä on herk­kä stres­si­te­ki­jöil­le, joi­ta ovat esi­mer­kik­si kor­keat har­joi­tus­mää­rät, alhai­nen ener­gian­saa­ta­vuus, sekä psyyk­ki­nen kuor­mi­tus.

Nai­sur­hei­li­jat ovat nor­maa­li­väes­töä alt­tiim­pia kuu­kau­tis­häi­riöil­le, joi­ta ovat lie­vem­mät häi­riöt kuten lyhyt lute­aa­li­vai­he, ano­vu­la­to­ri­set kier­rot (ovu­laa­tio­ta ei tapah­du) ja oli­go­me­nor­rea (piden­ty­neet kier­rot), sekä vaka­vam­pi ame­nor­rea (kuu­kau­tis­ten puut­tu­mi­nen).

Usein kuu­kau­tis­häi­riöi­den taus­tal­la on moni­mut­kai­nen teki­jöi­den ver­kos­to, johon voi liit­tyä syö­mi­sen rajoit­ta­mis­ta, geneet­tis­tä alt­tiut­ta, sekä lii­al­lis­ta koko­nais­kuor­mi­tus­ta. Kun suku­puo­li­hor­mo­nien tuo­tan­non sää­te­lys­tä huo­leh­ti­vien aivo­li­säk­keen hor­mo­nien eri­tys näi­den teki­jöi­den vai­ku­tuk­ses­ta häi­riin­tyy, lop­pu­tu­lok­se­na voi olla kuu­kau­tis­häi­riö estro­gee­ni- ja pro­ges­te­ro­ni­pi­toi­suuk­sien jää­des­sä lii­an mata­lal­le tasol­le.

Oli­go­me­nor­rea, lyhyt lute­aa­li­vai­he ja ano­vu­la­to­ri­nen kier­to. Oli­go­me­nor­real­la tar­koi­te­taan epä­nor­maa­lin pit­kää (yli 35 päi­vää) kuu­kau­tis­kier­toa, joka urhei­li­joil­la joh­tuu usein aivo­li­säk­keen hor­mo­nie­ri­tyk­sen häi­riöis­tä. Lyhyes­sä lute­aa­li­vai­hees­sa estro­gee­nin ja LH-hor­mo­nin tuo­tan­to fol­lik­ke­li­vai­hees­sa on vaja­vais­ta, jol­loin ovu­laa­tio myö­häs­tyy. Se puo­les­taan saa aikaan pro­ges­te­ro­nin eri­tyk­sen ehty­mi­sen, jol­loin lute­aa­li­vai­heen kes­to lyhe­nee.

Ano­vu­la­to­ri­ses­sa kier­ros­sa fol­lik­ke­li­vai­heen aikai­ses­sa muna­so­lun kyp­sy­mis­pro­ses­sis­sa tapah­tuu häi­riöi­tä, jol­loin ovu­laa­tio estyy. Kos­ka kier­ron pituus ei vält­tä­mät­tä muu­tu, lyhyen lute­aa­li­vai­heen ja ano­vu­la­to­ri­sen kier­ron huo­maa­mi­nen voi olla haas­ta­vaa.

Kuu­kau­tis­häi­riöi­den hoi­to. Kos­ka kuu­kau­tis­häi­riöi­den taus­tal­la voi olla myös jokin pii­le­vä sai­raus, kaik­ki kuu­kau­tis­häi­riöis­tä kär­si­vät urhei­li­jat tuli­si tut­kia ja diag­no­soi­da.

Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä lii­al­li­sen kuor­mi­tuk­sen, sekä ener­gian­ku­lu­tuk­sen ja ‑saan­nin epä­ta­sa­pai­non aiheut­ta­mat lie­vät­kin kuu­kau­tis­häi­riöt voi­vat joh­taa ame­nor­re­aan, joten kuu­kau­tis­häi­riöi­hin tuli­si rea­goi­da heti. Ensi­si­jai­se­na hoi­to­na on koko­nais­kuor­mi­tuk­sen, mukaan lukien har­joi­tus­mää­rien, las­ke­mi­nen ja ener­gian­saan­nin lisää­mi­nen.

