Kuu­kau­tis­kier­to ja urhei­lu, osa 1: Nai­sur­hei­li­ja, tie­dos­ta kuu­kau­tis­kier­to­si vai­ku­tuk­set urhei­lusuo­ri­tuk­seen

Herä­tys­kel­lon ääni on tänään joten­kin eri­tyi­sen aggres­sii­vi­nen. Sil­miä on vai­kea saa­da auki, eikä nor­maa­lis­ti piris­tä­vä kah­vi tun­nu toi­mi­van nor­maa­liin tapaan­sa. Vat­sas­sa kier­tää, aamu­puu­ro juut­tuu kurk­kuun ja olo on kiuk­kui­nen eikä kenen­kään kans­sa huvi­ta jutel­la. Aamut­ree­neis­sä jalat tun­tu­vat ras­kail­ta ja keho pai­na­val­ta. Räm­pien har­joi­tus tulee teh­tyä, vaik­ka liik­keet ovat kuin hidas­te­tus­ta fil­mis­tä ja tun­tuu kuin joku pis­te­li­si puuk­ko­ja vat­saan. Itku­rai­va­rei­den, suklaa­hi­mo­jen ja sumui­sen olon täyt­tä­män päi­vän jäl­kei­nen yö on yhtä pyö­ri­mis­tä eikä uni tule mil­lään.

Kat­kel­ma kuvaa hie­man kär­jis­täen pre­men­stru­aa­li­ses­ta eli kuu­kau­ti­sia edel­tä­väs­tä syndroo­mas­ta (PMS) kär­si­vän nai­sen oirei­ta kuu­kau­tis­kier­ron lop­pu­vai­hees­sa. Sii­nä mis­sä mie­sur­hei­li­joi­den hor­mo­ni­pi­toi­suu­det pysy­vät päi­väs­tä toi­seen mel­ko tasai­si­na, nai­sur­hei­li­ja jou­tuu jat­ku­vas­ti kamp­pai­le­maan sykli­ses­ti heit­te­le­vien hor­mo­nien­sa ja nii­den aiheut­ta­mien oirei­den kans­sa. Kos­ka nai­sur­hei­li­ja ei voi vali­ta har­joi­tus- ja kil­pai­lu­päi­viä kuu­kau­tis­kier­ron vai­heen mukaan, on hänen opit­ta­va tie­dos­ta­maan oman kier­ton­sa yksi­löl­li­set vai­ku­tuk­set olo­ti­laan­sa ja suo­ri­tus­ky­kyyn­sä. 

Vaik­ka tut­ki­mus­tie­to ja kes­kus­te­lu kuu­kau­tis­kier­ron sekä suo­ri­tus­ky­vyn yhteyk­sis­tä lisään­tyy jat­ku­vas­ti, moni nai­sur­hei­li­ja ja hei­dän val­men­ta­jan­sa eivät tie­dä, mil­lai­sia vai­ku­tuk­sia hor­mo­neil­la voi olla hyvin­voin­tiin ja suo­ri­tus­ky­kyyn. Lar­se­nin ym. (2020) Austra­lias­sa teh­dyn tuo­reen kyse­ly­tut­ki­muk­sen mukaan eliit­tiur­hei­li­joi­den tie­tä­mys kuu­kau­tis­kier­ros­ta ja hor­mo­naa­li­ses­ta ehkäi­sys­tä on hei­kol­la tasol­la. Vas­taa­vaa kyse­ly­tut­ki­mus­ta ei ole toteu­tet­tu suo­ma­lai­sil­la urhei­li­joil­la, mut­ta vil­kai­su aihet­ta käsit­te­le­vään kir­jal­li­suu­teen pal­jas­taa sen ylei­ses­ti ole­van edel­leen vai­et­tu tabu. Sekä val­men­ta­jat että urhei­li­jat koke­vat aiheen käsit­te­lyn han­ka­lak­si, ja tar­vit­se­vat lisää tie­toa sekä roh­kai­sua avoi­meen kes­kus­te­luun. (Soi­li & Sand­bakk 2019.)

Täs­sä Oman Elä­män­sä Urhei­li­ja ‑pro­jek­tin jut­tusar­jas­sa käsi­tel­lään urhei­li­joi­den kuu­kau­tis­kier­toa kol­men blo­gi­teks­tin ver­ran. Ensim­mäi­ses­sä osas­sa puhu­taan sii­tä, miten suo­ri­tus­ky­ky voi vaih­del­la kuu­kau­tis­kier­ron mukaan, ja mitä asioi­ta kier­ron eri vai­heis­sa urhei­li­jan ja val­men­ta­jan on hyvä huo­mioi­da. Teks­tin tavoit­tee­na on nos­taa nai­sur­hei­li­joi­den sekä hei­dän kans­saan työs­ken­te­le­vien tie­toi­suut­ta nor­maa­liin kuu­kau­tis­kier­toon kuu­lu­vis­ta hor­mo­naa­li­sis­ta muu­tok­sis­ta ja oireis­ta, joil­la voi olla vai­ku­tus­ta urhei­lusuo­ri­tuk­seen. 

