Syö­mis­häi­riö ja trau­mat

Suo­men Syö­mis­häi­riöyh­dis­tys jär­jes­ti vii­me vii­kol­la mie­len­kiin­toi­sen jäse­nil­lan, jos­sa pidet­tiin kak­si alus­tus­ta aihees­ta syö­mis­häi­riö ja trau­mat. Alus­tus­ten pitä­ji­nä oli­vat Ras­mus Iso­maa ja Mari­ta Kai­ja­nen. Osoit­tau­tui, että trau­ma on han­ka­la tut­ki­muk­sen koh­de, sil­lä trau­mak­si luo­ki­tel­ta­vat koke­muk­set eivät aina ole tut­ki­mus­mie­les­sä sel­kei­tä. Tär­keä­nä aihee­na sitä kui­ten­kin tut­ki­taan pal­jon ja vas­tauk­sia pyri­tään löy­tä­mään ymmär­ryk­sen lisää­mi­sek­si ja parem­pien hoi­to­muo­to­jen kehit­tä­mi­sek­si. Ras­mus on muka­na ruot­sa­lai­ses­sa tut­ki­mus­ryh­mäs­sä, jos­sa asi­aa sel­vi­te­tään suu­ril­la tut­ki­musai­neis­toil­la. Tär­ke­ää tie­toa on siis tulos­sa lähi­vuo­si­na.

Trau­mak­si aja­tel­laan tapah­tu­ma, joka on jär­kyt­tä­vyy­des­sään lii­an vai­kea hen­ki­lön mie­lel­le käsi­tel­lä ja siten jää integroi­tu­mat­ta osak­si hen­ki­lön miel­tä. Ihmi­nen voi kokea trau­man monel­la taval­la. Trau­maat­ti­nen tapah­tu­ma voi sat­tua ker­ran, esi­mer­kik­si onnet­to­muu­te­na, väki­val­tai­sen hyök­käyk­sen koh­teek­si jou­tu­mi­se­na tai muu­na yksit­täi­se­nä tapah­tu­ma­na. Trau­ma voi muo­dos­tua myös tois­tu­vien tapah­tu­mien seu­rauk­se­na. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si lap­suu­des­sa koet­tu sek­su­aa­li­nen tai muun­lai­nen hyväk­si­käyt­tö, joka voi jat­kua vuo­si­kausia.

Ihmi­sen mie­li jou­tuu sovel­ta­maan hyvin eri­lai­sia meka­nis­me­ja ker­ta­luon­tei­sia trau­mo­ja käsi­tel­les­sään kuin pit­kään jat­ku­vaa tois­tu­vaa trau­maat­tis­ta tapah­tu­maa käsi­tel­les­sään. Pit­kään jat­ku­vat trau­mat muok­kaa­vat ihmi­sen mie­len raken­tei­ta perus­ta­van­laa­tui­ses­ti ja vai­kut­ta­vat hänen per­soo­nal­li­suu­ten­sa kehit­ty­mi­seen. Täs­sä mie­les­sä eri­lais­ten trau­mo­jen vai­ku­tus myös syö­mis­häi­ri­öön sai­ras­tu­mi­seen toi­mii hie­man eri­lais­ten meka­nis­mien kaut­ta. Yksit­täis­ten trau­mo­jen jäl­keen sai­ras­tu­van mie­li voi käyt­tää syö­mis­häi­riö­oi­rei­ta hel­pot­ta­maan trau­man aiheut­ta­maa tus­kais­ta oloa. Täl­löin sai­rau­den mer­ki­tys liit­tyy voi­mak­kaas­ti oirei­den tuo­maan välit­tö­mään olon­hel­po­tuk­seen. Pit­kä­ai­kais­ten trau­mo­jen seu­rauk­se­na sai­ras­tu­neen mie­li puo­les­taan voi käyt­tää oirei­ta pää­asial­li­se­na elä­mäs­tä sel­viy­ty­mi­sen kei­no­na. Täl­löin oireet tuke­vat mie­len raken­net­ta ja ”koos­sa pysy­mis­tä” – tosin koval­la hin­nal­la.

Syö­mis­häi­ri­öön sai­ras­tu­vis­ta noin puo­let on koke­nut trau­man jäl­kei­seen stres­si­häi­ri­öön (PTSD) joh­ta­neen trauman1. Tut­kit­taes­sa osas­to­hoi­dos­sa ole­via syö­mis­häi­riö­tä sai­ras­ta­via, on havait­tu jopa 74%:n koke­neen mer­kit­tä­vän trau­man. Näis­tä 52%:lla diag­no­soi­tiin PTSD2. Trau­man luon­tees­ta sek­su­aa­lit­rau­mat näyt­täi­si­vät ole­van ylei­sim­piä ja muun väki­val­lan uhrik­si jou­tu­mi­nen toi­sek­si yleisintä7.

