Kuu­kau­tis­kier­to ja urhei­lu, osa 2: Nai­sur­hei­li­jan hor­mo­naa­li­nen ehkäi­sy

Kuu­kau­tis­kier­to ja urhei­lu ‑jut­tusar­jan ensim­mäi­ses­sä osas­sa käsi­tel­tiin nai­sur­hei­li­jan koh­taa­mia haas­tei­ta liit­tyen har­joit­te­luun kuu­kau­tis­kier­ron eri vai­heis­sa. Kier­toon kuu­lu­via sykli­siä hor­mo­ni­muu­tok­sia ja nii­den aiheut­ta­mia oirei­ta voi­daan mani­pu­loi­da hor­mo­naa­li­sel­la ehkäi­syl­lä, joka ylei­ses­ti mää­ri­tel­lään sateen­var­jo­ter­mik­si mil­le tahan­sa ras­kaut­ta ehkäi­se­väl­le ja kehon omaa hor­mo­ni­toi­min­taa muut­ta­val­le kei­no­te­koi­sel­le hor­mo­nil­le (Rive­ra 1999). Hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn käyt­tö on suh­teel­li­sen yleis­tä: noin puo­let nai­sur­hei­li­jois­ta käyt­tää sitä ras­kau­den ehkäi­syn lisäk­si esi­mer­kik­si kuu­kau­ti­siin liit­ty­vien oirei­den hoi­toon, kuu­kau­tis­ten siir­tä­mi­seen tai luun­ti­hey­den suo­jaa­mi­seen (Ric­ken­lund ym. 2004; Lar­sen ym. 2020). Hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn ylei­syy­des­tä huo­li­mat­ta sen käyt­töön liit­tyy jon­kin ver­ran nai­sur­hei­li­jal­le tär­kei­tä eri­tyis­ky­sy­myk­siä sekä har­ha­luu­lo­ja, jot­ka saat­ta­vat aiheut­taa häm­men­nys­tä ja pel­koa­kin.

Hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn aiheut­ta­mat sivu­vai­ku­tuk­set ovat luon­nol­li­sen kuu­kau­tis­kier­ron aika­na ilme­ne­vien oirei­den tapaan todel­la yksi­löl­li­siä (Mar­tin ym. 2018). Sii­nä mis­sä esi­mer­kik­si jokin ehkäi­sy­pil­le­ri­merk­ki aiheut­taa toi­sel­le voi­mak­kai­ta mie­lia­la­muu­tok­sia, jol­le­kin toi­sel­le samai­nen merk­ki voi sopia täy­del­li­ses­ti. Sik­si on tär­ke­ää, että nai­set tie­dos­ta­vat saa­ta­vil­la ole­vien mene­tel­mien moni­puo­li­suu­den, jois­ta voi etsiä itsel­leen opti­maa­li­sim­man. Hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä ei myös­kään tuli­si pitää tai­ka­kei­no­na, jol­la voi rat­kais­ta kaik­ki kier­toon liit­ty­vät ongel­mat, kuten esi­mer­kik­si kuor­mi­tuk­sen ja ener­gian­saan­nin epä­ta­sa­pai­nos­ta vies­ti­vät kuu­kau­tis­häi­riöt (Mount­joy ym. 2014). Kei­no­te­kois­ten hor­mo­nien avul­la kier­to voi­daan toki palaut­taa näen­näi­ses­ti tasai­seen kalen­te­ri­ryt­miin, vaik­ka häi­riöi­tä kehon luon­nol­li­ses­sa hor­mo­ni­toi­min­nas­sa oli­si­kin. Hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä har­kit­se­van nai­sur­hei­li­jan tuli­si aina pun­ni­ta oma tilan­teen­sa tar­kas­ti ja tie­dos­taa käy­tön hyvät sekä huo­not puo­let niin ter­vey­den kuin suo­ri­tus­ky­vyn­kin näkö­kul­mas­ta.

Miten hor­mo­naa­li­nen ehkäi­sy toi­mii?