Suo­ri­tus­ky­ky kuu­kau­tis­kier­ron nel­jäs­sä vai­hees­sa

Kuu­kau­tis­kier­to voi­daan jakaa nel­jään vai­hee­seen, joi­den aika­na kah­den olen­nai­sen nais­su­ku­puo­li­hor­mo­nin, estro­gee­nin ja pro­ges­te­ro­nin, vaih­te­lu saa aikaan kuu­kau­tis­kier­rol­le tyy­pil­li­siä muu­tok­sia muna­sar­jois­sa sekä muu­al­la­kin kehos­sa, kuten lihak­sis­sa, hen­gi­tyk­ses­sä, veren­kier­ros­sa ja jopa aivois­sa (McNul­ty yms. 2020). Kuu­kau­tis­kier­toon liit­tyy tie­tys­ti mui­ta­kin tär­kei­tä hor­mo­ne­ja, jot­ka yksin ja yhdes­sä sää­te­le­vät kier­ron tapah­tu­mia. Vaik­ka samat fysio­lo­gi­set pro­ses­sit ovat jokai­sen nai­sen nor­maa­lin kuu­kau­tis­kier­ron taus­tal­la, hor­mo­ni­pi­toi­suuk­sis­sa on sil­ti luon­nol­lis­ta vaih­te­lua. Se, miten kukin rea­goi hor­mo­naa­li­siin muu­tok­siin on vah­vas­ti yksi­löl­lis­tä, ja riip­puu monis­ta teki­jöis­tä, kuten gee­neis­tä ja elin­ta­vois­ta, sekä nii­den yhteis­vai­ku­tuk­sis­ta (Cons­tan­ti­ni ym. 2005; Clay­ton 2008; FInd­lay ym. 2020).

Vai­he 1: Kuu­kau­ti­set 

Kuu­kau­tis­kier­to alkaa vuo­to­vai­heel­la eli kuu­kau­ti­sil­la, jol­loin sekä estro­gee­ni että pro­ges­te­ro­ni ovat matal­la tasol­la. Hor­mo­nien äkil­li­nen putoa­mi­nen kuu­kau­ti­sia edel­tä­väs­tä vai­hees­ta saat­taa täs­sä vai­hees­sa kier­toa aiheut­taa kuu­kau­tis­ki­pu­ja, vat­sa­vai­vo­ja ja pahoin­voin­tia, jot­ka voi­vat häi­ri­tä urhei­lua. Koh­tuul­li­sel­la tehol­la suo­ri­te­tun kes­tä­vyys­lii­kun­nan ja venyt­te­ly­tyyp­pi­sen lii­kun­nan on havait­tu hel­pot­ta­van oirei­ta. (Gamit yms. 2014; Deh­na­vi yms. 2018.) Run­saat kuu­kau­tis­vuo­dot ovat suh­teel­li­sen ylei­nen ongel­ma (Tii­ti­nen 2019, Find­lay ym. 2020), ja pel­ko ohi­vuo­dois­ta voi mer­kit­tä­väs­ti häi­ri­tä urhei­li­jan kes­kit­ty­mis­tä har­joi­tuk­sis­sa ja kil­pai­lusuo­ri­tuk­sis­sa. Lisäk­si kuu­kau­tis­ten muka­na pois­tu­va rau­ta lisää rau­dan­puu­tea­ne­mian ris­kiä (Tii­ti­nen 2019).

Vai­he 2: Fol­lik­ke­li­vai­he 

Fol­lik­ke­li­vai­heen eli muna­rak­ku­lan kyp­sy­mis­vai­heen alus­sa, juu­ri kuu­kau­tis­ten jäl­keen estro­gee­nin olles­sa vie­lä mata­lal­la tasol­la, kivun­sie­to­ky­ky ja ener­gia­ta­sot voi­vat koho­ta sekä hii­li­hy­draat­tien käyt­tö ener­giak­si kiih­tyä (Riley ym. 1999; D’eon ym. 2002; San­ders ym. 1983.), mikä voi olla eduk­si kovain­ten­si­teet­ti­ses­sä har­joit­te­lus­sa. Fol­lik­ke­li­vai­heen aika­na hil­jal­leen kohoa­val­la estro­gee­nil­lä on tär­kei­tä teh­tä­viä lii­kun­nan aiheut­ta­mien lihas­vau­rioi­den ehkäi­se­mi­ses­sä ja tuleh­dus­reak­tioi­den vai­men­ta­mi­ses­sa, joten voi­ma­har­joit­te­lus­ta palau­tu­mi­nen voi olla tehok­kaam­paa ver­rat­tu­na mui­hin kier­ron vai­hei­siin (Mar­kofs­ki & Braun 2014). 

