Edellisessä tekstissä pohdittiin bulimian kehämäistä luonnetta sekä sairauden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tekstissä puhuttiin sekä ruumiin että sydämen nälästä, joihin vastaamiseen oirekierre pohjaa. Tässä tekstissä käymme läpi, mitä erilaisia haittoja oireista aiheutuu sekä keholle että mielelle, ja miten sairaus voi pitkään jatkuessaan heijastua myös arkeen, ihmissuhteisiin ja toimeentuloon.
Mitä haittoja bulimia aiheuttaa keholle?
Liian vähäinen syöminen, pitkät ateriavälit ja yksipuolinen ruokavalio aiheuttavat energiavajeen lisäksi erilaisia puutostiloja. Kun energiavarastot tyhjenevät, elimistö ajautuu negatiiviseen energiatasapainoon, jota keho yrittää korjata kynsin ja hampain. Liian niukka ravinnonsaanti on elimistölle hätätilanne, jolloin se alkaa toimia säästöliekillä turvatakseen energiansaannin eloon jäämisen kannalta välttämättömien elintoimintojen käyttöön. Tämän seurauksena esimerkiksi lämmönsäätely ja ääreisverenkierto heikkenevät aiheuttaen palelemista. Myös hormonitoiminta hiipuu pysäyttäen tytöillä ja naisilla kuukautiskierron tai aiheuttaen siihen häiriöitä. Pojilla ja miehillä hormonitoiminta häiriintyy myös energiavajeen seurauksena. Nälkiintynyt elimistö ottaa tarvitsemansa energian sieltä missä sitä on, eli kehon kudoksista — myös lihaksista. Aliravittuna liikkuminen ei auta korvaamaan menetettyä lihaskudosta vaan lisää haitallista energianvajetta entisestään.
Voimakas (sekä ruumiin että sydämen) nälkä aiheuttaa bulimiaa sairastavalle ahmimiskohtauksia, joiden aikana syöty ruokamäärä voi olla todella iso, esimerkiksi kokonaisia jäätelö ‑tai leipäpaketteja. Usein ahmintaruoat ovat juuri niitä, joita henkilö on ankarimmin kieltänyt itseltään. Toisinaan ahmimiseen kelpaa juuri se, mitä kaapista sillä hetkellä löytyy. Isojen ruokamäärien ahmiminen aiheuttaa kehoon ja mieleen tukalan olon, jota henkilö pyrkii helpottamaan tyhjentäytymällä. Tyhjentäytyminen on usein myös yritys estää ruuan sisältämän energian kulkeutuminen elimistöön. Tyhjentäytyminen on kuitenkin varsin tehoton keino estää tätä, sillä ruuansulatus alkaa jo suussa. Vatsaan asti päästessään ruokaa alkaa jo kulkeutua ohutsuoleen. Keho nappaa siis heti talteen kipeästi kaipaamansa ravintoaineet ja oksentamalla syödystä ruokamäärästä poistuu vain n.30–60%.
Ahmintoja seuraava tyhjentäytyminen aiheuttaa erilaisia haittoja tyhjentäytymistavasta riippuen. Oksentamalla saa vatsan sisällön tyhjennettyä, mutta ruuan mukana poistuu myös mahanestettä, jolloin elimistö menettää samalla elintärkeitä suoloja eli elektrolyyttejä. Esimerkkejä näistä ovat kalium ja natrium. Elektrolyyttien menetyksestä aiheutuva nestetasapainon häiriintyminen aiheuttaa kuivumista ja voi johtaa sydämen rytmihäiriöihin ja pahimmillaan äkkikuolemaan.
Oksentaminen voi aiheuttaa myös ongelmia ruuansulatuskanavassa. Se voi aiheuttaa esimerkiksi ruokatorven tulehduksen ja närästystä. Oksennus ja happamat röyhtäykset tuovat suuhun vatsahappoa, joka vaurioittaa hampaiden kiillettä. Hammaskiilteen varioituminen altistaa hampaan reikiintymiselle ja eroosiolle. Eroosio saa hampaat vihlomaan ja särkemään, myös värjäytymään helpommin. Pahimmillaan hammas voi mennä kuolioon. Oksentaminen voi aiheuttaa suuhun myös ientulehduksen, haavaumia ja sylkirauhasten turpoamisen. Sylkirauhasten turpoaminen muuttaa kasvojen muotoa ja oksentamisen seurauksena kasvot ja silmänaluset voivat näyttää turvonneilta. Silmiin ja silmien alle voi tulla myös verenpurkaumia.
Joskus bulimiaa sairastava saattaa käyttää tyhjentäytymisen edistämiseen myös ulostus ‑ja nesteenpoistolääkkeitä. Näiden avulla elimistöstä poistuu nestettä ja suoloja, mikä johtaa kuivumiseen. Kuivuminen aiheuttaa elektrolyyttitasapainon ja happo-emästasapainon häiriöitä, jotka voivat olla vaarallisia sydämelle. Pitkäaikaisessa käytössä nopeavaikutteiset ulostuslääkkeet vaurioittavat suolen hermotusta ja laiskistavat suolta, jolloin ulostuslääkettä joutuu ottamaan yhä enemmän. Pahimmillaan ulostuslääkkeiden käyttö voi pitkässä juoksussa johtaa suolen halvautumiseen. Väärinkäyttö voi aiheuttaa myös vatsakipuja, mahan kouristuksia, peräaukon ärtymistä ja peräpukamia sekä verta ulosteeseen. Vesiperäruiskeet, joita käytetään suolihuuhteluun, poistavat suolesta hyödyllistä bakteerikantaa, jolloin suolen luonnollinen tasapaino häiriintyy. Vesiperäruiskeiden jatkuva käyttö voi vaurioittaa peräsuolta.
