Älä laih­du­ta ‑päi­vä: Ome­na­tu­van kol­men tee­sin pai­no­rau­ha

Syö­mis­häi­riö­liit­to jäse­nyh­dis­tyk­si­neen viet­tää tänään 6.5.2016 Älä laih­du­ta –päi­vää ja on haas­ta­nut blog­gaa­jia osal­lis­tu­maan päi­vän viet­toon kir­joit­ta­mal­la aihees­ta tai jul­kai­se­mal­la pai­no­rau­han julis­tuk­sen blo­gis­saan. Tämän vuo­den tee­ma­na on Sai­raan ter­ve elä­mä. Ome­na­tu­van yhte­nä kir­joit­ta­ja­na pää­tin tart­tua haas­tee­seen. Kii­tos Syö­mis­häi­riö­lii­tol­le haas­tees­ta!

Älä laih­du­ta ‑päi­vä on tar­peel­li­nen. Var­sin­kin näin kesän kyn­nyk­sel­lä tun­tuu, että leh­det täyt­ty­vät laih­du­tus­vin­keis­tä ja ter­veys­vies­teis­tä. Löö­pit iske­vät verk­ko­kal­voil­le isoin kir­jai­min vies­te­jä, kuten ”Kesä­kun­toon”,  ”Vii­den vii­kon teho­dieet­ti kesään”, ”Haluat­ko sinä­kin upean, lihak­sik­kaan biki­ni­var­ta­lon” tai “Näil­lä super­foo­deil­la ter­veyt­tä ja kesää koh­ti”. Laih­dut­ta­mi­ses­ta ja nyky­ään eri­tyi­ses­ti ter­veel­li­sen elä­män yltiö­päi­ses­tä tavoit­te­lus­ta on ikään kuin tul­lut osa kevät­tä yhtä oleel­li­ses­ti kuin les­ken­leh­dis­tä, pui­den hii­ren­kor­vis­ta tai kor­keam­mal­le nouse­vas­ta elo­ho­peas­ta. Vies­til­tä on vai­kea vält­tyä.

En voi väit­tää itse­kään – vaik­ka syö­mis­häi­riöi­tä sai­ras­ta­vien paris­sa työs­ken­te­len­kin – että oli­sin sääs­ty­nyt täy­sin laih­du­tus- ja ter­veys­sa­no­mien iskos­tu­mi­sel­ta mie­lee­ni. Olen koke­nut nii­tä fii­lik­siä, että muut­tua pitäi­si ja kehos­sa­ni pai­kas­sa jos toi­ses­sa­kin on vähän lii­kaa tai syö­mi­se­ni ei ole riit­tä­vän ter­veel­lis­tä. Monien mui­den tavoin olen jos­kus ehkä läh­te­nyt­kin toi­mi­maan tuon kal­va­van aja­tuk­sen ohjaa­ma­na. Mie­les­tä­ni elä­mää­ni ei kui­ten­kaan ole tul­lut yhtään lisää iloa tai onnea, jos olen jos­kus muu­ta­man has­sun kilon laih­tu­nut tai jos olen valin­nut lau­ta­sel­le­ni vain sitä ter­veel­lis­tä. Laih­dut­taes­saan jou­tuu nimit­täin ole­maan koko ajan kyt­kök­sis­sä sen ikä­vän aja­tuk­sen kans­sa, että ei kel­paa itsel­leen tai muil­le sel­lai­se­na kuin on. Jat­ku­vas­ti ter­veel­li­ses­ti syö­des­sään taas kokee hel­pos­ti syyl­li­syyt­tä, jos edes ajat­te­lee syö­vän­sä jotain “epä­ter­veel­lis­tä”. Itse en jak­sai­si olla teke­mi­sis­sä sel­lais­ten aja­tus­ten kans­sa kovin pit­kään, enkä toi­voi­si nii­tä kenel­le­kään muul­le­kaan. Haluan­kin nyt julis­taa Ome­na­tu­van kol­men tee­sin pai­no­rau­han minua kos­ket­ta­nei­den aja­tus­ten kaut­ta. 