Vai­he 3: Ovu­laa­tio

Ovu­laa­tion eli muna­so­lun irtoa­mi­sen het­kel­lä estro­gee­ni saa­vut­taa huip­pun­sa, jol­loin joil­lain nai­sil­la voi­ma­ta­sot voi­vat olla parem­mal­la tasol­la ver­rat­tu­na kier­ron mui­hin vai­hei­siin (Cons­tan­ti­ni ym. 2005; Daw­son & Reil­ly 2009). Samal­la kui­ten­kin vam­ma­ris­ki saat­taa kas­vaa joh­tuen estro­gee­nin vai­ku­tuk­sis­ta nivel­ten koos­tu­muk­seen (Herz­berg ym. 2017). Huo­lel­li­siin alku­läm­mit­te­lyi­hin kan­nat­taa siis kiin­nit­tää eri­tyis­huo­mio­ta. 

Vai­he 4: Lute­aa­li­vai­he 

Lute­aa­li­vai­he on kier­ron kor­kea­hor­mo­ni­nen vai­he, jol­loin sekä estro­gee­ni että pro­ges­te­ro­ni ovat kohol­la. Har­joit­te­lu voi tun­tua ras­kaam­mal­ta, sil­lä pro­ges­te­ro­nil­la on ruu­miin­läm­pöä, syket­tä, hen­gi­tys­tä ja hikoi­lua kiih­dyt­tä­viä omi­nai­suuk­sia (Cons­tan­ti­ni ym. 2005). Vaik­ka estro­gee­ni­kin on lute­aa­li­vai­hees­sa kohol­la, pro­ges­te­ro­ni saat­taa kumo­ta joi­ta­kin estro­gee­nin hyö­dyl­li­siä omi­nai­suuk­sia, jol­loin palau­tu­mi­nen voi hidas­tua (Fran­ko­vich & Lebrun 2000). Kehon kyky hyö­dyn­tää ras­vo­ja ener­giak­si tehos­tuu, mikä voi joh­taa hei­kom­paan irtiot­to­ky­kyyn kova­te­hoi­ses­sa lii­kun­nas­sa. Pit­kis­sä kes­tä­vyys­suo­ri­tuk­sis­sa ras­vo­jen suo­si­mi­nen ener­gia­läh­tee­nä taas voi­daan näh­dä suo­ri­tus­ky­kye­tu­na. (Cons­tan­ti­ni ym. 2005.) 

Lute­aa­li­vai­heen lop­pu­puo­lel­la jot­kut nai­set kär­si­vät teks­tin alus­sa kuva­tus­ta pre­men­stru­aa­li­ses­ta eli kuu­kau­ti­sia edel­tä­väs­tä oireyh­ty­mäs­tä (PMS), jon­ka oirei­siin kuu­luu pai­non­nousua, tur­vo­tus­ta, vat­sa­ki­pu­ja, pahoin­voin­tia, väsy­mys­tä, uni­vai­keuk­sia sekä mie­lia­lan ja ruo­ka­ha­lun muu­tok­sia (Dic­ker­son ym. 2003). Täs­sä vai­hees­sa urhei­li­jan oli­si­kin hyvä ymmär­tää, että esi­mer­kik­si väsy­mys ja pai­non­nousu kuu­lu­vat hänen kier­toon­sa, eikä nii­den vuok­si tar­vit­se huo­les­tua. 

Miten urhei­li­ja ja val­men­ta­ja voi­vat huo­mioi­da kuu­kau­tis­kier­ron har­joit­te­lus­sa?