Hor­mo­naa­li­nen ehkäi­sy

Noin puo­let nai­sur­hei­li­jois­ta käyt­tää hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä eri tar­koi­tuk­siin, kuten ras­kau­den ehkäi­syyn, kuu­kau­tis­ten ajan­koh­dan muut­ta­mi­seen, tai kuu­kau­tis­ki­pu­jen hoi­toon. Usein käy­tet­ty­jä ehkäi­sy­me­ne­tel­miä ovat ehkäi­sy­pil­le­rit, ‑ren­kaat, ‑laas­ta­rit ja kie­ru­kat, jois­ta pil­le­rit ovat urhei­li­joi­den kes­kuu­des­sa suo­si­tuim­pia. Hor­mo­naa­lis­ten ehkäi­sy­val­mis­tei­den sisäl­tä­mät kei­no­te­koi­set nais­su­ku­puo­li­hor­mo­nit muut­ta­vat kehon luon­nol­lis­ta hor­mo­ni­toi­min­taa, jol­la voi jäl­leen olla vai­ku­tus­ta suo­ri­tus­ky­kyyn urhei­lus­sa.

Hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn ja suo­ri­tus­ky­vyn yhteyk­sis­tä teh­ty tut­ki­mus on kui­ten­kin vie­lä ris­ti­rii­tai­sem­paa kuin kuu­kau­tis­kier­ron ja suo­ri­tus­ky­vyn yhteyk­siä sel­vit­tä­vät tut­ki­muk­set, sil­lä urhei­li­joi­den käyt­tä­mien hor­mo­naa­lis­ten ehkäi­sy­me­ne­tel­mien tyyp­pi, sekä nii­den sisäl­tä­mät hor­mo­ni­pi­toi­suu­det vaih­te­le­vat suu­res­ti.

Hor­mo­naa­lis­ten ehkäi­sy­me­ne­tel­mien vai­ku­tus­me­ka­nis­mi ja käyt­tö

Hor­mo­naa­li­set ehkäi­sy­val­mis­teet jae­taan sekä pro­ges­te­ro­nia, että estro­gee­nia sisäl­tä­viin yhdis­tel­mäeh­käi­sy­val­mis­tei­siin ja pelk­kää pro­ges­te­ro­nia sisäl­tä­viin pro­ges­te­ro­ni­val­mis­tei­siin. Yhdis­tel­mäeh­käi­sy­val­mis­tei­den sisäl­tä­mä estro­gee­ni estää nor­maa­lin kier­ron puo­li­vä­lis­sä tapah­tu­van LH-hor­mo­nin erit­ty­mi­sen, jol­loin ovu­laa­tio estyy, eikä muna­so­lu pää­se hedel­möit­ty­mään.

Pro­ges­te­ro­nia sisäl­tä­vien val­mis­tei­den ehkäi­sy­te­ho perus­tuu ovu­laa­tion esty­mi­sen lisäk­si sii­hen, että ne teke­vät koh­dun olo­suh­teis­ta epäe­dul­li­set hedel­möit­ty­mi­sel­le. Kei­no­te­kois­ten hor­mo­nien vai­kut­taes­sa aivo­li­säk­keen hor­mo­nien tuo­tan­toon kehon luon­nol­li­nen estro­gee­nin ja pro­ges­te­ro­nin tuo­tan­to jää fol­lik­ke­li­vai­heen tasol­le.

Yhdis­tel­mäeh­käi­sy­pil­le­rei­den aktii­vi­sek­si vai­heek­si kut­su­taan jak­soa, jon­ka aika­na kei­no­te­kois­ta nais­su­ku­puo­li­hor­mo­nia sisäl­tä­vä pil­le­ri ote­taan. Aktii­vi­nen vai­he kes­tää tyy­pil­li­ses­ti 21 päi­vää, jon­ka jäl­keen pide­tään tau­ko­vai­he. Tau­ko­vai­heen aika­na tapah­tuu usein tyh­jen­nys­vuo­to, jota ei kui­ten­kaan kai­kil­le nai­sil­le tule. Tyh­jen­nys­vuo­toa ei tuli­si sekoit­taa kuu­kau­ti­siin, ja siten tuu­dit­tau­tua aja­tuk­seen nor­maa­lis­ta hor­mo­ni­toi­min­nas­ta.

Hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä käyt­tä­vän urhei­li­jan kan­nat­taa siis jat­ku­vas­ti tark­kail­la mui­ta mah­dol­li­sis­ta kuu­kau­tis­häi­riöis­tä vies­ti­viä merk­ke­jä. Esi­mer­kik­si ongel­mat syö­mi­ses­sä, pai­non­hal­lin­nas­sa ja palau­tu­mi­ses­sa voi­vat ker­toa epä­ta­sa­pai­nos­ta ener­gian­saan­nin ja ‑kulu­tuk­sen välil­lä, ja siten myös luon­nol­li­sen hor­mo­ni­toi­min­nan tilas­ta.

Hor­mo­naa­li­nen ehkäi­sy ja suo­ri­tus­ky­ky

Kos­ka hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä käyt­tä­vien urhei­li­joi­den estro­gee­ni- ja pro­ges­te­ro­ni­pi­toi­suu­det ovat jat­ku­vas­ti tasai­sia, kuu­kau­tis­kier­ron mah­dol­li­set suo­ri­tus­ky­ky­vai­ku­tuk­set pois­tu­vat. Urhei­li­ja, joka sel­keäs­ti kokee suo­ri­tus­ky­kyn­sä heik­ke­ne­vän tie­tys­sä kier­ron vai­hees­sa, voi siis saa­da apua hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn käy­tös­tä. Nii­den avul­la kuu­kau­ti­sia voi­daan myös esi­mer­kik­si siir­tää tär­kei­den kil­pai­lu­jen tiel­tä, sekä hoi­taa kuu­kau­tis­ki­pu­ja, PMS-oirei­ta tai run­sas­ta kuu­kau­tis­vuo­toa, ja välil­li­ses­ti vai­kut­taa urhei­li­jan hyvin­voin­tiin, har­joit­te­lun laa­tuun ja suo­ri­tus­ky­kyyn.

Kei­no­te­koi­nen estro­gee­ni ja pro­ges­te­ro­ni saat­ta­vat luon­nol­lis­ten vas­ti­nei­den­sa tavoin muut­taa suo­ri­tus­ky­kyyn vai­kut­ta­via fysio­lo­gi­sia muut­tu­jia. Hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn aktii­vi­ses­sa vai­hees­sa kehon läm­pö­ti­la ja her­mos­ton vireys saat­ta­vat koho­ta, sekä hen­gi­tys kiih­tyä, mikä saat­taa joh­taa kor­keam­paan syk­kee­seen, sekä koet­tuun rasi­tuk­seen ja aikai­sem­paan väsy­mi­seen kes­tä­vyys­suo­ri­tuk­ses­sa. Jois­sa­kin tut­ki­muk­sis­sa on havait­tu, että ehkäi­sy­pil­le­rit hei­ken­tä­vät voi­ma­har­joi­tuk­sen jäl­keis­tä lihas­kas­vua, mut­ta pil­le­rei­den laa­duis­sa ja hor­mo­ni­mää­ris­sä voi olla suu­ria ero­ja.

Hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn ylei­ses­ti rapor­toi­tu­ja sivu­vai­ku­tuk­sia ovat esi­mer­kik­si tur­vo­tuk­ses­ta joh­tu­va pai­non­nousu, iho-ongel­mat, väli­vuo­dot, pahoin­voin­ti, pään­sär­ky ja mie­lia­lan muu­tok­set. Usein hait­ta­vai­ku­tuk­set liit­ty­vät hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn aloit­ta­mi­seen ja ne pois­tu­vat muu­ta­man kuu­kau­den käy­tön jäl­keen. Nykyi­nen tut­ki­mus­tie­to tukee sitä, että urhei­li­ja voi tur­val­li­sin mie­lin käyt­tää hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä ilman pel­koa suo­ri­tus­ky­vyn heik­ke­ne­mi­ses­tä pit­käl­lä­kään täh­täi­mel­lä.

Hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn käy­tös­sä ja valin­nas­sa tuli­si jokai­sen urhei­li­jan suo­sia yksi­löl­lis­tä lähes­ty­mis­ta­paa riip­puen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta rea­goin­ti­ta­vas­ta mene­tel­män hor­mo­nei­hin, sekä tie­dos­taa saa­ta­vil­la ole­vien mene­tel­mien moni­puo­li­suus.