Hor­mo­naa­li­nen ehkäi­sy perus­tuu kei­no­te­kois­ten nais­su­ku­puo­li­hor­mo­nien, estro­gee­nin ja pro­ges­te­ro­nin eli pro­ges­tii­nin, vai­ku­tuk­siin eli­mis­tös­sä. Ehkäi­sy­val­mis­teen sisäl­tä­mä kei­no­te­koi­nen estro­gee­ni vähen­tää muna­so­lun kyp­sy­mis­tä edis­tä­vän fol­lik­ke­lia sti­mu­loi­van hor­mo­nin sekä lutei­ni­soi­van hor­mo­nin eri­tys­tä, jol­loin muna­so­lu ei pää­se irtoa­maan ja hedel­möit­ty­mään. Pro­ges­tii­ni vai­kut­taa kah­del­la taval­la: se häi­rit­see ovu­laa­tio­ta vähen­tä­mäl­lä lutei­ni­soi­van hor­mo­nin eri­tys­tä, sekä vai­kut­taa koh­dun lima­kal­von koos­tu­muk­seen han­ka­loit­taen hedel­möit­ty­mis­tä. (Bur­rows & Peters 2007.) Molem­pia hor­mo­ne­ja sisäl­tä­viä yhdis­tel­mäeh­käi­sy­val­mis­tei­ta ovat e‑pillerit, ehkäi­sy­laas­ta­ri ja ehkäi­sy­ren­gas, kun taas pelk­kää pro­ges­tii­nia sisäl­tä­viä val­mis­tei­ta ovat mini­pil­le­rit, ehkäi­sy­kap­se­li ja hor­mo­ni­kie­ruk­ka (Mar­tin & Elliott-Sale 2016).

E‑pillerit ovat urhei­li­joi­den koh­dal­la ylei­sin ehkäi­sy­me­ne­tel­mä (Lar­sen ym. 2020). Ne voi­daan edel­leen jakaa yksi- ja moni­vai­hei­siin val­mis­tei­siin. Yksi­vai­heis­ten pil­le­rei­den hor­mo­ni­pi­toi­suus ei muu­tu, kun taas moni­vai­hei­sis­sa pil­le­reis­sä hor­mo­nien mää­rä vaih­te­lee. E‑pillereitä syö­dään useim­mi­ten kol­men vii­kon ajan, jota kut­su­taan pil­le­rei­den aktii­vi­sek­si vai­heek­si. Aktii­vi­sen vai­heen jäl­keen seu­raa tau­ko­viik­ko, jon­ka lopus­sa joil­le­kin nai­sil­le tulee kuu­kau­ti­sia muis­tut­ta­va tyh­jen­nys­vuo­to. Tyh­jen­nys­vuo­to ei ole sama asia kuin kuu­kau­ti­set, vaan aiheu­tuu tau­ko­vii­kon aika­na tapah­tu­vas­ta het­kel­li­ses­tä kehon oman estro­gee­nin nousus­ta. (Rec­hic­hi ym. 2008.)

Hor­mo­naa­li­seen ehkäi­syn hyö­dyt ja hai­tat nai­sur­hei­li­jal­la

Nai­sur­hei­li­ja voi hyö­tyä hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn käy­tös­tä monin tavoin. Luon­nol­li­seen kuu­kau­tis­kier­toon liit­ty­vät oireet voi­vat jois­sa­kin tapauk­sis­sa olla todel­la koko­nais­val­tai­sia ja häi­ri­tä voi­mak­kaas­ti urhei­li­jan hyvin­voin­tia sekä suo­ri­tus­ky­kyä, jol­loin on perus­tel­tua hoi­taa tilan­net­ta hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn avul­la. Kei­no­te­kois­ten hor­mo­nien vai­men­taes­sa luon­nol­lis­ten hor­mo­nien tuo­tan­toa vähe­ne­vät myös hor­mo­nien vaih­te­luun liit­ty­vät oireet. Esi­mer­kik­si run­sai­den kuu­kau­tis­ten niu­ken­ta­mi­nen hor­mo­naa­li­sel­la ehkäi­syl­lä voi paran­taa mer­kit­tä­väs­ti ane­mias­ta kär­si­vän urhei­li­jan elä­män­laa­tua ja suo­ri­tus­ky­kyä (Let­ha­by ym. 2019). Yhdis­tel­mäeh­käi­sy­pil­le­reil­lä voi­daan siir­tää kuu­kau­ti­sia tär­kei­den kil­pai­lu­jen tiel­tä esi­mer­kik­si niis­sä tapauk­sis­sa, kun urhei­li­ja tie­tää par­haan terä­vyy­den ole­van kateis­sa juu­ri ennen kuu­kau­ti­sia (Schaum­berg ym. 2018). Hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn roo­lia ras­kau­den ehkäi­sys­sä ei tuli­si mui­den käyt­tö­tar­koi­tus­ten rin­nal­la vähek­syä, sil­lä psyyk­ki­nen stres­si epä­toi­vo­tuis­ta ras­kauk­sis­ta voi fyy­sis­ten oirei­den lail­la hei­ken­tää urhei­li­jan hyvin­voin­tia ja elä­män­laa­tua ulot­tuen epä­suo­ras­ti urhei­lusuo­ri­tuk­siin asti.