Kuu­kau­tis­kier­ron seu­ran­nas­sa kan­nat­taa hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si har­joi­tus­päi­vä­kir­jaa, johon urhei­li­ja voi mer­ki­tä vuo­to­päi­vät sekä har­joi­tuk­sen aikai­set tun­te­muk­set. Mer­kin­tö­jen avul­la kuu­kau­tis­kier­ron vai­hei­ta ja nii­hin liit­ty­viä oirei­ta voi­daan tark­kail­la sekä yhdis­tää toi­siin­sa. Jos tie­tyt ilmiöt, kuten esi­mer­kik­si tuk­koi­nen olo, väsy­mys ja kes­kit­ty­mis­vai­keu­det, tois­tu­vat aina tiet­tyyn aikaan kuu­kau­des­ta, voi olla hyö­dyl­lis­tä ajoit­taa pari kevyem­pää har­joi­tus­ta sel­lai­sel­le ajan­jak­sol­le. Kuu­kau­tis­kier­ron seu­raa­mi­nen mah­dol­lis­taa myös kuor­mi­tuk­sen ja levon epä­ta­sa­pai­nos­ta ker­to­vien kuu­kau­tis­häi­riöi­den aikai­sen havait­se­mi­sen. Urhei­li­jan ja val­men­ta­jan oli­si hyvä myös tie­dos­taa eri mah­dol­li­suu­det, joil­la arkea sekä urhei­lua mer­kit­se­väs­ti hait­taa­via oirei­ta voi­daan hoi­taa. Esi­mer­kik­si hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn avul­la kuu­kau­ti­sia voi­daan siir­tää tär­kei­den kil­pai­lu­jen tiel­tä sekä hel­pot­taa kier­toon liit­ty­viä ongel­mia, kuten PMS-oirei­ta (Ric­ken­lund et al. 2004).

Nai­sur­hei­li­joi­den val­men­ta­jien tuli­si jokai­sen urhei­li­jan koh­dal­la käyt­tää yksi­löl­lis­tä lähes­ty­mis­ta­paa – vaik­ka suu­ri osa urhei­li­jois­ta kokee kuu­kau­tis­kier­ron hei­ken­tä­vän hei­dän suo­ri­tus­ky­ky­ään ja lähes kaik­ki koke­vat kier­toon liit­ty­vien oirei­den häi­rit­se­vän urhei­lua (Bruin­vels ym. 2016; Find­lay ym. 2020), jot­kut eivät koe voi­mak­kai­ta oirei­ta tai huo­maa suo­ri­tus­ky­vyn vaih­te­le­van sys­te­maat­ti­ses­ti kier­ron vai­hei­den mukaan. Oli­si­kin tär­ke­ää koh­da­ta urhei­li­ja koko­nai­suu­te­na ja huo­mioi­da taus­tal­la vai­kut­ta­van stres­sin, ravit­se­muk­sen, levon ja unen vai­ku­tus koet­tui­hin oirei­siin. Sik­si kuu­kau­tis­kier­ron hyö­dyn­tä­mi­nen har­joit­te­lun suun­nit­te­lus­sa edel­lyt­tää riit­tä­vän tie­don lisäk­si avoi­men kes­kus­te­luil­ma­pii­rin mah­dol­lis­ta­vaa luot­ta­muk­sel­lis­ta ja tur­val­lis­ta val­men­nus­suh­det­ta. 

Jut­tusar­jan seu­raa­vis­sa osis­sa käsi­tel­lään tar­kem­min urhei­li­joi­den hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn käyt­töä sekä kuu­kau­tis­häi­riöi­tä ja häi­riin­ty­nyt­tä syö­mis­tä. 

Kir­joit­ta­ja:

Ida Löf­berg, Ter­veys­tie­tei­den kan­di­daat­ti, OEU-pro­jek­tin työ­har­joit­te­li­ja

LÄHTEET

Ber­nar­di, M., Lazze­ri, L., Perel­li, F., Reis, F. M. & Pet­raglia, F. 2017. Dys­me­norr­hea and rela­ted disor­ders. F1000Research, 6.

Bruin­vels, G., Bur­den, R., Brown, N., Ric­hards, T. & Ped­lar, C. 2016. The pre­va­lence and impact of hea­vy men­strual blee­ding (menorr­ha­gia) in eli­te and non-eli­te ath­le­tes. PLoS One, 11(2), e0149881.

Clay­ton, A. 2008. Symp­toms Rela­ted to the Men­strual Cycle: Diag­no­sis, Pre­va­lence, and Treat­ment (Abstract). Jour­nal of Psyc­hiat­ric Prac­tice 14 (1), 13–21. 

Cons­tan­ti­ni, N. W., Dub­nov, G. & Lebrun, C. M. 2005. The men­strual cycle and sport per­for­mance. Cli­nics in sports medici­ne, 24(2), e51-e82.

Daw­son, E. A. & Reil­ly, T. 2009. Men­strual cycle, exerci­se and health. Bio­lo­gical Rhythm Research, 40(1), 99–119.