---

Tämän osion läh­teet:

• Ber­nar­di, M., Lazze­ri, L., Perel­li, F., Reis, F. M. & Pet­raglia, F. 2017. Dys­me­norr­hea and rela­ted disor­ders. F1000Research, 6.
• Bryn­hild­sen, J. 2014. Com­bi­ned hor­mo­nal cont­racep­ti­ves: presc­ri­bing pat­terns, compliance, and bene­fits ver­sus risks. The­ra­peu­tic advances in drug safe­ty, 5(5), 201–213.
• Bur­rows, M. & Peters, C. E. 2007. The influence of oral cont­racep­ti­ves on ath­le­tic per­for­mance in fema­le ath­le­tes. Sports medici­ne, 37(7), 557–574.
• Cons­tan­ti­ni, N. W., Dub­nov, G. & Lebrun, C. M. 2005. The men­strual cycle and sport per­for­mance. Cli­nics in sports medici­ne, 24(2), e51-e82.
• Daw­son, E. A. & Reil­ly, T. 2009. Men­strual cycle, exerci­se and health. Bio­lo­gical Rhythm Research, 40(1), 99–119.
• De Jon­ge, X. A. J. 2003. Effects of the men­strual cycle on exerci­se per­for­mance. Sports medici­ne, 33(11), 833–851.
• De Souza, M. J. 2003. Men­strual dis­tur­bances in ath­le­tes: a focus on luteal pha­se defects. Medici­ne and science in sports and exerci­se, 35(9), 1553–1563.
• Dic­ker­son, L. M., Mazyck, P. J., & Hun­ter, M. H. 2003. Pre­men­strual syndro­me. Ame­rican fami­ly phy­sician, 67(8), 1743–1752.
• Elliott-Sale, K. J., McNul­ty, K. L., Ans­dell, P., Goo­dall, S., Hicks, K. M., Tho­mas, K., … & Dolan, E. 2020. The Effects of Oral Cont­racep­ti­ves on Exerci­se Per­for­mance in Women: A Sys­te­ma­tic Review and Meta-ana­ly­sis. Sports Medici­ne, 1–28.
• Enns, D. L., & Tii­dus, P. M. 2010. The influence of estro­gen on ske­le­tal muscle. Sports medici­ne, 40(1), 41–58.
• Herz­berg, S. D., Motu’apuaka, M. L., Lam­bert, W., Fu, R., Bra­dy, J., & Gui­se, J. M. 2017. The effect of men­strual cycle and cont­racep­ti­ves on ACL inju­ries and laxi­ty: a sys­te­ma­tic review and meta-ana­ly­sis. Ort­ho­pae­dic jour­nal of sports medici­ne, 5(7), 2325967117718781.
• Isacco, L., & Bois­seau, N. 2017. Sex hor­mo­nes and sub­stra­te meta­bo­lism during endu­rance exerci­se. In Sex Hor­mo­nes, Exerci­se and Women (pp. 35–58). Sprin­ger, Cham.
• Joyce, S., Saba­pat­hy, S., Bul­mer, A., & Mina­han, C. 2013. Effect of long-term oral cont­racep­ti­ve use on deter­mi­nants of endu­rance per­for­mance. The Jour­nal of Strength & Con­di­tio­ning Research, 27(7), 1891–1896.
• Klein, D. A., Para­di­se, S. L., & Ree­der, R. M. 2019. Ame­norr­hea: a sys­te­ma­tic approach to diag­no­sis and mana­ge­ment. Ame­rican fami­ly phy­sician, 100(1), 39–48.
• Know­les, O. E., Ais­bett, B., Main, L. C., Drinkwa­ter, E. J., Orel­la­na, L., & Lamon, S. 2019. Resis­tance trai­ning and ske­le­tal muscle pro­tein meta­bo­lism in eume­norr­heic fema­les: implica­tions for researc­hers and prac­ti­tio­ners. Sports Medici­ne, 1–14.
• Kocaoz, S., Cir­pan, R., & Degir­mencioglu, A. Z. 2019. The pre­va­lence and impacts hea­vy men­strual blee­ding on ane­mia, fati­gue and qua­li­ty of life in women of repro­duc­ti­ve age. Pakis­tan jour­nal of medical sciences, 35(2), 365.