Myös nesteenpoistolääkkeet aiheuttavat kuivumista ja niiden väärinkäytön seurauksena voi aiheutua munuaisvaurioita, sydämen johtumishäiriöitä, vatsakipuja, pahoinvointia sekä verta virtsaan ja runsaampaa virtsaneritystä. Nesteenpoistolääkkeillä tavoiteltu turvotuksen väheneminen on ohimenevää eikä johda laihtumiseen. Sen sijaan niiden väärinkäytöllä voi olla hengenvaarallisia seurauksia juurikin elektrolyyttitasapainon häiriöistä johtuen.
Bulimian sosiaaliset, taloudelliset ja henkiset haitat
Moni bulimiaa sairastava pyrkii piilottamaan oireensa läheisiltään. Piilottelulla saatetaan pyrkiä suojelemaan läheisiä huolelta, mutta myös mahdollistamaan oireiden jatkaminen salassa. Monille oireet aiheuttavat kiperiä häpeän ja syyllisyyden tunteita, jolloin henkilö voi pyrkiä tekemään myös muutosyrityksiä yksin. Salailu on valtavan kuluttavaa ja voi alkaa kuormittaa ihmissuhteita sekä rajoittaa sosiaalista elämää merkittävästi. Henkilö voi alkaa suunnitella arkeaan ja menojaan siten, että aika ja paikka oireiden toteuttamiselle järjestyy. Yhteiset ruokailuhetket voivat aiheuttaa stressiä ja henkilö voi alkaa yhä enemmän hakeutua omiin oloihinsa. Vähitellen arjesta alkaa puuttua ilo, rentous ja spontaanisuus sekä tunne liittymisestä toisiin.
Varsinkin läheisissä suhteissa sairauden salailu on kuitenkin vaikeaa ja ahdistavaa. Läheinen myös usein huomaa, ettei kaikki ole hyvin, mutta voi kokea vaikeaksi auttaa toista, jos tuntee tulevansa torjutuksi. Vaikeudet voivat kärjistyä riidoiksi ja sydänsuruiksi, jos yhteys läheisen kanssa pätkii. Valehtelu ja “kaikki hyvin ‑kulissi” pahentavat yleensä syyllisyyttä ja toivottomuutta, jolloin myös oireisiin turvautuminen olon helpottamiseksi voimistuu. Salailu voi helposti myös johtaa raskaaseen yksinäisyyden kokemukseen.
Ahmintaruokien hankkiminen tekee usein hallaa myös kukkarolle, kun ruokaan alkaa mennä yhä enemmän rahaa. Tilanteen salaamiseksi voi tulla houkutus turvautua lainoihin ja pikavippeihin. Velkakierre pahentaa kaoottista oloa ja hallinnantunne joutuu koville. Joillekin bulimiaa sairastaville saattaa muodostua hankalia taloudellisia vaikeuksia, jotka entisestään lisäävät sairaudesta koettua häpeää sekä arjen hallintaan ja toimeentuloon liittyvää stressiä. Pahimmillaan sairastuneesta voi alkaa tuntua, ettei ulospääsyä tilanteesta ole näkyvillä. Kun mieli sukeltaa yhä syvemmälle, sitä kauemmas näyttää valo pinnan yllä karkaavan.
Toivoa on aina
Bulimia on pahimmillaan henkeä uhkaava sairaus. Oireilun aiheuttamat fyysiset haitat laittavat kehon hätätilaan, mutta hengenvaara voi lymyillä myös epätoivon tunteissa ja näköalattomuudessa, jota yksin jääminen ongelmien kanssa aiheuttaa. Vaikeat tunteet, synkät ajatukset sekä kielteiset uskomukset itsestä voivat aiheuttaa solmun, jonka avaamiseen ei omat voimat tunnu riittävän. Yksin ei siis pidä jäädä! Vaikka oma ote toivosta lipeäisi, on bulimiasta toipuminen aina mahdollista, ihan jokaisen kohdalla, oli tilanne miten vaikea tahansa. Joskus ulkopuolisen voi olla helpompi nähdä toivo ja auttaa sairastunutta tarttumaan siihen tiukemmin. Välittävä läheinen tai ammattihenkilö voi osoittautua arvokkaaksi avuksi vyyhdin purkamisessa. Sotkeutunutta kerää voi alkaa selvittää monesta päästä ja kun yksi solmu aukeaa, alkaa usko muutokseen vähitellen vahvistua.
Seuraavassa tekstissä käsitellään bulimiasta toipumista ja listataan askeleita, jotka vievät paranemista kohti. Silloin, jos maali tuntuu olevan silmänkantamattomissa, kannattaa ottaa askel kerrallaan, luottaa matkanteekoon ja pitää suunta oikeana.
Siiri Korpiniitty
Syömishäiriökeskus
Lähteitä:
- Charpentier, P., Viljanen, R. & Keski-Rahkonen, A. 2016. Nälkäinen sydän — Parane bulimiasta. Kustannus Oy Duodecim.
- https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00352
Vastaa