1. Sinun keho­si on aina rakas­ta­nut sinua.

Luin taan­noin Alma Sipi­län Sydä­mes­tä. Sydä­mil­le – From This Hearth. To Yours –blo­gis­ta kos­ket­ta­vas­ti kir­joi­te­tun näkö­kul­man sii­tä, kuin­ka keho on aina rakas­ta­nut kan­ta­jaan­sa kai­kes­ta saa­mas­taan kri­tii­kis­tä huo­li­mat­ta. Täs­sä muu­ta­mia oival­ta­via pät­kiä Alman kir­joi­tuk­ses­ta:

Ja vaik­ka sinä kri­ti­soit ja vähät­te­let luot sitä koh­taan sen kai­kis­ta viil­tä­vim­män kat­seen, sen, joka sanoo: ”olen niin pet­ty­nyt sinuun” tai viis vei­saat tämän näke­myk­sis­tä ja toi­veis­ta? Keho­si pysyy kär­si­väl­li­se­nä, se pysyy ehdot­to­man uskol­li­se­na sil­ti.

Sit­keäs­ti, väsy­mät­tä, empi­mät­tä, epäi­le­mät­tä Sinun keho­si on aina rakas­ta­nut sinua.  Sinun keho­si tulee aina rakas­ta­maan sinua.  Ainut kysy­mys onkin, mil­loin sinä uskal­lat kuis­ka­ta, kuis­ka­ta teoil­la­si, kat­seil­la­si, sanoil­la­si­kin: ”niin minä­kin sinua”? 

En tie­dä oli­si­ko tätä kovin pal­jon parem­min voi­nut sanoa. Itse en aina­kaan oli­si osan­nut. Kii­tos siis Almal­le! Pai­no­rau­han sano­mas­sa onkin kes­keis­tä ymmär­tää, että kul­jet keho­si kans­sa elä­mä­si lop­puun asti: Eikö rak­kau­des­sa ole­kin muka­vam­pi elää kuin vihas­sa tai inhos­sa?

2. Mik­si et vain söi­si hyvin (eli riit­tä­väs­ti ja ren­nos­ti), oli­sit stres­saa­mat­ta pai­noa­si ja kes­kit­tyi­sit oleel­li­seen?

Aloi­tin taan­noin lii­kun­ta­har­ras­tuk­sen, jos­sa kil­pail­laan pai­no­luo­kis­sa. Itse satun sijoit­tu­maan yhden pai­no­luo­kan raja­mail­le. Vaik­ka kil­pai­le­mi­nen ei ole­kaan minul­le täl­lä het­kel­lä ajan­koh­tais­ta, huo­ma­sin het­ken aja­tel­lee­ni, että pitäi­si­kö minun kisaa­maan halu­tes­sa­ni laih­dut­taa muu­ta­ma kilo. Olen kuul­lut, että jot­kut laih­dut­ta­vat kiso­ja var­ten het­kel­li­sil­lä kik­ka­kak­ko­sil­la ja kisa­päi­vä­nä ennen pun­ni­tus­ta jät­tä­vät jopa syö­mät­tä ja juo­mat­ta, jot­ta pai­no ei ylit­täi­si pai­no­luo­kan ylä­ra­jaa. Pal­jon syö­mis­häi­riöi­tä sai­ras­ta­vien kans­sa työs­ken­nel­lee­nä tuo aja­tus tun­tui minus­ta epä­miel­lyt­tä­väl­tä. Välil­lä har­ras­tuk­sen aloit­taes­sa­ni huo­ma­sin jopa miet­ti­vä­ni voin­ko har­ras­taa sel­lais­ta lajia, jos­sa pai­nol­la on aina­kin näen­näi­ses­ti mer­ki­tys­tä. Omas­sa seu­ras­sa­ni on kui­ten­kin onnek­si ter­ve suh­tau­tu­mi­nen asi­aan. Seu­ra­ka­ve­ri­ni lausui­kin jaka­mi­sen arvoi­sen aja­tuk­sen:

Kan­nat­taa osal­lis­tua kor­keam­paan pai­no­luok­kaan ja syö­dä hyvin, että jak­saa. Ei tar­vit­se stres­sa­ta pai­non kans­sa ja voi vain kes­kit­tyä oleel­li­seen.