• Lebrun, C. M., Petit, M. A., McKenzie, D. C., Taun­ton, J. E. & Prior, J. C. 2003. Dec­rea­sed maxi­mal aero­bic capaci­ty with use of a trip­ha­sic oral cont­racep­ti­ve in high­ly acti­ve women: a ran­do­mi­sed cont­rol­led trial. Bri­tish jour­nal of sports medici­ne, 37(4), 315–320.
• Lowe, D. A., Balt­gal­vis, K. A., & Grei­sing, S. M. 2010. Mec­ha­nisms behind estro­gens’ bene­ficial effect on muscle strength in fema­les. Exerci­se and sport sciences reviews, 38(2), 61.
• McNul­ty, K. L., Elliott-Sale, K. J., Dolan, E., Swin­ton, P. A., Ans­dell, P., Goo­dall, S., … & Hicks, K. M. 2020. The effects of men­strual cycle pha­se on exerci­se per­for­mance in eume­norr­heic women: a sys­te­ma­tic review and meta-ana­ly­sis. Sports Medici­ne, 1–15.
• Mar­kofs­ki, M. M., & Braun, W. A. 2014. Influence of men­strual cycle on indices of cont­rac­tion-induced muscle dama­ge. The Jour­nal of Strength & Con­di­tio­ning Research, 28(9), 2649–2656.
• Mar­tin, D., Sale, C., Coo­per, S. B. & Elliott-Sale, K. J. 2018. Period pre­va­lence and percei­ved side effects of hor­mo­nal cont­racep­ti­ve use and the men­strual cycle in eli­te ath­le­tes. Inter­na­tio­nal jour­nal of sports phy­sio­lo­gy and per­for­mance, 13(7), 926–932.
• Oost­hu­yse, T., & Bosch, A. N. 2010. The effect of the men­strual cycle on exerci­se meta­bo­lism. Sports medici­ne, 40(3), 207–227.
• Tii­ti­nen, A. 2020. Nor­maa­li kuu­kau­tis­kier­to. Lää­kä­ri­kir­ja Duo­decim. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00158
• Tii­ti­nen, A. 2019. Run­saat kuu­kau­ti­set. Lää­kä­ri­kir­ja Duo­decim. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00173
• Rec­hic­hi, C., Daw­son, B. & Good­man, C. 2009. Ath­le­tic per­for­mance and the oral cont­racep­ti­ve. Inter­na­tio­nal jour­nal of sports phy­sio­lo­gy and per­for­mance, 4(2), 151–162
• Red­man, L. M., & Loucks, A. B. 2005. Men­strual disor­ders in ath­le­tes. Sports Medici­ne, 35(9), 747–755.
• Reed, B. G. & Carr, B. R. 2018. The nor­mal men­strual cycle and the cont­rol of ovu­la­tion. In Endo­text [Inter­net]. MDText. com, Inc.
• Riley III, J. L., Robin­son, M. E., Wise, E. A., & Price, D. 1999. A meta-ana­ly­tic review of pain percep­tion across the men­strual cycle. Pain, 81(3), 225–235
• Tai­pa­le, R. & Iha­lai­nen, J. 2019. Kuu­kau­tis­kier­ron ja hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn vai­ku­tus suo­ri­tus­ky­kyyn ja har­joit­te­luun. Lii­kun­ta & Tie­de 56 (6), 35–38.
• San­ders, D., War­ner, P., Back­strom, T. & Banc­roft, J. 1983. Mood, sexua­li­ty, hor­mo­nes and the men­strual cycle. I. Chan­ges in mood and phy­sical sta­te: desc­rip­tion of sub­jects and met­hod. Psyc­ho­so­ma­tic Medici­ne, 45(6), 487–501
• Sung, E., Han, A., Hin­richs, T., Vor­gerd, M., Manc­ha­do, C. & Pla­ten, P. 2014. Effects of fol­licu­lar ver­sus luteal pha­se-based strength trai­ning in young women. Sprin­gerplus, 3(1), 668
• Wik­ström-Frisén, L., Borax­bekk, C. J., & Hen­riks­son-Lar­sen, K. 2017. Effects on power, strength and lean body mass of menstrual/oral cont­racep­ti­ve cycle-based resis­tance trai­ning. Jour­nal of Sports Medici­ne and Phy­sical Fit­ness, 57(1–2), 43–52.