Deh­na­vi, Z. M., Jafar­ne­jad, F. & Kama­li, Z. 2018. The Effect of aero­bic exerci­se on pri­ma­ry dys­me­norr­hea: A cli­nical trial stu­dy. Jour­nal of educa­tion and health pro­mo­tion, 7

D’Eon, T. M., Sha­roff, C., Chip­kin, S. R., Grow, D., Ruby, B. C., & Braun, B. 2002. Regu­la­tion of exerci­se car­bo­hy­dra­te meta­bo­lism by estro­gen and pro­ges­te­ro­ne in women. Ame­rican Jour­nal of Phy­sio­lo­gy-Endoc­ri­no­lo­gy and Meta­bo­lism, 283(5), E1046-E1055.

Dic­ker­son, L. M., Mazyck, P. J., & Hun­ter, M. H. 2003. Pre­men­strual syndro­me. Ame­rican fami­ly phy­sician, 67(8), 1743–1752.

Find­lay, R. J., Mac­rae, E. H., Why­te, I. Y., Eas­ton, C., & For­rest, L. J. 2020. How the men­strual cycle and men­strua­tion affect spor­ting per­for­mance: expe­riences and percep­tions of eli­te fema­le rug­by players. Bri­tish Jour­nal of Sports Medici­ne.

Fran­ko­vich, R. J. & Lebrun, C. M. 2000. Men­strual cycle, cont­racep­tion, and per­for­mance. Cli­nics in sports medici­ne, 19(2), 251–271.

Gamit, K. S., Sheth, M. S., & Vyas, N. J. 2014. The effect of stretc­hing exerci­se on pri­ma­ry dys­me­norr­hea in adult girls. Int J Med Sci Public Health, 3(5), 549–51.

Herz­berg, S. D., Motu’apuaka, M. L., Lam­bert, W., Fu, R., Bra­dy, J., & Gui­se, J. M. 2017. The effect of men­strual cycle and cont­racep­ti­ves on ACL inju­ries and laxi­ty: a sys­te­ma­tic review and meta-ana­ly­sis. Ort­ho­pae­dic jour­nal of sports medici­ne, 5(7), 2325967117718781.

Lar­sen, B., Mor­ris, K., Quinn, K., Osbor­ne, M. & Mina­han, C. 2020. Prac­tice does not make per­fect: A brief view of ath­le­tes’ know­led­ge on the men­strual cycle and oral cont­racep­ti­ves. Jour­nal of Science and Medici­ne in Sport.

Mar­kofs­ki, M. M., & Braun, W. A. 2014. Influence of men­strual cycle on indices of cont­rac­tion-induced muscle dama­ge. The Jour­nal of Strength & Con­di­tio­ning Research, 28(9), 2649–2656.

McNul­ty, K. L., Elliott-Sale, K. J., Dolan, E., Swin­ton, P. A., Ans­dell, P., Goo­dall, S., … & Hicks, K. M. 2020. The effects of men­strual cycle pha­se on exerci­se per­for­mance in eume­norr­heic women: a sys­te­ma­tic review and meta-ana­ly­sis. Sports Medici­ne, 1–15.

Ric­ken­lund, A., Carlström, K., Ekblom, B., Bris­mar, T. B., Von Schoultz, B. & Hirsch­berg, A. L. 2004. Effects of oral cont­racep­ti­ves on body com­po­si­tion and phy­sical per­for­mance in fema­le ath­le­tes. The Jour­nal of Cli­nical Endoc­ri­no­lo­gy & Meta­bo­lism, 89(9), 4364–4370.

Riley III, J. L., Robin­son, M. E., Wise, E. A., & Price, D. 1999. A meta-ana­ly­tic review of pain percep­tion across the men­strual cycle. Pain, 81(3), 225–235.

San­ders, D., War­ner, P., Back­strom, T., & Banc­roft, J. 1983. Mood, sexua­li­ty, hor­mo­nes and the men­strual cycle. I. Chan­ges in mood and phy­sical sta­te: desc­rip­tion of sub­jects and met­hod. Psyc­ho­so­ma­tic Medici­ne, 45(6), 487–501.

Sol­li, G. S. & Sand­bakk, Ø. 2019. Tur­hia tabu­ja nai­sur­hei­li­jan val­men­nuk­ses­sa (käänt. J. Iha­lai­nen). Lii­kun­ta & Tie­de 56 (6), 40–43. 

Tii­ti­nen, A. 2019. Run­saat kuu­kau­ti­set. Lää­kä­ri­kir­ja Duo­decim. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00173