Trau­man koke­mi­nen ei näyt­täi­si joi­den­kin tut­ki­mus­ten mukaan vält­tä­mät­tä vai­kut­ta­van syö­mis­häi­riön vaka­vuu­teen, mut­ta ylei­seen oirei­lun mut­kik­kuu­teen kyl­lä­kin. Trau­man koke­neil­la nimit­täin esiin­tyy syö­mis­häi­riön rin­nal­la usein mui­ta­kin psyyk­ki­siä vai­keuk­sia, mikä osal­taan vai­keut­taa myös syö­mis­häi­riös­tä paranemista3. Toi­saal­ta toi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa todet­tiin, että eri­tyi­ses­ti lap­suu­des­sa tapah­tu­va sek­su­aa­li­nen hyväk­si­käyt­tö vau­rioit­taa lap­sen psyy­ket­tä pahas­ti ja on yhtey­des­sä vaka­viin syö­mis­häi­riö­oi­rei­siin ja nii­den yhtey­des­sä esiin­ty­vään voi­mak­kaa­seen itsetuhoisuuteen5. Nii­ni­kään emo­tio­naa­li­nen pahoin­pi­te­ly (lii­al­li­nen kri­ti­soin­ti, par­jaa­mi­nen, yksin jät­tä­mi­nen yms.) kuu­luu syö­mis­häi­riöi­den taus­tal­ta löy­ty­viin trau­maat­ti­siin kokemuksiin6. Myös syö­mis­häi­riö­tyyp­piin trau­man koke­mi­sel­la näyt­täi­si ole­van vai­ku­tus­ta. Erään tut­ki­muk­sen mukaan ahmi­mi­soi­reis­ta syö­mis­häi­riö­tä (eli ahmi­mis­häi­riö ja tyh­jen­täy­ty­vän tyy­pin lai­huus­häi­riö) sai­ras­ta­vil­la oli­si pidät­ty­vää lai­huus­häi­riö­tä sai­ras­ta­via enem­män traumataustaa3.

Hoi­don kan­nal­ta on oleel­lis­ta tie­tää, onko sai­ras­tu­nut koke­nut trau­man. Trau­maa on nimit­täin hoi­det­ta­va syö­mis­häi­riön rin­nal­la. Sen voi huo­mioi­da esi­mer­kik­si lait­ta­mal­la enem­män pai­noa tun­ne-elä­män vakaut­ta­mi­seen ja uusien tun­teen­sää­te­ly­kei­no­jen oppi­mi­seen eri­tyi­ses­ti hoi­don alus­sa. Näin sai­ras­tu­nut saa väli­nei­tä kes­tää para­ne­mis­pro­ses­sin aika­na esiin nouse­vat ahdis­ta­vat asiat ja pys­tyy työs­tä­mään nii­tä jou­tu­mat­ta tur­vau­tu­maan oirei­den apuun. Rin­nak­kain hoi­ta­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä, sil­lä Ihmi­sen mie­li­hän ei jakau­du sek­to­rei­hin, jos­sa yhdes­sä on trau­ma ja toi­ses­sa syö­mis­häi­riö. Ei siis voi aja­tel­la, että toi­nen niis­tä hoi­det­tai­siin ensin pois ja vas­ta sit­ten tar­tut­tai­siin toi­seen. Eri­lai­si­na näyt­täy­ty­vil­lä oireil­la on juu­ren­sa samas­sa alku­läh­tees­sä, joten koko­nai­suut­ta hoi­ta­mal­la pää­see ete­ne­mään par­hai­ten.

Ter­vei­sin,
Pia Char­pen­tier

Viit­teet ja läh­teet:

1. Dans­ky BS, Brewer­ton TD, Kil­pat­rick DG, O’Neil PM. The Natio­nal Women’s Stu­dy: rela­tions­hip of cri­me vic­ti­miza­tion and postt­rau­ma­tic stress disor­der to buli­mia ner­vo­sa. Int J Eat Disord. 1997;21:213–228.

2. Glea­ves DH, Ebe­renz KP, May MC. Sco­pe and sig­ni­ficance of postt­rau­ma­tic symp­to­ma­to­lo­gy among women hos­pi­ta­lized for an eating disor­der. Int J Eat Disord. 1998;24:147–156.

3. Brewer­ton, T.D. (2007). Eating Disor­ders, trau­ma and comor­bi­di­ty: focus on PTSD. Eating Disor­ders, 15:285–304.

4. Brewer­ton, T. D. (2008). The links between PTSD and eating disor­ders. Psyc­hiat­ric Times, 25(6): 1–7.

5. Won­der­lich, SA, Cros­by RD, Mitc­hell JE, Thomp­son KM, Red­ling J, Demuth G, Smyth J, Hael­ti­ne B (2001). Inter­na­tio­nal Jour­nal of Eating Disor­ders 30:4:401–412.

6. Kent A, Wal­ler G, Dag­nan D. (1999). A grea­ter role of emo­tio­nal than phy­sical or sexual abuse in pre­dic­ting disor­de­red eating atti­tu­des: the role media­ting variables. Inter­na­tio­nal Jour­nal of Eating Disor­ders 25:2:159–167.

7. Mithcell KS, Mazzeo SE, Sch­le­sin­ger MR, Brewer­ton TD, Smith BN (2012). Comor­bi­di­ty of par­tial and subth­res­hold PTSD among men and women with eating disor­ders in the natio­nal comor­bi­di­ty sur­vey-replica­tion stu­dy. Inter­na­tio­nal Jour­nal of Eating Disor­ders 45:3:307–315.