Jois­sa­kin tut­ki­muk­sis­sa on havait­tu, että hor­mo­naa­li­nen ehkäi­sy voi hei­ken­tää nai­sur­hei­li­jan suo­ri­tus­ky­kyä esi­mer­kik­si lisää­mäl­lä kes­tä­vyys­suo­ri­tuk­ses­sa koet­tua rasi­tus­ta tai häi­rit­se­mäl­lä lihas­kas­vua (Lebrun ym. 2003; Wik­ström-Frisén ym. 2017). Tut­ki­muk­set ovat kui­ten­kin niin ris­ti­rii­tai­sia, ettei niis­tä voi teh­dä yleis­pä­te­viä joh­to­pää­tök­siä, vaan sen sijaan aihee­seen tuli­si aina suh­tau­tua tapaus­koh­tai­ses­ti yksi­löl­lis­tä näkö­kul­maa käyt­täen. Hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn käyt­tä­jiä tai sitä har­kit­se­via pelo­tel­laan usein käy­tön ter­vey­del­li­sil­lä hait­ta­puo­lil­la, kuten estro­gee­nin aiheut­ta­mal­la veri­tulp­pa­ris­kil­lä, vaik­ka suu­rel­le osal­le nai­sis­ta käyt­tö on täy­sin tur­val­lis­ta sitä edel­täes­sä huo­lel­li­nen lää­kä­rin tut­ki­mus vas­ta-aihei­den varal­ta. Sivu­vai­ku­tuk­set, kuten tur­vo­tus, pahoin­voin­ti, pään­sär­ky, iho- ja mie­lia­la­muu­tok­set tai tiput­te­lu­vuo­to, katoa­vat usein kol­men kuu­kau­den käy­tön jäl­keen. Pit­kä­ai­kai­ses­ti jat­kues­saan ne ovat kui­ten­kin päte­vä syy vaih­taa mene­tel­mää esi­mer­kik­si mata­la­hor­mo­ni­sem­paan val­mis­tee­seen. (Kivi­jär­vi 2014.)

Kos­ka estro­gee­ni toi­mii luus­toa vah­vis­ta­va­na hor­mo­ni­na, hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä on perin­tei­ses­ti käy­tet­ty esi­mer­kik­si kuu­kau­tis­häi­riöis­tä joh­tu­vaan luus­ton hei­ken­ty­mi­sen hoi­toon. Sen toi­mi­vuu­des­ta on kui­ten­kin ris­ti­rii­tais­ta näyt­töä, ja ilman ongel­mien juu­riin pereh­ty­mis­tä hoi­to voi olla teho­ton­ta. (Cobb ym. 2007.) Jat­ku­vas­ti epä­sään­nöl­li­nen kuu­kau­tis­kier­to tai puut­tu­vat kuu­kau­ti­set ovat aina häly­tys­merk­ke­jä, joi­hin tuli­si suh­tau­tua vaka­vas­ti. Hor­mo­naa­li­nen ehkäi­sy voi toi­mia ”laas­ta­ri­na”, jol­la voi­daan luo­da illuusio nor­maa­lis­ta kuu­kau­tis­kier­ros­ta. Sil­lä ei kui­ten­kaan voi­da rat­kais­ta ongel­man perim­mäis­tä syy­tä, kuten lii­al­lis­ta ener­gian­ku­lu­tus­ta suh­tees­sa ener­gian­saan­tiin tai taus­tal­la val­lit­se­vaa syö­mis­häi­riö­tä. (Nazem & Acker­man 2012.) Sik­si hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä käyt­tä­vän urhei­li­jan tuli­si olla rehel­li­nen itsel­leen mui­den kuu­kau­tis­häi­riöis­tä vies­ti­vien merk­kien varal­ta: esi­mer­kik­si pai­non suu­ret vaih­te­lut, psyyk­ki­set oireet ja palau­tu­mi­son­gel­mat saat­ta­vat ker­toa, ettei kaik­ki ole kun­nos­sa.

Hor­mo­naa­li­nen ehkäi­sy on väli­ne, jon­ka avul­la nai­sur­hei­li­ja pys­tyy kont­rol­loi­maan omaa kier­to­aan ja par­haas­sa tapauk­ses­sa tuke­maan omaa hyvin­voin­ti­aan sekä suo­ri­tus­ky­ky­ään. Vii­me kädes­sä urhei­li­jan lähi­pii­rin mie­li­pi­teet ja keho­tuk­set eivät kumoa urhei­li­jan omaa pää­tän­tä­val­taa kehos­taan ja sii­tä, valit­see­ko urhei­li­ja käyt­tää hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä vai ei. Tär­kein­tä on, että urhei­li­ja itse on tyy­ty­väi­nen tilan­tee­seen­sa ja voi tur­val­li­sin mie­lin luot­taa valit­se­maan­sa rat­kai­suun, eikä jää yksin mah­dol­lis­ten kuu­kau­tis­kier­toon tai hor­mo­naa­li­seen ehkäi­syyn liit­ty­vien ongel­mien kans­sa.