Vaik­ka ei sel­lais­ta lajia har­ras­tai­si­kaan, mis­sä pai­nol­la oli­si kisois­sa mer­ki­tys­tä, niin ohjees­sa on kui­ten­kin hyvä muis­tu­tus kai­kil­le. Syö hyvin (riit­tä­väs­ti ja muis­ta ren­tous), älä stres­saa pai­non kans­sa ja kes­ki­ty oleel­li­seen. Jokai­nen voi itsen­sä koh­dal­la miet­tiä mikä on oleel­lis­ta. Itsel­le­ni oleel­lis­ta on se, että voin hyvin, jak­san ja tyk­kään sii­tä mitä teen – pai­no­luo­kas­ta välit­tä­mät­tä niin har­ras­tuk­ses­sa­ni kuin muus­sa­kin elä­mäs­sä­ni.

3.  Muh­ku­ra siel­lä tai tääl­lä tekee ihmi­ses­tä vain per­soo­nal­li­sen.

Ystä­vä­ni kipui­li 16-vuo­ti­aan nuo­ren tus­kis­saan taka­muk­sen­sa kans­sa. Ystä­vä­ni sil­loi­nen poi­kays­tä­vän­sä sanoi hänel­le:

Muh­ku­ra siel­lä tai tääl­lä tekee nai­ses­ta vain per­soo­nal­li­sen.

Tämä lausah­dus oli nai­siin koh­dis­tet­tu, mut­ta yhtä hyvin sitä voi­si sovel­taa mie­hiin­kin. Upe­aa, että 16-vuo­tias nuo­ri mies on ollut noin vii­sas. Surul­lis­ta, että 16-vuo­tias nuo­ri nai­nen on jo ollut huo­lis­saan taka­muk­ses­taan. Lausah­dus kui­ten­kin herät­tää minus­sa posi­tii­vi­sia fii­lik­siä: Mei­dän kaik­kien ei tar­vit­se mah­tua yhteen ja samaan muot­tiin. Olem­me jokai­nen oma per­soo­nam­me ja sel­lai­se­na arvo­kas.

Näi­den kol­men tee­sin myö­tä toi­vo­tan kai­kil­le hyvää Älä laih­du­ta –päi­vää. Kes­tä­köön pai­no­rau­ha kau­em­min­kin kuin yhden päi­vän! Täs­sä vie­lä Älä laih­du­ta ‑päi­vän viral­li­nen pai­no­rau­han julis­tus. Vii­sai­ta aja­tuk­sia!

Ter­vei­sin,
Ven­la Ero­nen

Kir­joit­ta­ja on Elä­män Näl­kään ry:n Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen Kun­tou­tus- ja hoi­to­yk­si­kön työn­te­ki­jä ja kou­lu­tuk­sel­taan toi­min­ta­te­ra­peut­ti (ylem­pi AMK)

Ps. Kuvan hie­no vaa­ka on Syö­mis­häi­riö­kes­kuk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja Pia Char­pen­tie­rin saa­ma Syli­kum­mi 2014 ‑pal­kin­to Syö­mis­häi­riö­lii­tol­ta.

Läh­de:

Sipi­lä, Alma 2016. Sinun keho­si on aina rakas­ta­nut sinua. Sydä­mes­tä. Sydä­mil­le – From This Heart. To Yours. Verk­ko­do­ku­ment­ti. Päi­vi­tet­ty 5.3.2016. http://www.almasipila.fi/sinun-kehosi-on-aina-rakastanut-sinua
Luet­tu 3.5.2016.