Jut­tusar­jan seu­raa­vas­sa osas­sa pureu­du­taan tar­kem­min kuu­kau­tis­häi­riöi­hin ja sii­hen lin­kit­ty­vään häi­riin­ty­nee­seen syö­mi­seen.

Kir­joit­ta­ja:

Ida Löf­berg, Ter­veys­tie­tei­den kan­di­daat­ti, OUE-pro­jek­tin työ­har­joit­te­li­ja

Läh­teet

Bur­rows, M. & Peters, C. E. 2007. The influence of oral cont­racep­ti­ves on ath­le­tic per­for­mance in fema­le ath­le­tes. Sports medici­ne, 37(7), 557–574.

Cobb, K. L., Bachrach, L. K., Sowers, M., Nie­ves, J., Green­da­le, G. A., Kent, K. K. & Kel­sey, J. L. 2007. The effect of oral cont­racep­ti­ves on bone mass and stress frac­tu­res in fema­le run­ners. Medici­ne & Science in Sports & Exerci­se, 39(9), 1464–1473.

Kivi­jär­vi, A. 2014. Hor­mo­naa­li­nen ehkäi­sy. Lää­ke­tie­teel­li­nen aika­kaus­kir­ja Duo­decim, 130 (3) 279–82. https://www.duodecimlehti.fi/duo11469

Lebrun, C. M., Petit, M. A., McKenzie, D. C., Taun­ton, J. E. & Prior, J. C. 2003. Dec­rea­sed maxi­mal aero­bic capaci­ty with use of a trip­ha­sic oral cont­racep­ti­ve in high­ly acti­ve women: a ran­do­mi­sed cont­rol­led trial. Bri­tish jour­nal of sports medici­ne, 37(4), 315–320.

Let­ha­by, A., Wise, M. R., Wete­rings, M. A., Rodri­guez, M. B. & Brown, J. 2019. Com­bi­ned hor­mo­nal cont­racep­ti­ves for hea­vy men­strual blee­ding. Cochra­ne Data­ba­se of Sys­te­ma­tic Reviews, (2).

Mar­tin, D. & Elliott-Sale, K. 2016. A pers­pec­ti­ve on cur­rent research inves­ti­ga­ting the effects of hor­mo­nal cont­racep­ti­ves on deter­mi­nants of fema­le ath­le­te per­for­mance. Revis­ta Bra­si­lei­ra de Educação Física e Espor­te, 30(4), 1087–1096.

Mar­tin, D., Sale, C., Coo­per, S. B. & Elliott-Sale, K. J. 2018. Period pre­va­lence and percei­ved side effects of hor­mo­nal cont­racep­ti­ve use and the men­strual cycle in eli­te ath­le­tes. Inter­na­tio­nal jour­nal of sports phy­sio­lo­gy and per­for­mance, 13(7), 926–932.

Mount­joy, M., Sund­got-Bor­gen, J., Bur­ke, L., Car­ter, S., Cons­tan­ti­ni, N., Lebrun, C., … & Ljung­qvist, A. 2014. The IOC con­sen­sus sta­te­ment: bey­ond the fema­le ath­le­te triad—relative ener­gy deficiency in sport (RED‑S). Bri­tish jour­nal of sports medici­ne, 48(7), 491–497.

Nazem, T. G. & Acker­man, K. E. 2012. The fema­le ath­le­te triad. Sports health, 4(4), 302–311.

Rec­hic­hi, C., Daw­son, B. & Good­man, C. 2009. Ath­le­tic per­for­mance and the oral cont­racep­ti­ve. Inter­na­tio­nal jour­nal of sports phy­sio­lo­gy and per­for­mance, 4(2), 151–162

Rive­ra, R., Yacob­son, I. & Gri­mes, D. 1999. The mec­ha­nism of action of hor­mo­nal

cont­racep­ti­ves and int­rau­te­ri­ne cont­racep­ti­ve devices. Ame­rican jour­nal of obs­tet­rics and

gyneco­lo­gy, 181(5), 1263–1269.

Schaum­berg, M. A., Emmer­ton, L. M., Jen­kins, D. G., Bur­ton, N. W., de Jon­ge, X. A. J. & Skin­ner, T. L. 2018. Use of oral cont­racep­ti­ves to mani­pu­la­te men­strua­tion in young, phy­sical­ly acti­ve women. Inter­na­tio­nal jour­nal of sports phy­sio­lo­gy and per­for­mance, 13(1), 82–87.

Wik­ström-Frisén, L., Borax­bekk, C. J., & Hen­riks­son-Lar­sen, K. 2017. Effects on power, strength and lean body mass of menstrual/oral cont­racep­ti­ve cycle-based resis­tance trai­ning. Jour­nal of Sports Medici­ne and Phy­sical Fit­ness, 57(1–2), 43–52.